Etelä-Pohjanmaa on perinteisesti vahvaa pienyrittäjyyden aluetta. Yritysten lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla selkeästi ja tutkimusten mukaan eteläpohjalaiset yrittäjät näkevät tulevaisuutensa valoisampana kuin monet muun Suomen yrittäjät. Myös alueen oppilaitoksissa ja kouluissa yrittäjyys näkyy vahvasti. Seinäjoen ammattikorkeakoulussakin arvoja ovat yrittäjähenkisyys, kansainvälisyys ja yhteisöllisyys. Tällaisessa yrittäjyysmyönteisessä ilmapiirissä on luonnollista, että myös kansainväliset International Business -koulutusohjelman opiskelijat ovat innostuneet yritysten perustamisesta.

Monella opiskelijalla on haave omasta yrityksestä jo opintojen aloitusvaiheessa, joskus jopa ihan selkeä yritysidea. Joillain opiskelijoilla on myös jo ollut pienimuotoista liiketoimintaa kotimaassaan ennen opintojen aloittamista, esimerkiksi nettikauppa. On myös opiskelijoita, joilla on kotimaassaan perheyritys ja jotka perustavat saman alan yrityksen Suomeen ja harjoittavat vientiä/tuontia näiden kahden yrityksen kautta, esimerkiksi maatalouden koneiden vientiä Afrikkaan.

Kun opiskelijalla on yritysidea, opettajat ja muu henkilökunta mielellään tukevat opiskelijaa matkalla yrittäjyyteen. Opiskelija saa arvokasta mentorointiapua ja kontakteja mm. SeAMKin Yritystallissa, joka on yrityshautomotyyppinen konsepti. Yritystallissa opiskelija tekee osana omia opintojaan töitä oman yrityksensä perustamiseksi ammattilaisten tuella. Projektiopintoja ja eri opintojaksojen harjoitustöitä voidaan myös soveltaa niin, että ne edesauttavat yritysidean selkeytymistä ja/tai yrityksen perustamista.

Uusi perusteilla oleva yhteisö, Seinäjoki Entrepreneurship society tulee myös tarjoamaan tukea yritystä perustaville opiskelijoille. Heille tulee myös mahdollisuus kokeilla yrittäjyyttä osuuskuntatoiminnan kautta.

Kenkäkauppa, jäätelökioski, aasialaisten elintarvikkeiden erikoismyymälä, ravintola, konsulttitoimisto – nämä kaikki ovat esimerkkejä International business -opiskelijoiden perustamista yrityksistä. Osa on harjoittanut vähittäismyyntiä, osa tukkumyyntiä, osa molempia. Osa on myös siirtynyt vähittäismyynnistä tukkumyynnin puolelle. Monet kokevat tukkumyynnin helpommaksi kuin vähittäismyynnin, koska vähittäismyynti ja asiakkaiden palvelu edellyttää hyvää suomen kielen taitoa ja pienessä kaupungissa riittävän asiakaskunnan löytäminen on haasteellista.

Suurimpina esteinä yrittäjyydelle opiskelijat itse pitävät tiedon puutetta: mitä tukia ja apua voi saada ja mistä, milloin ja millaisin ehdoin. Myös verotus ja viranomaisten määräykset askarruttavat, erityisesti elintarvikealalla. Moni sinnittelee yksinyrittäjänä, koska työvoiman palkkaaminen on kallista. Erityisesti palkan sivukuluja pidetään korkeina.

Yrittäjiksi ryhtyneet nykyiset ja entiset International Business –opiskelijat ovat tärkeitä myös nykyisille ja tuleville opiskelijoille. He rohkaisevat yrityksen perustamiseen omalla esimerkillään sekä tarjoavat harjoittelupaikkoja, oppimisprojekteja sekä opinnäytetyöaiheita. Nykyiset opiskelijat puolestaan voivat tuoda näihin yrityksiin uutta osaamista ja uudenlaisia näkökulmia liiketoiminnan kehittämiseen. Mm. juuri tällaiseen toimintaan pyrimme luomaan toimintamalleja KILKAS-hankkeessa – yrittäjyys on edelleen perinteinen eteläpohjalainen tapa luoda itselle työpaikka, ja tämä tapa sopii hyvin myös kansainväliselle opiskelijalle.

Päivi Uitti
Lehtori
Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Liiketalous ja kulttuuri

Jaa sivu