Teimme kirjallisuuskatsauksen Peliklaani-hankkeelle, osana Kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opintojamme. Aiheenamme oli kulttuurihyvinvointi ja resilienssi. Tässä blogitekstissä esittelemme joitakin kiinnostavia englanninkielisiä artikkeleita aiheeseen liittyen. Ensiksi on kuitenkin syytä esitellä resilienssi- ja kulttuurihyvinvointi-käsitteet tarkemmin.
Kulttuurihyvinvointi
Kulttuurihyvinvointi on melko uusi käsite. Käsitteen määrittelyn ytimessä on ihmisen henkilökohtainen kokemus siitä, että taide ja kulttuuri lisäävät hänen hyvinvointiaan ja terveyttään tai ovat yhteydessä niihin. Kyseistä kokemusta ei voi “tuoda” ulkopuolelta, vaan siihen vaikuttaa ihmisen oma kulttuurisuus ja taidesuhde sekä minkälaisia merkityksiä hän kokemuksilleen antaa ja minkälaisia elämyksiä ja ajatuksia ne hänessä synnyttää. (Lilja-Viherlampi & Rosenlöf 2019, 21–22.)
Resilienssi
Yleisesti resilienssin määritelmät vaihtelevat. Kimmoisuus ja iskunkestävyys ovat sanoja, jotka kuvaavat resilienssiä fysiikassa, josta termi on lainattu. Resilienssin voisi ajatella olevan ihmisen kyky ponnahtaa takaisin vaikeuksista tai kriiseistä. Resilienttien ihmisten erityispiirteitä ovat aktiivinen osallistuminen elämän tapahtumiin, kyky luoda tai nähdä merkitys vastoinkäymisille sekä päättäväisyys hallita omaa kohtaloaan myös sellaisissa olosuhteissa, joita yksilö ei voi hallita. (Poijula, S. 2018, 16–18.)
Artikkeleita
Artikkelien projekteissa tehtiin yhteistyötä eri taideyhteisöjen kanssa (esim. The Philadelphia Museum of Art ja Open Eye Gallery) erilaisin työpaja- ja tutkimusmallein. Tulokset olivat lupaavia, mutta otokset pieniä. FRAME-projektissa käytettiin Artful Thinking-metodia (http://www.pz.harvard.edu/projects/artful-thinking) lääkäreiden burnoutin ehkäisemisessä. Artikkelissa esiteltiin työpajojen sisältö, mikä on hyödyllistä jatkotutkimusten kannalta tai tutkimuksen tuloksia soveltaessa.
Tsachor,R.P. ja Shafir, T. (2017) esittelivät metodia, jolla voidaan kehittää resilienssiä ja minä-pystyvyyttä liikkumista muuttamalla. Metodi pohjautui Labanin liikeanalyysiin ja tilaharmonia-teoriaan. Aiheesta löytyy myös tutkijan pitämä TED-puhe. Linkki T.Shafirin TED-puheeseen: https://www.youtube.com/watch?v=ljm0ldxgkcE
Liikkeestä kirjoitti myös Serlin, I.A. Hän esitteli miten tanssi-ja liiketerapiaa voidaan käyttää resilienssin lisäämisessä yksilötasolla ja miten sillä voidaan myös vaikuttaa yhteisöihin ympäri maailmaa. Kirjoittaja kokee, että tanssi- ja liiketerapia sopii erityisesti heille, jotka eivät voi sanallisesti työstää omia kokemuksiaan. Artikkelissa esitellään myös resilienssin 4 ulottuvuutta; fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja eksistentiaalinen (merkitys ja tarkoitus). Linkki kirjoittajan resilienssiin liittyvälle sivulle: http://www.selfresiliency.com/
Open Eye Galleryn kanssa yhteistyössä toteutettu projekti “As and When” hyödynsi resilienssin kehittämiseksi valokuvausta. Osallistujat kuvasivat hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä ja kuvausprosessi myös fasilitoi osallistujien hyvinvointia. Linkki projektin raporttiin: https://critical-lens.org/wp-content/uploads/2020/03/As-and-When-Documentating-Socially-Engaged-Practice-Editor-Proof.pdf
Lyhyt esittely siitä, mitä heidän käyttämänsä metodi Socially engaged photography on: https://www.youtube.com/watch?v=-7jbUv1rYG4 Pidempi Open Eye Galleryn luento aiheesta: https://www.youtube.com/watch?v=35eO42h-_VE
Lopuksi
Resilienssin kehittämisestä kulttuurihyvinvoinnin keinoin on saatu lupaavia tuloksia. Monipuolisia taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä voi hyödyntää erilaisten kohderyhmien kanssa. Taide- ja kulttuurilähtöisillä menetelmillä voi mahdollistaa kulttuurihyvinvointia ja resilienssin kehittymistä, kuten tämänkin kirjallisuuskatsauksen esimerkit osoittavat.
Art creates a way to include people of all abilities and backgrounds in building resilience.
Shand, 2014.
Kirjoittajat:
Heli Kärki, BA (Hons) Dance, fysioterapeutti (AMK), tuotekehitystyön erikoisammattitutkinto, kulttuurihyvinvointi YAMK opiskelija.
Paula Myöhänen, yhteisöpedagogi (AMK), valokuvaaja (VAT), Certified Business Coach, neuropsykiatrinen valmentaja, kulttuurihyvinvointi YAMK opiskelija.
Kuva: Unsplash / Timon Studler
Lähteet:
Bratchforda, G., Giotakib, G. and Wewiora, L. 2018. Socially engaged photography and wellbeing: reflections on a case study in the northwest of England. London Journal of Primary Care, 2018 VOL. 10, NO. 4, 82–88 https://doi.org/10.1080/17571472.2018.1477439
Lilja-Viherlampi, L-M. & Rosenlöf, A-M. 2019. Moninäkökulmainen kulttuurihyvinvointi. Teoksessa Tanskanen, I. (toim.) Taide töissä – Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 20–39. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019082124994
Orr, A. R., Moghbeli, N., Swain, A., Bassett, B., Niepold, S., Rizzo, A. & DeLisser, H.M. 2019.The Fostering Resilience through Art in Medical Educatiob (FRAME) workshop: a partnership with the Philadelphia Museum of Art. Julkaisussa Advances in Medical Education and Practice 2019: 10, Dove Medical press Limited, 361–369.Saatavilla: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31213941/
Poijula, S. 2018 Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Helsinki: Kirjapaja, 16–18
Serlin, I. A. 2020. Dance/Movement Therapy: A Whole Person Approach to Working with Trauma and Building Resilience. Julkaisussa American Journal of Dance Therapy 20. marraskuuta 2020. American Dance Therapy Association. Saatavilla: https://link.springer.com/article/10.1007/s10465-020-09335-6
Shand, M. 2014. Understanding and building resilience with art: a socio-ecological approach. Edith Cowan university. Saatavilla: https://ro.ecu.edu.au/cgi/viewcontent.cgi?article=2403&context=theses
Tsachor, R.P. and Shafir, T. 2017. A Somatic Movement Approach to Fostering Emotional Resiliency through Laban Movement Analysis. Front. Hum. Neurosci. 11:410. doi: 10.3389/fnhum.2017.00410 Saatavilla: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28936167/