Osaamiskeskus Nuoska ja Itä-Suomen aluehallintovirasto järjestivät Uusi koulu XI -seminaarin 23.3.2023. Seminaarin aikana keskusteltiin vilkkaasti etäosallistujien chatissä. Koostimme keskustelua koulujen monialaisesta hyvinvointityöstä blogitekstiksi.
Nuoria kuultiin tulevaan valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaan (Vanupo)
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja osallisuuden osaamiskeskus järjestivät nuorten kuulemisen valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelman laatimiseksi. Nuoria kuultiin ensin kyselyiden kautta ja sitten työpajoissa. Antti Ollikainen Osallisuuden osaamiskeskuksesta esitteli tuloksia, joiden koonti on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilla: https://okm.fi/nuorten-kuuleminen. Seminaarin etäosallistujat nostivat esiin Pohjois-Suomen edustajien puuttumisen nuorten työpajoista, mikä oli tiedostettu pulmalliseksi myös työpajoja järjestettäessä. Keskustelun päätteeksi todettiin, että jatkossa pohjoisempaa Suomea pyritään osallistamaan kuulemisiin kattavammin.
Monialainen hyvinvointityö vaatii aikaa tutustua ja luoda luottamussuhteita
Monialainen yhteistyö kouluissa puhutti paljon. Eräs keskustelija kiteytti chatissä, että ”aito yhteistyö ei ole sitä, että pyydetään muita toteuttamaan omat ideat ja noudattamaan omaa toimintatapaa”. Aprikoitiin, miksi tulokset lasten ja nuorten hyvinvointi ei ole parantunut, vaikka kouluissa työskentelee enemmän aikuisia yhä useammilta ammattialoilta.
Koulun ammattilaisten ymmärrys toistensa työtavoista vähentää ennakkoluuloja. Opettajille voi olla vaikeaa lähestyä kuraattoria, psykologia ja terveydenhoitajaa, mikäli nämä eivät ole kiinteästi mukana koulun arjessa. On tärkeää oppia tuntemaan muut koulussa työskentelevät, jotta opitaan toisten vahvuudet ja luotetaan osaamiseen. Yhteistyön toimivuus vaatii yhteistä aikaa, jota chat-keskustelijoiden mukaan ei ole riittävästi. Koulujen ja oppilaitosten henkilöstö on ylikuormitettua. Toimiva yhteistyö edistää jokaisen jäsenen hyvinvointia. Yhteisö kannattelee heikompia.
Yksilöllinen ja yhteisöllinen opiskeluhuolto
Yksilöllisen ja yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön suhteesta todettiin, että yhteisöllisen opiskeluhuollon määrittely olisi hyödyllistä. Siihen kuuluu ainakin kohtaamista ja läsnäoloa. Yksilöllisen opiskeluhuollon tilaisuuksiin pääsevät vain opetusalan sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Nuorisotyö jää tilaisuuksien ulkopuolelle, vaikka työskentelee samojen nuorten kanssa. Jos kuraattori ja psykologi eivät tee yhteisöllistä työtä, lapset ja nuoret eivät pääse tutustumaan heihin. Silloin on vaikea kääntyä yksiöllisen opiskeluhuollon ammattilaisten puoleen, vaikka tilanteet eskaloituisivat ja ilmenisi tarpeita yksilölliseen opiskeluhuoltoon.
Auttamistyön pulmaksi nimettiin se, että keskitytään muutamien yksilöiden pahoinvointiin eikä siihen, miten yhteisö voi. Todettiin, että yhteisöllinen opiskeluhuolto ei toteudu riittävällä tasolla, jolloin yksilöllinen opiskeluhuolto kuormittuu. Psykologin ja kuraattorin resurssit eivät riitä vastaamaan kaikkien nuorten tarpeisiin kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa.
Nuorisotyö osana koulujen ja oppilaitosten monialaista hyvinvointityötä
Nuorisotyö on tärkeä osa yhä useamman koulun ja oppilaitoksen monialaista hyvinvointityötä. Ryhmäyttäminen ja ryhmädynamiikan tuki ovat keskeisiä tehtäviä koulu- ja oppilaitosnuorisotyössä. Kouluyhteisön jäsenten tutustuminen toisiinsa kouluvuoden alussa on tärkeintä. Lapset ja nuoret eivät vaadi sirkustemppuja. Se, että lähdetään yhdessä tutustumaan lähialueisiin, ei maksa mitään. Toisiinsa tutustumisen ja hyvän ryhmädynamiikan avulla kaikki haluavat tulla kouluun, kun siellä on kaverit.
Nuorisotyön ketteryys jalkautumiseen voi johtua myös siitä, ettei nuorisotiloja ole tai ne eivät ole ajantasaiset. Lisäksi on haastavaa löytää koulunuorisotyöntekijöitä avoimiin tehtäviin. Nuorisotyön vaativuus on kasvanut, mutta palkkaus ei vastaa koulutusvaatimuksia eikä työn haastavuutta. Nuorisotyöntekijöillä on isot ryhmät ohjattavinaan kouluissa. Nuorisotyössä ei ole määritelty, miten paljon yhden työntekijän vastuulla saa olla nuoria. Nuorisotyöntekijällä voi olla välituntitoiminnassa jopa 50–60 ja yökahvilassa 150 nuorta.
Koulunuorisotyöntekijän tehtäväkuvien tulisi olla selkeitä ja tunnettuja
Nuorisotyötä pidetään epämääräisenä työkenttänä eikä koulunuorisotyöntekijän rooli ole kaikille selkeä. Työnantajat eivät aina tunnista nuorisotyön osaamista. Kouluihin saatetaan rekrytoida henkilöitä, joilla ei ole nuorisotyön koulutusta eikä pätevyyttä vastata työn vaatimuksiin. Samaa työtä tehdään eri nimikkeillä: kouluvalmentajana, -sosionomina, -tsempparina tai monikielisenä ohjaajana. Eräässä toisen tilaisuuden työpajassa listattiin kouluissa työskentelevän ihmisiä 25 eri nimikkeellä.
Osallistujat nostivat esiin inkluusion haasteita. Erityistä tukea tarvitsevien integrointi tavallisiin luokkiin säästää henkilöstö- ja tilakuluissa. Resurssien puutteen vuoksi työntekijät kuormittuvat, mikä näkyy koulujen ja oppilaitosten arjessa.
Relax-tunnit yksi koulunuorisotyön helmistä
Keskusteluissa jaettiin hyviä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävän nuorisotyön kokemuksia. Yksi toimiva käytäntö on Relax-tunnit, jossa on kyse nuorisotyöntekijän ohjaamasta puolen tunnin rentoutuksesta pimennetyssä jumppasalissa. Relax-tunteja pidetään ruokatauon yhteydessä kerran viikossa. Nuoret saavat levätä patjoilla ja tyynyillä. Puhelimet jätetään pois. Nuoret valitsevat kuunneltavakseen rauhallista musiikkia. Osallistujia olisi enemmän kuin kerralla voidaan ottaa mukaan. Opettajien mukaan Relax-välitunnin jälkeiset oppitunnit ovat rauhallisempia. On tärkeää, että rauhoittumista tarvitsevat ryhmät tulevat nuorisotyöntekijöiden tietoon. Keinoja rauhoittumiseen kyllä löytyy.
Sanna-Mari Pöyry
TKI-asiantuntija, Nuoska, Juvenia
Yläkuva:
Lähiseminaarin paneelikeskustelijoina opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston neuvotteleva virkamies Emma Taipale, Opetushallituksen opetusneuvos Kristiina Laitinen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola
Linkit seminaarin videotallenteisiin:
Avaus & Vanupo: Uusi koulu XI -seminaari 23.3.2023 (osa 1/3)
Paneelikeskustelu: Uusi koulu XI -seminaari 23.3.2023 (osa 2/3)
Työpajojen koonti: Uusi koulu XI -seminaari 23.3.2023 (osa 3/3)
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.