Ikääntyneiden määrä kasvaa tulevina vuosina, erityisesti kaupunkien ja taajamien keskusta-alueilla. Kun väestö vanhenee, myös terveiden vuosien määrä lisääntyy. Suomeenkin on muodostunut kotona asuvien ikääntyneiden moninainen joukko, joka tulisi huomioida ruoka- ja kauppapalveluita kehitettäessä.
Jalkauduimme loppuvuodesta 2020 selvittämään, millaisia ruoka- ja kauppapalveluita Järvenpäässä, Jyväskylän keskusta-alueella ja Etelä-Savon Juvan ja Mäntyharjun kunnissa on tarjolla. Meitä kiinnostivat paikat, joista voi hankkia ruokaa arjen keskellä. Tutustuimme palveluihin ”ikääntyneen silmälasit päässä” eli miten palvelut soveltuvat ikäihmisille.
Kiertelimme keskustoja autolla ja kävellen. Katselimme alueen palvelutarjontaa erityisesti sellaisten ikääntyneiden näkökulmasta, joilla toimintakyky tai lihasvoima on heikentynyt, tai näkö- ja kuuloaistit ovat heikentyneet. Jos omaa autoa ei voi enää ajaa, on palveluiden äärelle päästävä kävellen, pyörällä tai muiden kuljettamana.
Tarkastelimme palvelujen fyysistä saavutettavuutta ja kauppojen tuoreiden kasvisten ja valmisruokien valikoimaa. Pyrimme saamaan kuvaa valittujen alueiden ruokapalvelukokonaisuudesta, ja miltä se näytti ikääntyvän asiakkaan näkökulmasta.
Suunnittelulla yhteinen suunta palvelujen havainnointiin
Olimme sopineet yhdessä, mihin asioihin kiinnitämme huomiota, kun kiertelemme kylällä, kaupoissa ja ravintoloissa havainnoimassa. Riittävän tarkka suunnitelma auttaa keskittymään yhdessä sovittuihin kohteisiin. Tällä kertaa havainnoinnin kohteina olivat seuraavat asiat:
- Miten hyvin palvelu oli saavutettavissa?
- Kuinka helppo kauppaan tai ravintolaan oli päästä sisälle?
- Miten helppo palveluita oli käyttää?
- Millainen oli kaupan tai ravintolan tuotevalikoima?
- Millainen oli palvelupaikan yleisvaikutelma, siisteys ja mukavuus?
- Miten eri asiakasryhmät oli huomioitu? Miten paikka ja valikoima soveltuivat ikääntyneille?
- Millaiset aukioloajat olivat?
- Mitä muita palveluita oli tarjolla? Oliko kaupan tai ravintolan yhteydessä esimerkiksi kahvilaa?
Kun itselle tuttuja palveluista katselee tietyn asiakasryhmän näkökulmasta käyttäjälähtöisesti, havaitsee asioita, joita yleensä ei edes huomaa. Opimmekin havainnoidessamme paljon uutta alueen kauppa- ja ruokapalveluista, ja saimme kuvaa mahdollisista kehittämiskohteista.
Alueen palvelut kartalle
Ennen havainnointia keräsimme tietoa kohdealueen palveluista. Kokosimme tiedot paikoista, joista voi ostaa ruokaa. Keräsimme palvelutarjoajien nimet ja osoitetiedot kuntien verkkosivuilta ja alueen matkailusivustojen palvelutiedoista sekä yritysten omilta verkkosivuilta ja sosiaalisen median kanavista. Myös Google Maps auttoi palvelutarjonnan kartoittamisessa.
Kauppa- ja ravintolapalveluiden, kunnallisten ruokapalvelujen, kahviloiden, kioskien, pikaruokapaikkojen ja huoltoasemien listaus antoi hyvän kokonaiskuvan alueen palvelutarjonnasta. Sen jälkeen suunnittelimme tutkimuskierroksen Google Mapsin karttapalvelun avulla.
Kun alueen palvelut sijoitti kartalle, sai havainnollisen kuvan siitä, kuinka laajalle alueelle palvelut sijoittuvat. Ovatko palvelut tiiviinä ryppäänä lähekkäin vai useampana hajallaan olevana keskittymänä?
Valokuvia ja muistiinpanoja
Jotta havaitsemamme asiat eivät unohtuneet kierroksen aikana, kirjasimme asioita lomakkeelle ja valokuvasimme havaintoja. Otimme valokuvia ulkotiloista, haasteellisista sisäänkäynneistä sekä tuotevalikoimista. Puhelimiin ja verkkoon tallentui asioita, jotka voisivat olla kehittämiskohteita, kun ikäihmisten palveluita aletaan parantaa yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Löysimme myös hyviä käytäntöjä ja esimerkillisiä palveluita, joita jaamme hankkeessa eteenpäin palveluntarjoajille.
Kun kiertelimme sisätiloissa, valokuvasimme tiloja ja tuotteita käyttääksemme niitä idea-aineistona ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä. Palveluntarjoajia ei kuvissa yksilöity, eikä henkilökuntaa tai asiakkaita kuvattu.
Hyvää syömistä tukevia muita palveluita ja toimijoita
Ikäihmisten kotona asumista tukeviin – ja Ikäruoka 2.0 -hankkeessa kehitettäviin – palveluihin kuuluvat kauppa- ja ruokapalveluiden lisäksi laajasti erilaiset hyvää syömistä tukevat muut palvelut kuten kuljetus-, tilaus-, ohjaus- ja viestintäpalvelut. Näihin palveluihin tutustuimme verkkosivujen ja omien verkostojemme kautta.
Toimijoita, joita aiomme haastaa mukaan palvelujen kehittämiseen, ovat muun muassa Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, seurakunnat sekä vapaaehtoistoimijat. Lisäksi toivomme mukaan eläkeläisjärjestöjä, vanhustyön toimijoita, omaishoitajia sekä muita tahoja, joilla on asiakkaina tai toimijoina alueen ikääntyneitä.
Tavoitteita palvelujen kehittämiseen
Tietyn alueen palvelutarjontaan tutustuminen on hyödyllistä pohjatietoa palvelujen kehittämiselle. Jotta palveluita voi kehittää, pitää tuntea nykytila ja asettaa kehittämiselle tavoitteita. Ikäruoka 2.0 -hankkeen alueellisen toiminnan tavoitteena on, että ikääntyneet itse tietäisivät, millaisia palveluja omalla asuinalueella on ja että palvelut olisivat saavutettavia ja helposti käytettäviä.
Lisäksi tavoitteena on, että palvelut ovat ikääntyneiden mielestä kiinnostavia ja hyväksyttäviä. Tämä vaatii palveluntuottajilta uudenlaista asennoitumista heterogeenista ikääntyvien asiakaskuntaa kohtaan. Tavoittelemme siis ikääntyvien näkökulman huomioimista paremmin kauppa- ja ravintolapalveluiden suunnittelussa tulevaisuudessa.
Kokemuksiemme mukaan kehittämistä on, mutta jo pienillä muutoksilla voi saada aikaan helpotuksia esimerkiksi kaupassakäyntiin: jo istumapaikkojen lisääminen kassojen läheisyyteen voi helpottaa kaupassakäyntiä ja pienet edulliset valmisruokapakkaukset voisivat edistää terveellistä ruokavaliota kotona asuvilla ikääntyvillä.
Parempia palveluita yhdessä ideoiden ja kokeillen – tule mukaan kehittämisryhmiin!
Haluaisitko vaikuttaa ikäihmisten ruokaan liittyviin palveluihin? Haluaisitko saada ja jakaa tietoa, ideoida ja kokeilla yhdessä? Tervetuloa mukaan Ikäruoka-kehittämisryhmiin!
Palvelujen havainnoinnin tuloksista kerrotaan Ikäruokakehittäjäryhmien käynnistystilaisuuksissa eli kick off tilaisuuksissa, joita on pääkaupunkiseudulla Järvenpäässä, Jyväskylässä sekä Etelä-Savossa Juvalla ja Mäntyharjulla. Tervetuloa mukaan!
Alueelliset kick off -tilaisuudet seuraavasti:
Järvenpää 10.3.
Juva 15.3.
Jyväskylä 16.3.
Mäntyharju 17.3.
Tilaisuudet toteutetaan verkossa.
Lisätietoja tilaisuuksista ja Ikäruoka 2.0 -hankkeesta https://xamk.fi/ikaruoka.
Ikäruoka 2.0 -hanke saa sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää valtionavustusta terveyden edistämisen määrärahasta.
Kirjoittajat:
Riitta Tuikkanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Elina Vaara, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Satu Jyväkorpi, Gerontologinen ravitsemus, Gery ry