Olen Susanna, 22–vuotias yhteisöpedagogiopiskelija. Tein viimeisen työharjoitteluni Mentoring NEETs hankkeessa vuoden 2020 aikana. Työtehtäviini kuului etenkin hankkeen Discord-kanavan ylläpito ja nuorten kanssa kommunikointi siellä. Syksyllä 2020 minulle ehdotettiin, että voisin toimia mentorina nuorelle, joka oli hakeutunut palveluumme.
Mentorointi tapahtui verkon välityksellä. Tämä järjestely toimi kaikista parhaiten, sillä minä ja mentoroitava nuori asuimme eri paikkakunnilla. Meille molemmille verkossa viestiminen oli myös luonteva tapa kommunikoida. Mentoroinnin välineenä toimi Discord. Se oli meille molemmille sopiva, sillä se oli tuttu kanava kummallekin. Itselleni se oli hyvä siinäkin mielessä, että en juuri käytä Discordia yksityiselämässäni, joten keskusteluja ei ollut vaara sekoittaa joihinkin muihin, sekä käyttäjätili oli helppo luoda ensisijaisesti työpohjalle.
Sovimme nuoren kanssa alkuun, että keskustelisimme kaksi kertaa viikossa parin tunnin ajan. Chatissa keskustelu on kuitenkin hidasta kasvotusten keskusteluun verrattuja ja keskustelimme muullakin ajalla sitä mukaan, kun asiaa oli. Keskustelu saattoi jatkua pitkälle iltaankin, vaikka pyrin vastaamaan myöhään lähetettyihin viesteihin vasta aamulla. Kannustin nuorta ottamaan itse yhteyttä minuun, jos mieleen tulisi jotakin, josta hän haluaisi keskustella. Alun jälkeen näin tapahtuikin.
Aluksi keskustelu oli melko muodollista, mutta nuori jutteli kuitenkin melko avoimesti asioistaan. Ensimmäisellä keskustelukerralla meillä molemmilla oli pohjana keskustelu mentorointihankkeen työntekijän kanssa, ja sen pohjalta se mitä tiesimme toisistamme, kuten ikä, sukupuoli ja yleisen elämäntilanteen. Se auttoi uskoakseni meitä molempia hahmottamaan mihin suuntaan keskustelua voisi viedä. Ensimmäiset kaksi tai kolme kertaa menivät pitkälti tutustumisessa, nuoren tilanteen ja ajatusten kartoittamisessa, sekä mentoroinnin tavoitteiden rakentamisessa.
Mentoroinnin kannalta alussa suurin haaste oli se, ettei nuorella ollut juuri ajatuksia siitä, mihin suuntaan hän haluaisi edetä. Motivaatiota tehdä jotakin ja muuttaa olemassa olevaa tilannetta kuitenkin oli. Tarjosin tässä vaiheessa nuorelle paljon tietoa erilaisista palveluista ja opiskelumahdollisuuksista. Päätimme kuitenkin ottaa ensimmäisenä konkreettisesti työn alle harrastukset, sillä nuori koki kaikista eniten tarvitsevansa jotakin aktivoivaa toimintaa arkeensa, jotta yleinen mieliala olisi parempi. Kiinnostusten kartoittamiseen käytin netistä kalastamaani kyselyä, jossa oli lueteltu eri harrastusmuotoja. Löysimmekin kiinnostavia harrastusvaihtoehtoja ja ehdimme suunnittelemaan mihin toimintaan nuori voisi osallistua, mutta ne päätyivät jäämään suunnitteluasteelle.
Ikään kuin yllättäen mentoroinnin suunta kuitenkin muuttui, sillä nuori eräänä päivänä totesi keksineensä mihin haluaisi hakea opiskelemaan. Nuori tuntui tarvitsevan opiskelupaikkaa miettiessään paljon kannustusta ja kuuntelijaa, joka ei tuomitse hänen mielipiteitään ja kiinnostustaan. Huolellisen pohdinnan, keskustelun ja koulupaikkojen vertailun jälkeen nuori päättikin hakea ja onnistui saamaan opiskelupaikan. Sen jälkeen mentorointi jatkui opiskeluun liittyvien järjestelyjen parissa. Yhdessä mietittiin esimerkiksi opiskelupaikkakunnan paikallisliikennettä sekä Kelan tukien ehtoja.
Keskustelussa haastavaa oli se, että vaikka olen tottunut juttelemaan päivittäin ihmisten kanssa eri chat alustoilla, ohjaaminen vaati huomattavasti normaalia tarkempaa sanojen asettelua. Usein sain selittää, mitä jollakin ilmaisulla olin tarkoittanut, sillä en ollut ajatellut loppuun asti, miten joku toinen voisi toteamuksen ymmärtää. Koska en missään vaiheessa jutellut nuorelle kasvotusten, myös huumorin käyttäminen oli aina tietynlaista riskinottamista, koska keskustelukumppanin reaktioita tai mielentilaa ei voinut ennalta tietää. Kaikesta huolimatta keskustelu kuitenkin sujui mielestäni melko rennosti ja hyvin.
Mentorointiprosessi on ollut miellyttävä kokemus ainakin minulle mentorina. Ammatillisuuden kannalta on ollut ehdottomasti hyödyllistä saada kokemusta yksilönohjauksesta, sillä opinnot tarjoavat sitä muuten melko rajallisesti. On ollut hyvä tunne olla hyödyksi ja kyetä auttamaan jotakuta. Voisin mielelläni toimia jatkossakin mentorina.
25.11.2020