Viimeisimmän (2021) Kouluterveyskyselyn mukaan noin kaksi kolmesta 8. ja 9. luokkalaisesta, lukion 1. ja 2. vuosikurssin ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijasta kokee olevansa tyytyväisiä elämäänsä. Näiden vastausten ulkopuolelle jää kuitenkin noin kolmasosa nuoria, jotka eivät koe vastaavanlaista tyytyväisyyttä elämäänsä. Noin 9 % samojen ikäryhmien nuorista kokee, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää ja noin joka kuudes kokee itsensä yksinäiseksi.
Peruskoulun 8.–9. luokkalaisista noin 9 %, lukion 1.–2. vuosikurssin opiskelijoista lähes 15 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 24 % kertoo käyttävänsä alkoholia tosi humalaan saakka vähintään kerran kuukaudessa. Päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta kertoo käyttävänsä perusopetuksen 8.–9. luokkalaisista noin 8 %, lukion 1.–2. vuosikurssin opiskelijoista noin 5 % ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista noin 26 %.
Nämä edellä mainitut luvut kertovat siitä, että huolen puheeksiotto on tarpeellista koulu- ja oppilaitosnuorisotyössä. Puheeksiotto ja varhainen puuttuminen on todettu yhdeksi vaikuttavimmista tavoista ehkäistä ja vähentää muun muassa päihteistä aiheutuvia haittoja. Nuorisotyöntekijät kohtaavat työssään moninaisia nuorten arkielämään, terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä aiheita. Mutta kuinka tuoda esille huoli ammattilaisena tilanteessa, jossa nuori ei ota tilannetta esille itse? Miten ottaa oma huoli puheeksi?
Nuorisotyöntekijät ovat kohtaamisen ammattilaisia ja saattavat havaita nuorissa asioita, jotka muilta jää huomaamatta. Toisaalta koulu- tai oppilaitosympäristössä nuorisotyöntekijä voi näyttäytyä nuorelle aikuisena, joka ei arvioi nuorta. Tämän vuoksi nuoren voi olla helpompi tulla puhumaan nuorisotyöntekijälle esimerkiksi opiskeluun tai muuhun arkeen vaikuttavasta haasteesta. Nuorisotyöntekijä saattaa myös olla ainoa käytävällä vastaantuleva tuttu aikuinen nuoren siirtyessä alakoulusta yläasteelle tai yläasteelta toiselle asteelle.
Usein huolen puheeksiottamisen jarruna toimii oma mielemme. Joidenkin keskusteluaiheiden esille tuominen saattaa olla haastavaa omasta tai nuoren näkökulmasta katsottuna. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että oma huoli ei vaadi sen suurempia todistusaineistoja. Huoleen tulee tarttua ja ottaa huoli puheeksi silloin, kun tunne meissä herää. Sillä ei ole merkitystä herääkö huoli siitä, että omasta mielestämme nuoren käyttäytyminen on jollain tavalla muuttunut tai nuori tulee itse kertomaan meille jotain, joka herättää meissä huolen.
Puheeksiottoon liittyy aina epävarmuuksia, joihin emme voi vaikuttaa. Emme voi olettaa, että tietäisimme vastaukset kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin, emmekä voi tietää, mitä nuori vastaa, kun kysymme, mitä hänelle kuuluu. ”Mitä kuuluu?” onkin ehkä yksi vahvimpia kysymyksiä, jolla puheeksiottotilanteen voi aloittaa. Kysymykseen ei sisälly mitään ennakko-oletuksia, mutta se voi avata ovia monitahoisille keskusteluille. Vaikka nuori vastaisikin jotain mikä ei suoraan johda keskustelun jatkumiseen, voimme aina kertoa omasta tunteestamme, joka voi jälleen avata uusia ovia keskusteluun.
Vaikka nuoren kanssa keskustellessa kävisikin ilmi, että tilanteessa ei ollut mitään syytä huoleen, emme ole tehneet mitään väärää. Olemme antaneet nuorelle hetkellisesti jakamattoman huomion ja osoittaneet, että välitämme ja olemme kiinnostuneita hänestä. Toisaalta, jos keskustelusta nousee esiin asioita, jotka edellyttävät puuttumista ja muita toimenpiteitä, tiedämme toimineemme oikein. Viivyttämällä puheeksiottoa ongelmat olisivat saattaneet syventyä, emmekä ehkä olisi enää saaneet uutta mahdollisuutta ottaa asiaa puheeksi nuoren kanssa.
Tässä piilee yksi koulu- ja oppilaitosnuorisotyön suurimmista vahvuuksista. Nuorisotyöntekijä voi olla yhtä aikaa ammattilainen, joka haasteiden kohdatessa voi ohjata ja tukea nuorta, mutta myös aikuinen, joka kuuntelee ja on läsnä.
Mika Piipponen
Ehkäisevän päihdetyön asiantuntija
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia. Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry on yksi Nuoskan osatoteuttajista.