Mitkä ovat muotoilun mahdollisuudet sote-alalla? Tätä pohdin uunituoreessa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössäni. Luon johtopäätöksinä hahmon lähitulevaisuuden hyvinvointimuotoilijan ammatinkuvasta ja korostan sosiaalisen vuorovaikutuksen ymmärtämisen tärkeyttä.
Sote-palvelut tai uudet sosiaaliset innovaatiot edellyttävät käyttäjälähtöistä muotoiluosaamista. Lisäksi muotoilijan on ymmärrettävä julkista päätöksentekoa ja julkisen rahan käyttöä. Entä miten sosiaalinen vuorovaikutus muodostuu? Miten tulisi määritellä ja kuvata uusia, yhteisöllisesti ja vuorovaikutuksessa luotuja käytäntöjä ja toimintaa?
Kaikinpuolisessa ymmärretyksi tulemisessa tarvitaan laajaa tarinallisuuteen ja tarinallistamiseen liittyvää osaamista. Käyttöskenaarioihin ja palvelukonsepteihin tottuneilla muotoilijoilla on hyvät lähtökohdat tarinoiden hyödyntämiseen.
Hyvinvointimuotoilija auttaa organisaatioita siirtymään mahdollisimman toiminnalliseen asiakasosallisuuteen. Osallisuus taas edistää palvelun käyttäjien integrointia heitä koskevien palvelujen ja toimintojen kehittämiseen. Toisin sanoen hyvinvointimuotoilija tietää, mistä naruista vetää, jotta saadaan aikaiseksi onnistuneita palvelumuotoilun työpajoja ja muuta uudenlaista, osallisuutta luovaa toimintaa.
Hyvinvointimuotoilija ei puhu palvelumuotoilusta ensisijaisesti kilpailukyvyn edistäjänä, vaan (sosiaalisen) vuorovaikutuksen ymmärtämisen ja yhteisöllisesti tuotettujen merkitysten kautta. Myös kokonaisten organisaatioiden innovatiivisuus on lopulta yhteisöllistä. Vaikka ensimmäinen alkuidea olisi yksilön aikaansaama, sen läpivienti edellyttää laajaa yhteistyötä ja sitoutumista.
Kuluttajan roolin muutos on myös yhteiskunnallinen ilmiö
Muotoilun menetelmien leviäminen yhä uusille aloille ei ole pelkästään muotoilijoiden omaa ansiota. Osallistavalla innovaatiotoiminnalla – henkilöstöosallisuudella että asiakasosallisuudella – on lainsäädännöllinen pohja. Myös palvelurakenteiden ja palvelujen kehittämisen asiakaslähtöinen toteutus perustuu lakiin.
Vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki korostaa entistä enemmän palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja asiakasosallisuutta. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta suosittelee, että julkiset palvelut tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden osallistua oman palvelusuunnitelman laatimiseen. Tähän kaikkeen muotoilun menetelmät tarjoavat käytännön toteutuksen työkaluja.
Teksti: Kai Hämäläinen
Muotoilija Kai Hämäläinen työskentelee palvelumuotoiluyrittäjänä, mutta kutsuu työtään vuorovaikutusmuotoiluksi. Hän toimii myös TKI-asiantuntijana Time2Grow-hankkeessa.