CEO JOKO 2 –valmennuksen neljännen lähipäivän aiheena oli Ihmisten johtaminen – vaikuttamisen voima. Lähipäivän kouluttajana toimi Markku Silventoinen Muutostoimisto Flow’sta.
Toimintatyylien erilaisuus
Ihmiskunnalla on tarve lokeroida ihmisiä. Tämä tarve on ollut olemassa tuhansia vuosia. ”Lokerointiin” on kehitetty erilaisia toimintatyylianalyyseja, jotka usein noudattavat nelikenttäistä pohjaa. Valmennuksen lähipäivänä tutustuimme tarkemmin DISC viitekehyksen toimintatyyleihin.
Mikä toimintatyyli kuvaa eniten sinua? Silventoinen kuvaili toimintatyylejä seuraavanlaisesti:
D – Hallitseva: Tuloshakuisuus ja määrätietoisuus. Rakentaa luottamusta suoruudella. Kysyy eniten mitä.
I – Vaikuttava: Arvostus ja innostus. Rakentaa luottamusta avoimuudella. Kysyy eniten kuka.
S – Vakaa: Harmonia ja ennakoitavuus. Rakentaa luottamusta hyväksynnällä. Kysyy eniten miten.
C – Tunnontarkka: Oikein tekeminen ja järjestelmällisyys. Rakentaa luottamusta uskottavuudella ja asiallisuudella. Kysyy eniten miksi.
Liiketoiminnan kannalta olisi hyvä, että yrityksestä löytyisi työntekijöitä jokaisesta toimintatyylistä. Eri toimintatyylin omaaville työntekijöille tulisi löytää oikea työnkuva. Silventoinen väitti, että 70% perustehtävistä tulisi olla omilla luontaisilla vahvuuksilla. Näin syntyy hyviä tuloksia ja työntekijä pysyy motivoituneena.
Mieti, miten sinun käyttäytymisessä näkyy suoruus – avoimuus – uskottavuus – hyväksyntä. Silventoinen korosti, että esimiehenä on tärkeää tuoda esille nämä kaikki asiat. Kun esität asiasi, anna myös vastaus seuraaviin asioihin: Mitä? Miksi? Kuka? Miten? Vastasi kuulija mitä toimintatyyliä tahansa, pystyy hän ottamaan koppia yhdestä kysymyksestä.
Kuka on hänen paras ystävä?
Silventoinen kertoi hyvän esimerkin itsestään: hänelläkin on tietty toimintatyyli, joka vain käy hermoille. Hän on opetellut kysymään yhden kysymyksen itseltään aina tämän toimintatyylin tyypin tavatessaan: ”Kuka on hänen paras ystävä?” Tämän kysymyksen avulla hän pystyy ymmärtämään, että tyypin ärsyttävyys johtuu vain hänestä itsestään. Tälläkin tyypillä on paras ystävä, joka ei koe tyyppiä ärsyttävänä. ”Vika” on siis Silventoisessa itsessään eikä tässä ärsyttävässä tyypissä. Tämän ymmärrettyä voi muuttaa omaa suhtautumistaan tyyppiin, jolloin tyypistä tulee vähemmän ärsyttävä.
Esimerkistä voi ymmärtää siis sen, että me kaikki olemme ainutlaatuisia ja kaikilla meillä on omanlaisemme toimintatavat. Oman luontaisen käyttäytymisen sopeuttaminen tilanteen ja ihmisen mukaan on avain parempaan yhteistyöhön ja sitä kautta tuloksiin. Se, mitä sanot tai miten toimit ei ratkaise, vaan se, miten toinen sen tulkitsee ja kokee. Syvempi itsetuntemus on hyödyllistä, koska vasta kun tiedostaa, voi valita.
Kirjoittanut Jade Hirvonen