Talousuutiset ovat viime aikoina täyttyneet perinteikkäiden tuotantolaitosten sulkemisista. Stressaantuneet kaupunginjohtajat kommentoivat pääuutislähetyksissä menetettäviä työpaikkoja, ja ministerit vierailevat tehdaslaitoksilla jakamassa ymmärrystään.
Lehman Brothers käynnisti metsäteollisuuden edellisen rakenteellisen murroksen: paperiteollisuuden alasajo näkyy erityisesti sanomalehtipaperin kulutuksen jyrkän laskun muodossa vuoden 2008 jälkeen.
On luultavaa, että vuodesta 2020 tulee finanssikriisiäkin voimakkaampi vedenjakajavuosi, jota ”ennen” ja ”jälkeen” -aikaa eri toimialojen analyytikot puntaroivat vielä pitkään. Käynnissä aikaisemmin olleet murrokset kohti fossiilittomia teknologioita sekä biotuotteita ja -materiaaleja todennäköisesti tulevat kiihtymään.
Paino- ja kirjoituspaperin kysynnän romahdus tuo tilaa kokonaan uusille metsän biomassaan perustuville innovaatioille. Kannattaa muistaa, että nyt käsillä oleva murros ei ole metsäteollisuudelle mikään uusi tilanne: metsäbiomassaan perustuva talous on disruptoitunut useita kertoja viimeisten vuosisatojen aikana. Tervanpoltto oli Suomessa suurtuotantoa 1800-luvulle asti, kunnes maailman merimahtien luopuminen puulaivojen käytöstä kadotti markkinat lyhyessä ajassa. 1800-luvun kuluessa tehtiin kuitenkin radikaali uusi innovaatio, jossa paperin siihenastinen pääraaka-aine – lumppu – korvattiin puukuidulla. Edullinen puupohjainen paperi käynnisti Internetiin verrattavissa olevan informaatiovallankumouksen.
Puun pääraaka-aineet selluloosa, ligniini ja hemiselluloosa omaavat lukuisia hämmästyttäviä ominaisuuksia. Puusta on mahdollista rakentaa superlujia materiaaleja, pehmeitä kuituja, läpinäkyviä ja täysin peittäviä materiaaleja, muovittomia vedenpitäviä kalvoja elintarvikekartonkeihin, akkujen raaka-aineita jne; puun mahdollisuuksia fossiilittoman ja kestävän tulevaisuuden rakennusmateriaaleina rajaa vain mielikuvituksemme.
Yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään varsinkin Suomessa todella korkeatasoista tutkimusta puupohjaisten raaka-aineiden ympärillä. Yritysten tuotekehityksen aikajänteen ollessa suhteellisen lyhyt, on tarvetta parhaiden tutkimuslöydösten saattamiselle lähemmäs kaupallistumista. Työelämäprofessorin näkökulmasta tämä asetelma on erittäin herkullinen: puun kemia- ja materiaalitutkimus tuottaa jatkuvasti erittäin jännittäviä aiheita vietäväksi eteenpäin kohti teollista hyödynnystä.
Aalto – Xamk -yhteistyö tarjoaa ainutlaatuisen tutkimuspolun perustutkimuksesta pilotointiin ja sitä kautta markkinoille. Aallossa löydettyjä potentiaalisia puun materiaalijohdannaisia voidaan suoraan tuottaa Savonlinnan Kuitulaboratorion laitteistoilla määriä, joita voidaan pilotoida teollisuuden omissa koelaitoksissa ja jopa tuotannossa. Pilotointi voidaan projektoida hankkeeseen mukaan alun alkaen, usein teollisen kumppanin kanssa yhteistyössä. Tällöin innovaation matkaa koeputkesta kaupallistamiseen voidaan lyhentää merkittävästi.
Juha Lipponen, D.Sc. (Tech.)
Professor of Practice, Bioproduct technology
Aalto University
School of Chemical Engineering
Department of Bioproducts and Biosystems