Lähdimme kartoittamaan lapsiperheiden palvelukokemuksia ja palveluihin liittyviä kehitysehdotuksia erilaisten tapahtumien yhteydessä. Saimme kutsun Kotka-Kymin seurakunnan järjestämiin Meijän Keittiö -yhteisöruokailuihuin sekä Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen grilli-iltaan. Tapahtumat tarjosivat meille tilaisuuden tutustua kotkalaisiin perheisiin ja kuulla heidän toiveitaan ja ajatuksiaan sekä samalla kertoa heille projektistamme. Kyseessä ei siis ollut hankkeen infotilaisuus, vaan kevyt tapa tutustua ja kuunnella perheiden ajatuksia.

Tapahtumissa lapset pääsivät kokemuspisteellämme värittämään hauskoja värityskuvia ja nauttimaan mehubaarin tarjoiluista. Aikuisilta keräsimme “kokemuskuplalomakkeisiin” ajatuksia ja toiveita palveluista. Lomakkeelle sai jättää yhteystiedot, mikäli halusi kertoa tarkemmin kokemuksistaan ja kenties osallistua jatkossa järjestämiimme yhteiskehittämisen työpajoihin. Olemme yhteystietonsa jättäneisiin yhteydessä kesä-heinäkuussa.

MITKÄ ASIAT NOUSIVAT ESIIN?

Keräsimme kevään 2019 aikana kolmessa tapahtumassa Kotkassa yhteensä 25 kokemusta. Seuraavat aiheet nousivat esiin:

  • Toivottiin vertaistukiryhmiä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja
  • Hoito- ja kotiavun tarve
  • Lapsen kasvuun liittyviä kursseja/koulutusta, miten voisi vanhempana valmistautua lapsen eri kasvun vaiheisiin
  • Tarvitaan parempaa tiedottamista tapahtumista ja yleensäkin palveluista (Perheitä jututtaessamme kävi myös ilmi, että perhekeskustoiminta ei ole kaikille tuttua.)
  • Monikulttuuristen perheiden huomioiminen
  • Palvelut yhdeltä luukulta
  • Lasten kaveritoimintaa

Eniten kaivattiin maksuttomia tapahtumia, kerhoja ja tiloja liikkua ja touhuta ilman ohjausta, etenkin juhlapyhinä ja kesäisin. Yksittäisenä kommenttina mainittakoon tässä yhteydessä, että myös esim. Maksulliselle yökylätoiminnalle olisi kysyntää.

 

KOKEMUKSISTA SYNTYI TARINOITA AMMATTILAISTEN TYÖPAJAAN

Järjestimme toukokuun lopulla työpajan, jonka tavoitteena oli kohtauttaa Etelä-Kymenlaaksossa toimivia lapsiperheiden eri palveluissa työskenteleviä ammattilaisia. Työpajassa ideoitiin ratkaisuehdotuksia perheiden palveluihin ohjautumiseen sekä pohdittiin niihin liittyviä haasteita. Työpajaa varten loimme keräämistämme kokemuksista kolme erilaista tarinaa, erilaisissa tilanteissa olevista perheistä. Tarinat olivat siis täysin fiktiivisiä, mutta pohjautuivat todellisiin kokemuksiin. Tarinallistaminen on inspiroiva ja empaattinen tapa työskennellä. Ammattilaisten pajasta kirjoitamme erikseen oman blogitekstin, jossa kerromme tarkemmin siellä heränneistä kysymyksistä ja ideoista sekä käytetyistä työtavoista.

MITÄ TEEMME SEURAAVAKSI?

Keräsimme kokemuksia useasta eri syystä: sen avulla oli helppo tutustua perheisiin ja kertoa projektista lisää, saimme niiden avulla mahdollisuuden kontaktoida tarkemmin muutamia vanhempia ja isovanhempia ja mahdollisesti rekrytoida heitä jatkossa osallistumaan palveluiden kehittämiseen liittyviin työpajoihin. Lisäksi saimme niistä apuja ammattilaisten työpajaan. Kokemukset toimivat meille myös hyvänä pohjana jatkotyöskentelyyn, sillä tarkoituksenamme on hyödyntää niitä myös asiakaspersoonien (tai profiilien) muodostamisessa. Asiakaspersoona on työkalu, jonka avulla tuodaan näkyville eri kohderyhmien, tässä tapauksessa erilaisten perheiden näkökulmia ja tarpeita palveluiden suhteen. Olemme siis matkalla kehittämässä toimivampia lapsiperhepalveluita yhdessä perheiden ja yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Kirjoitti,

Tiina

 

Onko sinulla kysyttävää projektiimme liittyvistä työpajoista, työskentelymenetelmistä tai palvelumuotoiluprosessista? Ota yhteyttä: tiina.ikkonen@xamk.fi

Jaa sivu