Savonlinnan seudulla on korona-aikanakin perustettu uusia yrityksiä ja tehty omistajanvaihdoksia tavanomaiseen tahtiin. Samaan aikaan koronaneuvonta on pitänyt yritysneuvojat kiireisinä.
Viime vuoteen verrattuna Savonlinnan seudulla perustettiin nyt jopa yksi yritys enemmän syyskuun loppuun mennessä. Keväällä tilastoissa näkyy ymmärrettävästi notkahdus, mutta loppukesällä alkoi taas nousu. Kun ennen asioi paljon palvelualan yrittäjiä, tänä vuonna etenkin asiantuntijat ovat perustaneet yrityksiä.
”Yrittäjyysintoa on, mikä on tosi hyvä asia. Emme myöskään ole yhden toimialan tai ison yrityksen varassa, kun yrityksiä on hyvin monentyyppisiä. Tämä aika on vauhdittanut yritysten perustamista siksikin, että työnantajat ovat ehkä edellyttäneet, että työt on tehtävä jatkossa oman yrityksen kautta. Monissa asiantuntijatehtävissä on käynyt näin”, yritysneuvoja Katja Remes sanoo.
Uusien yrittäjien polkua tasoittanut Xamk Pienyrityskeskuksen vetämä Roihu-hanke päättyi loppukesästä.
”Roihussa teimme tosi paljon asioita ja tapahtumia Elina Pölläsen kanssa yhteistyössä. Ohjattiin puolin ja toisin ihmisiä. Roihu on ollut mielestäni yksi parhaimpia yrittäjyyden edistämisen saralla toimineita hankkeita. Nyt PYKillä on ollut menossa palvelumuotoilukoulutusta ja joitakin asiakkaita olen sinne ohjannut. Toivoisin, että myös jatkajakoulu-tyyppistä yhteistyötä saataisiin vireille täällä.”
Meillä on ollut hyvä polku Pienyrityskeskuksen kanssa.
Jatkajat ja paluumuuttajat valppaina
Omistajanvaihdoksia on viimeisten puolen vuoden aikana tehty Savonlinnan seudulla tehty jopa ennätysmäärin. Kun tavallisesti pulaa on jatkajista, nyt kiinnostuneita olisi paljon liikkeellä.
”Keväällä aloitetuista vaihdosprosesseista yli puolet toteutui. Kesällä toimivien yritysten ostaminen alkoi selvästi kiinnostaa. Molemmat ilmiöt varmasti johtuivat tästä poikkeusajasta. Ihmiset alkoivat varmasti miettiä, miten omalle työpaikalle käy ja pitäisikö miettiä muita vaihtoehtoja ja voisiko toimivan yrityksen ostaminen olla hyvä vaihtoehto. Yhteydenottoja alkoi tulla paljon myös muilta paikkakunnilta.”
Valitettavasti monet yritysrahoitusten tuet rajaavat omistajanvaihdokset pois.
Paluumuuttoa suunnittelevat ovat myös kyselleet vinkkejä. Vielä he eivät näy tilastoissa, mutta Remes uskoo, että ilmiö näkyy pidemmällä aikavälillä tilastoissakin.
”Paluumuutto ei ole kovin nopea juttu. Ei tosin sekään, että perustat täysin uuden yrityksen tai ostat toimivan yrityksen, vaan ne ovat pitkiä prosesseja.”
Myös alueen ulkopuolelta on nyt kiinnostusta yritystoimintaan täällä.
Remes ammentaa työhönsä omasta yrittäjäkokemuksestaan. Hän pyöritti pää- ja sivutoimisesti liki kymmenen vuotta naisten vaatekauppaa, joten korona-ajan kivijalkakaupoille tuoman shokin hän ymmärtää.
”Koronan alkuviikot olivat ehkä yritysneuvojana urani vaikeimmat. Yrittäjät olivat hädässä, mutta heille ei ollut antaa ratkaisuja eikä rahaa. Pikkuhiljaa alkoi tulla tukimuotoja, kuluja pystyttiin karsimaan, maksueriä voi sopia pienemmiksi ja pienetkin ratkaisut saattoivat tuoda helpotusta.”
Hän on myös opiskellut Pienyrityskeskuksen yrittäjäkurssin, yrittäjän ammattitutkinnon, ylemmän tradenomitutkinnon sekä useita muita tutkintoja. Työkokemusta on kertynyt myös TE-toimistosta ja verotoimistosta.
”Ensimmäistä merkonomitutkintoa lukuun ottamatta olen opiskellut työn ja yrittäjyyden ohessa. Viimeksi valmistuin Xamkista vuonna 2018 ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta. Opin tässä työssä itsekin koko ajan uutta, kun etsin erilaisiin tilanteisiin uusia ratkaisuja.”
Korona vaatii uudistumaan
Korona-ajalle on ollut tyypillistä, että aikoinaan yrityksen perustamiseen tukea saaneet yrittäjät ovat olleet usein pitkän tauton jälkeen yhteyksissä neuvojiin.
”Toivoisin, että jatkossakin toimivien yritysten ihmiset ottaisivat yhteyttä meihin matalalla kynnyksellä. Kannattavuusasiat korostuvat nyt. Mennäänkö ohuella katteella ja jos liikevaihto laskee, ollaanko heti vaikeuksissa? Täytyy kokeilla erilaisia asioita, eivätkä ne kaikki onnistu, mutta ei se ole katastrofi ellei ole kyse isoista investoinneista. Nyt tarvitaan rohkeutta uudistua.”
Viime kesä oli monien toimialojen yrittäjille hyvä, jopa paras vuosiin, vaikka oopperajuhlia ei järjestetty.
”Täällä liikkui paljon lapsiperheitä, jotka ostivat erilaisia tuotteita ja palveluita. Yksikin yrittäjä sanoi, että oopperavieraat ovat aina vähän kiireisiä, mutta lapsiperheillä oli aikaa. Vaikka yksi asiakas käytti vähemmän rahaa, heitä oli kuitenkin enemmän, mikä pelasti kesän. Nyt nähtiin, että matkailulle ovat tärkeitä myös muut kohderyhmät. Uskon, että panostusta siihen näkyy jo ensi kesänä.”
Uusyrityskeskus vetää parhaillaan Mikkelin kehitysyhtiö Miksein kanssa maakunnallista Enter to business -hanketta. Jos jatkohanke menee läpi työ omistajanvaihdosten kanssa jatkuu ja sen rinnalle tulee elvytettäviä toimia kaipaavien yritysten neuvonta ja palvelu.
”Nyt on hirveästi tarvetta jeesata toimivia yrityksiä, jotka miettivät, miten tästä eteenpäin ja miten voisi uudistua. Kovimman kolauksen täällä saivat kauppa ja osa palvelualasta. Osa yrityksistä on jo pystynyt reagoimaan tähän tilanteeseen, muuttanut liiketoimintaansa ja tuottaa jo uusia palveluja.”
Yritysten elvytykseen kaivataan nyt toimia.
Itä-Savon Uusyrityskeskuksen asiantuntijoita on mukana 200 asiantuntijan valtakunnallisessa Koronatiimissä. Remestä on ihmetyttänyt, että Suomen Yrittäjien kyselyn perusteella jopa neljäsosa yrityksistä sanoo, ettei koronan toiseen aaltoon ole varauduttu.
”Tämä ei välttämättä jää ainutkertaiseksi häiriötilanteeksi. Varautuminen on entistä tärkeämpää eli pitää olla erilaisia suunnitelmia eri tilanteisiin. Poikkeusaikana täälläkin on ollut onnistuneita esimerkkejä verkkokaupasta. Pelkkä verkkokaupan perustaminen ei kuitenkaan riitä, vaan pitää erottautuma, suunnitella logistiikkaketju ja ottaa sen kulut huomioon hinnoittelussa ja ajankäytössä.”
Remes pitää maakunnan yhteistyöilmapiiriä hyvänä yrittäjien kesken. Lisää yhteistyötä hän kuitenkin kaipaisi yrittäjien ja koko yrittäjyyden ekosysteemin välille.
”Yrittäjyyden ekosysteemin ympärillä toimivat voivat vahvistaa yhteistyötään niin kuin me Roihu-hankkeessa teimme. Ei kannata tehdä päällekkäisiä töitä. Pitäisi suunnitella asioita yhdessä ja ohjata asiakkaat aina sinne, mistä löytyy paras neuvoja eli pois asiakkaiden omimisesta. Roihussa laitoimme asiakkaita ristiin ja teimme myös yhdessä. Sellaisen yhteistyön lisääminen olisi minun toiveeni.”
Yritysneuvojat voisivat tehdä vielä enemmän yhteistyötä.
Korona hän uskoo lopulta nostavan esille myös hyviä asioita. Yrittäjyydestä on tulossa yksi työn tekemisen muoto, kun yrittäjyys ja palkkatyö lomittuvat toisiinsa.
”Palkkatöitä ei tulevaisuudessa vain yksinkertaisesti ole tarjolla. Moni on ottanut palkkatyön rinnalle yrittäjyyden nyt korona-aikana. Asiantuntemus on se työpanos, jolla teet yrittäjyyttä. Laskutusyritysten käytöstä tulee yksi yrittäjyyden muoto. Neuvonnan tarve pysyy ja varmaan lisääntyykin. Vaikka verkosta löytyy paljon tietoa, kannattaa käyttää hyödyksi yrityspalvelujen ammattilaisia. Toki tärkeä voi olla mentorikin, yrittäjäjärjestön osaajat tai vaikka toinen yrittäjä. Mitä useamman kanssa ongelmia pallottelee, sitä varmemmin joltain tai siitä kokonaisuudesta löytyy ratkaisu. Yrittäjien rinnalla kulkeminen on todella antoisaa ja se, että pystyy auttamaan, on työn suola.”
Toivon, että jatkossa toimivilla yrityksillä on matala kynnys ottaa yhteyttä.
Teksti, kuva ja videoleikkeet: Päivi Kapiainen-Heiskanen