Vetovoimainen kotihoito –hankkeen käynnistyessä teimme innostuneesti suunnitelmia lukuisista erilaisista tapaamisista: hanketiimin palavereita, vapaamuotoisia yhteisessä tilassa työskentelyn päiviä ja työntekoa siellä, missä on mahdollisuus kohdata kotihoidon työntekijöitä. Työpajoja ja tapaamisia kotihoidon työntekijöiden ja esihenkilöiden kanssa. Ihmisten kohtaaminen, keskustelu ja yhdessä tekeminen nähtiin tärkeäksi. Kuinkas siinä kävikään?
Emme päässeet alkua pitemmälle, kun koronapandemia levisi maailmalla ja jouduimme vetämään käsijarrusta. Asetettuihin tavoitteisiin haluttiin päästä, mutta miten? Suunnitelmat mietittiin uusiksi. Kaikkia tapaamisia siirrettiin aluksi. Pian kävi selväksi, että tilanne pitkittyy. Totesimme, ettei toimintaa voi lykätä niin pitkälle, että pandemia olisi ohi. Toiminta oli pakko siirtää verkkoon tavalla tai toisella.
Teknisiä ratkaisuja kokeiltiin, haasteita ratkottiin ja voitettiin. Epäluulot karisivat ja etätyöpajat ja –palaverit muuttuivat pian arjeksi. Ehkä liiankin arkiseksi, joskus raskaaksi. Etäkohtaamiset vaativat keskittymistä ja väärinymmärrysten riski kasvaa, kun kehonkieli ei ole tukemassa puhetta. Keskustelu ei solju luontevasti ja rajoittaa helposti työpajoihin osallistuvien aktiivisuutta. Haasteena on lisäksi ollut osallistujien saaminen. Hyvänä puolena havaittiinkin mahdollisuus tallentaa alustukset, jolloin työntekijät ovat voineet palata niihin työtilanteen salliessa.
Työhyvinvointia eri näkökulmista
Kaikki osatoteuttajat ovat tehneet töitä kukin omasta vastuualueestaan käsin. Nämä kaikki vaikuttavat lopulta kokonaisuuteen ja työhyvinvointiin. Olemme järjestäneet yhdessä ja erikseen sekä ulkopuolisten fasilitaattoreiden tuella lukuisia työpajoja. Kaikessa olennaista on ollut kotihoidon työntekijöiden ja esihenkilöiden mukanaolo.
Olemme selvittäneet kotihoidon työntekijöiden ja esihenkilöiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tähän lasken myös osaamiskartoituksen. Työn vaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja työtehtävistä selvitäkseen työntekijät tarvitsevat uusia taitoja. Osaamiskartoitusten pohjalta suunnitellut koulutusratkaisut lisäävät ammatillista osaamista. Kun tietää selviytyvänsä eteen tulevista tilanteista, työssä on vähemmän stressitekijöitä. Koulutusta on tulossa myös tiedolla johtamisen tueksi.
Työyhteisöllä ja siinä vallitsevalla työilmapiirillä todettiin olevan iso merkitys. Tähän paneudumme vahvasti alkavan vuoden aikana. Ratkaisuna moneen esille nousseeseen asiaan olemme käynnistämässä työhyvinvoinnin verkostoa, joka tarjoaa mahdollisuuden paneutua näihin tekijöihin työyksiköiden ja työyhteisöjen sisällä. Lisäksi aloitamme työyksikkökohtaisten työhyvinvoinnin työpajojen sarjan. Näin tuemme työntekijöitä ratkomaan tiimeissä havaittuja pullonkauloja ja kehittämään työhyvinvointia.
Osallistuminen työn muutosten suunnitteluun ja päätöksentekoon vaikuttavat työhyvinvointiin. Voiko tiimi tai työntekijä tehdä suunnitelmia ja päätöksiä, vai onko aina noudatettava ylhäältä tulleita määräyksiä? Yhtenä työhyvinvoinnin kokeiluna on käynnistetty itseohjautuvuuden pilotti. Mukaan lähtenyt tiimi on kartoittanut käsityksensä nykytilanteesta ja mihin haluavat pyrkiä. Seuraavaksi pääsemme tarttumaan käytännön ratkaisuihin, jotka vievät kohti yhteistä päämäärää.
Ylpeyttä merkityksellisestä työstä
Mielikuvat ja ylpeys omasta työstä vaikuttavat työssä viihtymiseen. Viestintä ja se miten kotihoidon työstä puhutaan ovatkin olleet merkittävässä osassa. Ala on saanut paljon negatiivista huomiota ja silloin työn palkitsevat puolet peittyvät näkymättömiin. Näitä työn hyviä puolia ja hetkiä on tuotu esille somehaastekampanjalla, kotihoidon ammattilaisia on ollut esillä juttusarjoissa, on järjestetty kotihoidon Facebook-livejä jne. Hashtageina ovat #kotonakohdataan ja #vetoakotihoitoon.
Hankkeen työntekijät ovat kirjoittaneet blogitekstejä eri kanaviin. Yhteistyötä on tehty myös muiden samojen aiheiden parissa työtä tekevien hankkeiden kanssa. Lehtijuttuja on julkaistu paikallis-, ammatti- ja verkkolehdissä. Miten männöö –palautekanava ja Vetovoimavartti ovat toimineet etäyhteydellä jatkuvan viestinnän välineenä hanketiimin ja kotihoidon työntekijöiden välillä.
Mitä seuraavaksi?
Paljon muutakin on saatu aikaan, kokeiltu tai laitettu alkuun. Hanke saatiin pienen alkuhämmennyksen jälkeen käyntiin ja meno on ollut ajoittain kuin huikealla vuoristoradalla. Erilaiset käänteet ovat välillä viivyttäneet ja lykänneet suunnitelmia tai muuttaneet suuntaa. Pysähtyneisyyden tunnetta on kestänyt vain hetken, kun yhtäkkiä kaikki onkin alkanut edetä hurjaa vauhtia.
Vuodelle 2021 on jo paljon suunnitteilla! Vuosi käynnistyy tiimikohtaisilla työhyvinvoinnin edistämistoimilla. Rinnalla kulkee työpajasarja, jossa kehitetään mm. työprosesseja ja tiedolla johtamisen vuosikelloa. Kaikille suunnattu kolmeosainen webinaari on suunnitteilla Vetovoimainen vanhustyö –sisarhankkeen kanssa. Uusi johtamistyötä tukeva kotihoidon koordinaattorin tehtävä käynnistyy alkuvuodesta. Ja lisäksi monta muuta suunnitelmaa ja ideaa, joista osa ei varmaan vielä ole syntynytkään!