Kerrostaloja, omakotitaloja, rivitaloja, päiväkoti, ehkä koulu, ehkä palvelutalo, jonkinlainen ostari tai ainakin jotain palveluita. Tämän kokonaisuuden kyljessä saattaa olla järvi tai ainakin pieni lampi. Näistä elementeistä muodostuu tyypillinen suomalainen lähiö, jota monimuotoinen luonto ympäröi. Sellainen on Peitsari.
Luonnonläheisyys on peitsarilaisille tärkeä juttu. Erityisesti Suojalampi ja sen ympäristö läikäyttävät asuinalueen asukkaiden sydämiä. Monet hukuttavat murheensa Suokulle ja hakevat sieltä uutta energiaa.
Kerätessäni tarinoita muraalin ideointia varten tein johtopäätöksen, että Peitsari on varsinainen city-eläinten tarha. Useamman kerran sain kuulla tarinan ketusta, rusakosta ja oravasta. Tarina vain vaihtui ja järjestys saattoi olla rusakko, orava tai kettu tai orava, kettu, rusakko. Yhdessä tarinassa mukaan tuli ilves, joka sekin on vieraillut Peitsarissa tai ehkä asuu siellä edelleen.
Havupuiden verhoama kaupunginosa, jonka halki kulkee Savolaistenkadun runsas koivukuja herättää monia ajatuksia. Peitsarissa vieraillessa esillä on koko elämän kirjo. Saatat jopa kuulla variksen haukuntaa. Siksi se on niin hieno paikka. Ohessa peitsarilaisten tarinoita lähiluonnosta.
”Onkos sillä ruusupuistolla jokin tarina, ihailen sitä kovasti kesäisin 🙂
Missä sellainen? 🤩 🌹🌹
Leikkipuistosta mennään eteenpäin puron ylitse, siinä vasemmalla peltoaukean laidassa. Katajamäenkatu on siinä lähellä jos toiselta puolelta neuvoisin.
Pitääpä käydä kesällä ruusuretkellä. 😊
”Värikäs luontokuva.”
”Voisko liittyä pappilan kartanoon🙄😊 Ja täällä meillä kettuja,rusakoita ja oravia❤️😁.”
”Jollakin tavalla luontoon liittyvä. Meillä kun puhdas luonto täällä Mikkelissä.” ❤
”Peitsarinkujasta tulee tietty ekana mieleen oma työpaikka Tunturitukka joka tuon tulevan muraalin alla on sijainnut jo 20v.” 😅
”Oon tosiaan n.22v alueella pyörinyt myös asukkaana ja kesäisin oon töissä oppinu tunnistamaan Peitsarinkujaa halkovien koivujen äänistä millon saderintama lähestyy, aamuisin moikkaillaan seinällä kiipeilevän oravan kanssa töihin tullessa”.
”Syksyisin taas ihastelen pihlajanmarjoja piristämässä pihaa ja pelkään kovia sateita koska pian 10 v sitten koko alue tulvi rankkasateella ja kasteli myös kampaamon.
Suojalammen alue taas on aivan ihana lasten kanssa, katsellaan joutsenia ja muita lintuja, seuraillaan oravien touhuja ja kuljetaan metsäpolkuja. Alueella pyörii myös kettu, joten luonto on Peitsarissa hyvin läsnä.” 🦊
”Aika paljon eläimiä, esim. Suokun metsässä on nähty karhu ja ilveksiä. Lisäksi jäniksiä ja kettuja on paljon. Aika harvassa paikassa Mikkelin kaupunkialueella on näin paljon eläimiä.
Olisi kiva, että teoksesta tulisi yksinkertainen, että sitä jaksaisi katsoa. ”
”Siihen kuvaan sopisi männynrunko ja oravia. Niitä täällä riittää.
Puliukkoja kyllä on, mutta niitä ei arvaa siihen muraaliin piirrellä.
Täällä liikkuu paljon kettuja, rusakoita. Tuossa kaupan luona nähty jopa ilves.”
”Turmiolan Tommi siihen pitäisi saada. Se oli vitsi.
Minusta tämä on sellainen paikka, että täällä on paljon eläimiä. Yksi kettu tässä pyörii ja oravia on paljon. Voit laittaa siihen vaikka kaksikin kettua. Luonto on ihmisiä lähellä.”
”Täällä on hirveästi kettuja. Minulla on iso koira ja kun me oltiin lenkillä, niin kettu vain tuli päälle. Minulle tuli hirveä paniikki ja kettu vain seurasi. Se tuli ihan kotiovelle asti. Sitten menin kyykkyyn ja sanoin: ”Tse tse.” Sitten se vain tuli lähemmäs ja mä sanoin sille, että ”Mene helvettiin.” Sit se lähti.
”Oli parvekkeella tupakalla. Näky vilaus ja ihmettelin, että mikä tosta juoksi ohi. Se oli rusakko, jonka perässä kettu juoksi. Sitten mä huusin kovasti ja jotenki se kettu harhaantu. Sitten mä huusi, että ”Siitäs sait!”
”Tämä on helkatin huono juttu… Tästä on 18-vuotta aikaa. Kun tein pihahommia, niin löysin puskasta helvetinmoisen rampoveitten. Peitsarilla on ollut huono maine, mutta ei nykyään tai sitten olen sokea.”
”Olen nähnyt monta kertaa oravan talon ikkunalla, seinällä, katolla ja rappusilla. Se olisi ehkä kaunis kuva…oravaperhe.”
”Parasta Peitsarissa lähiö luonnon ”reunalla” ainakin silloin kun minä asuin siellä.”
”Asun tässä talossa mihin muraali tulee ja miusta siinä olis pakko olla oravia. Tässä ympäristössä on paljon lähes kesyjä oravia, jotka pomppivat ikkunalaudalta toiselle toisinaan asukkaita säikytellen! Hauskinta mielestäni oli viime kesänä kun aurinkoisena aamuna lähdin töihin ja mennessäni näin kun yksi oravista viiletti alakerran naapurin tuuletusikkunasta sisälle, lieneekö ollut aamiaisen perässä.”
”Luonto ja sen eläimet kuuluvat vahvasti Peitsarin alueelle. Peitsarin vanhimmalla alueella, kotien keskellä kasvaa ylväitä, korkeita ja vanhoja mäntyjä.”
”Jänikset, linnut, ketut, siilit -kaikkia on nähty. Citykettumme, joka arkailematta vaeltelee alueellame, on tuuhea häntäinen ja komea. Linnustossa on monia lajeja ja uusina tulokkaina lokit, jotka keväisin taistelevat pesäpuista variksien kanssa.”
”Alueellamme on yksi varis, jolla äänen muodostus on jäänyt kesken – se haukkuu. Tunnistan kyseisen yksilön kaukaakin ja iloitsen joka kevät kun kuulen sen haukun, että hengissä vielä on!”
”Minusta parasta Peitsarissa on että kotimme on luonnon keskellä, mukavat naapurit ja asukkaiden kirjo, laidasta laitaan. Pidän myös siitä, että alueemme maine on pysynyt ”tavallisten ihmisten alueena”. Tänne on helppo tulla ja olla juuri sellaisena kuin olet. Palveluita on lähellä ja keskustaan on lyhyt matka. Nyt kun vielä saatiin upeat, hienot väylät, niin maailmalle vievälle valtatielle on helppo pujahtaa.”
”Parasta Peitsarissa on Luonnon läheisyys! Puistot ja metsät. Ihanat isot havupuut.”
”Luonto ja ulkoilumahdollisuudet lähellä kaikkien saavutettavissa.”
”Suojalampi; kaunis ranta laiturilla. Samoin se pururata ja luonto siinä.”
”Suojalampi. Siellä kasvaa kesällä paljon lumpeita. Ja joka kesä on ollut kuikkaperhe sekä joutsenia. Ollaan kerätty vattuja ja mustikoita siitä metsästä. Ongella käyty ja uimassa. Hiihtolatu on ollut talvella kiva kiertää. Omalla pihalla Peitsarissa on syreenejä ja juhannusruusuja. Luonto on ollut tärkeä täällä asuessa ja lampi lähellä kuntopolkuineen.”
”Savolaisten kadun koivut kesällä. Suojalammen uimaranta sekä ns, kallioranta, jossa lapsena uitiin kesäisin lähes joka päivä. Pururata, joka ennen oli pidempi, talvella hiihdettiin ja kesällä lenkkeiltiin.
”Luonnon läheisyys. Kuntopolku ja uimaranta. Moni pääsee hiihtämäänkin miltei kotiovelta.”
Aki Lintumäki, TKI-asiantuntija-yhteisömanageri
Hyvinvoiva asukas –hanke
(Valokuva: Aki Lintumäki)