Blogiteksti on kirjoitettu CEO JOKO 2 Johtamisvalmennuksen 15.11.2018 pidetyn lähipäivän perusteella. Aiheena oli Itsetuntemus ja itsensä johtaminen tuloksenteon perustana. Lähipäivän kouluttajana oli Kari Kauppila Muutostoimisto Flow:sta.

Kari Kauppila aloitti lähipäivän pyytämällä osallistujia seisomaan ns. fiilisjanalle, jonka toisessa ääripäässä oli hyvä fiilis ja iloisuus ja toisessa päässä huono fiilis ja ärsyyntyneisyys. Jokainen osallistuja meni aikajanalle siihen kohtaan, mikä fiilis heillä oli sillä hetkellä. Suurin osa osallistujista oli kerääntynyt aikajanan keskiosaan, mikä kertoi siitä, että fiilis ei ole aivan iloinen, mutta ei myöskään aivan ärsyyntynytkään.

Tämä oli mielestäni käytännöllinen harjoite heti valmennuksen alkuun. Harjoitteen avulla osallistujat pystyivät selvittämään millä fiiliksillä kanssaosallistujat ovat. Kauppila korosti sitä, että tunne on kokijalle aina tosi. Hänen mukaansa tärkeintä on antaa tunteen tulla esille tilanteessa. Tämä harjoite voisi olla hyödyllinen myös tavan työympäristössä esimerkiksi viikkopalaverien yhteydessä.

Mihin kohtaan sinä menisit fiilisjanalla?

Kauppila selittää osallistujille fiilisjanan tarkoitusta

Oman olemisen laatutekijät

Lähipäivä koostui useammasta itsetutkistelutehtävästä, jonka vastauksia pohdittiin parin kanssa. Ensimmäisenä tehtävänä oli tehtävä oman olemisen laatutekijöistä. Osallistujien tuli vastata erilaisiin kysymyksiin, jotka avasivat mahdollisia ongelmatekijöitä itselle enemmän. Tämä oli erittäin hyödyllinen harjoitus, jota voisi tehdä useamminkin – aina silloin, kun elämä tuntuu stressaavalta. Tehtävän tarkoituksena oli pohtia, mistä ongelmatekijä johtuu ja mitä siitä seuraa. Tuli myös pyrkiä etsimään ratkaisu ongelmalle ja listata mitä tulee tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Voit itse kokeilla tehtävää seuraavien kysymyksien avulla:

Missä määrin olet tyytyväinen oman elämisen laatuusi?
Mitkä asiat toisivat lisää laatua elämääsi?
Mistä muut tietäisivät, että elämäsi laatu on parantunut?
Mikä olisi elämässäsi eri tavalla?
Kuka huomaisi muutoksen ensimmäisenä?

Vaikka olen vasta viime keväänä valmistunut ammattikorkeakoulusta, löytyy minulta työkokemusta reilun seitsemän vuoden ajalta. Työkokemukseni aikana olen todennut, että työn laatu todella kärsii, jos itsellä ei ole hyvä olla. Hyvän olon tulee olla niin fyysisesti kuin henkisestikin. Tämän takia on hyvä, että itsensä johtaminen on ollut nyt pinnalla monessa eri yhteydessä.

Itsensä johtaminen keskittyy vahvasti itsensä tuntemiseen.

 

Itsensä johtaminen keskittyy vahvasti itsensä tuntemiseen. Jotta voi toimia oman elämänsä johtajana, tulee tuntea itsensä ja omat toimintatapansa. Tähän liittyy vahvasti myös oman olemisen laatutekijöiden ja mahdollisten ongelmatekijöiden tiedostaminen.

 

Häiritsevät tekijäT

Kauppila luetteli olemisen laatua häiritseviksi tekijöiksi muun muassa seuraavia: Mennyt, tuleva, sisätyö, suunnittelu ja kemia. Jotkut ihmiset elävät menneisyydessä, toiset tulevassa. Sisätöillä ei tarkoiteta konkreettisesti sisällä tehtäviä töitä, vaan yksilön oman itsensä sisällä tekemistä. Yksilöstä tulee poissaoleva, kun hän on sosiaalisessa tilanteessa ja tekee samalla sisällään jotain muuta eli sisätöitä. Sisätyöt ovat tärkeitä itsensä tuntemisen ja johtamisen kannalta, mutta niillekin on oma paikkansa – ja se ei ole sosiaalinen tilanne. Kemialla tarkoitetaan ihan konkreettisia kemiallisia aineita, joilla on mielialaan vaikuttavia vaikutuksia.

Tunnistatko sitä näistä tiettyjä häiritseviä tekijöitä, jotka toistuvat sinun elämässäsi? 

Kari korosti, että näissä ei ole oikeaa eikä väärää, ei hyvää eikä pahaa. Häiritsevät tekijät ovat asioita, jotka voivat häiritä olemisen laatua. Kaikille tekijöille ei välttämättä edes voi tehdä mitään.

Minulla häiritsevistä tekijöistä korostui heti suunnitteleminen. Kari totesi hieman provosoivasti, että tekeminen on se mikä auttaa, ei suunnitteleminen. Mielenkiintoinen väite. Itse suunnittelen – ja paljon. Teen paljon erilaisia listoja: muistilistoja, todo-listoja, kauppalistoja, budjettilistoja… Itse koen, että suunnittelu helpottaa järjestyksen pitämistä elämässä varsinkin silloin, jos on hieman kiirettä. Kari lisäsi väitteeseensä, että turha suunnittelu ei johda mihinkään. Tämän minä kyllä allekirjoitan. Itse olen tietoisesti pyrkinyt vähentämään turhaa suunnittelua. Miksi suunnitella, jos sitä ei aio toteuttaa?

 

Korkea olemisen laatu

Kauppila opetti, että korkea olemisen laatu on tässä ja nyt. Ihmisen tulee olla hetkessä läsnä. Oletko sinä huomannut elämässäsi hetkiä, jolloin et ole läsnä? Miltä se tuntuu?

Itse olen huomannut, että silloin kun elämässä on paljon meneillään, hetkessä oleminen vaikeutuu. Ajatukset lähtevät helposti karkailemaan. Kauppila vinkkasi, että jos haluaa lisätä omaa vaikuttavuutta, kannattaa opetella olemaan läsnä. Varsinkin vuorovaikutustilanteissa ihminen aistii, onko toinen osapuoli läsnä.

Miten sitten voi vaikuttaa oman olemisen laatuun? Kauppilalla oli muutamia hyviä vinkkejä tähän:

  • Eläytyminen. Eläydy siihen mitä teet. Ota mallia pikkulapsista, he eläytyvät kaikkeen elämässä. Jokaisella meistä on ollut eläytymisen taito, aikuistuessa se vain unohtuu. Kauppila kehottaa kaivamaan sen takaisin esiin.
  • Innostuminen. Innostu siitä mitä teet. Tässäkin kohtaa ottakaa pikkulapsista mallia: he innostuvat aivan kaikesta, vaikkeivat edes tiedä kaikkien asioiden nimiäkään.
  • Arvon suuntaaminen. Arvosta sitä, mitä olet tekemässä ja sanomassa.
  • Uskon suuntaaminen. Usko siihen, mitä sanot ja mitä teet.
  • Itsetunto. Jos ihmisellä terve itsetunto, on hän enemmän läsnä elämässä.
  • Itsetunteminen. Oman rakenteensa tunteminen vaikuttaa siihen, että voi olla enemmän läsnä.

 

Ota tästä blogikirjoituksesta vinkit kokeiluun omaan elämääsi!

Jos kiinnostuit aiheesta enemmän, voit käydä lukemassa blogikirjoituksen toisen osan, jossa tarkastellaan enemmän omaa itseä ja perusolettamuksia. 

 

Kirjoittaja: Jade Hirvonen

Jaa sivu