Kotihoidossa puhaltavat muutoksen tuulet monesta suunnasta

Tämä päivä alkoi yllättävän innostavasti neljän eri puolilla Suomea toteutettavan hankkeen verkostoitumispalaverilla. Jokaisella hankkeella tavoitteena on kehittää kotihoitoa niin, että työntekijät voivat hyvin ja alan vetovoima uravalintana kasvaa. Yhteisten tavoitteiden lisäksi meiltä löytyi samanlaisia ratkottavia haasteita, ja samansuuntaisia lähestymistapoja. Painotukset ovat osin erilaiset, mutta se on rikkaus.

Yhtenä erittäin merkittävänä teemana kaikilla on se, että nyt otetaan työntekijät mukaan kehittämiseen. Menetelmät vaihtelevat, mutta pääasia on, että kotihoidon työn todelliset asiantuntijat eli kotihoidon työntekijät ja lähiesimiehet ovat mukana. Asiakkaiden arjen kanssa kosketuksissa olevat kotihoidon työntekijät tuovat myös asiakasnäkökulmaa mukaan. Kotihoidon tulevia työntekijöitä, opiskelijoita, otetaan niin ikään mukaan.

On todella tärkeää, että eri työntekijäryhmät ovat mukana kotihoitoa kehittämässä. Vaikka he työskentelisivät lähellä toisiaan ja samoja tavoitteita kohti näkökulmat, osaaminen ja työn vaatimukset ovat erilaiset. On lisäksi aivan olennaista, että ylempi johto on mukana antamassa tukensa työntekijöistä lähteville kokeiluille ja muutokselle.

Sote-alalla on ollut pitkään tapana johtamistapa, jossa käytännön työn tekijät eivät ole päässeet ääneen tai kehittämiseen mukaan. Työntekijöiden tietoa työn ongelmakohdista ja ratkaisumahdollisuuksista ei ole hyödynnetty, vaan heidän osansa on ollut työn suorittaminen jostain muualta tulleiden määräysten mukaan. Näihin muutoksiin on suhtauduttu epäillen ja varauksella, koska suunnitteluun ei ole päästy mukaan. Kun uudistusten käytännön toimivuus on ollut epävarmalla pohjalla, helpointa on ollut pysytellä ”näin meillä on aina tehty” -ajattelussa.

Työ on aloitettu alkutilanteen kartoituksilla

Kolme aamupalaveriin osallistunutta hanketta on alkanut tänä keväänä ja olemme siis aivan alussa. Nyt jo on käynyt kaikille selväksi, että tilausta yhdessä työntekijöiden kanssa tehtävälle kehittämiselle on olemassa. Pandemiakevät esti suunnitellut kokoontumiset, mutta yhteistyö toimii myös etäyhteyksillä.

Essoten ja Pieksämäen kotihoidon kanssa olemme aloittaneet työskentelyn mm. kyselyiden, työpajojen ja Firstbeat -hyvinvointimittausten avulla. Kiireidensä keskellä lähiesimiehet ovat ottaneet aikaa osallistuakseen työpajaan, jossa heidän näkemyksiään kuunnellaan. Ensi viikolla jatketaan heidän kanssaan hyvin alkanutta yhteistä projektia. Syksyllä aloitamme työpajat myös kotihoidon muiden työntekijöiden kanssa. Sitä odotan innolla!

Lisäpotkua tulee usean hankkeen yhteistyöstä, johon alkoi heti ensitapaamisella kehkeytyä ideoita. Jokaisen ei tarvitse keksiä pyörää tahoillaan uudelleen, kun hyviksi todettuja käytäntöjä jaetaan muille tiedoksi. Näin isolla porukalla saamme varmasti paljon aikaan!

 

Mukana yhteistyöverkostossa on nyt:

Vetovoimainen kotihoito

https://www.essote.fi/tietoa-meista/hankkeet/vetovoimainen-kotihoito-tehdaan-hyva-arki-yhdessa/

https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/vetovoimainen-kotihoito-tehdaan-hyva-arki-yhdessa/

Vetovoimainen vanhustyö

https://vetovoimainenvanhustyo.fi/

Veto- ja pitovoimaa kotihoitoon

https://www.samk.fi/tyoelama-ja-tutkimus/hankkeet/?RepoProject=61150781

Pa-Mu

https://blogit.jamk.fi/pamu/.

 

Kirjoittaja Sari Saukkonen toimii Vetovoimainen kotihoito – Tehdään yhdessä hyvä arki -hankeessa projektipäällikkönä.

Kirjoita kommentti

*