Älykkäissä kulttuurikylissä toteutettiin Kymenlaakson kyliin suunnattu kysely, jolla kartoitettiin paikallisia vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Vastauksia hyödynnetään kehittämistyössä ja ne täydentävät kesällä tehtyjä tutustumiskierroksia.
Kysely toteutettiin anonyyminä ja sähköisenä Webropol-kyselynä noin kolmen viikon aikajaksolla elokuussa 2021. Lisäksi paperilomakkeita oli täytettävänä noin viikon ajan Anjalan Makasiinikahvilassa sekä Sippolan Salessa. Vastauksia saatiin 44 kappaletta, joista melkein kaikki täytetiin sähköisesti. Vastausten määrä koko vastauspotentiaaliin suhteutettuna on pieni ja otanta sattumanvarainen, mutta kysely antaa tietoa kyläelämästä ja osviittaa kehityskohteista.
Tässä jutussa nostoja nyt mukana olevista kohdekylistämme. Näistä tuli ilahduttava määrä vastauksia. Eniten vastaajia oli Sippolasta ja Tirvalta, molemmista 11 kpl. Sippola on oikeastaan kylien kokonaisuus, joten lähialueelta saatiin 6 vastausta kylistä Liikkala, Ruotila, Saittara, Turpaankylä. Nämä on otettu mukaan Sippolan kokonaisuuteen (17 kpl). Vastaajat saivat itse nimetä kotikylänsä avokenttään. Alueelta Mämmälä-Inkeroinen-Anjala tuli vain 6 vastausta. Sitaatit ovat kyselyn avovastauksista.
Kylien vahvuudet
Oman kylän vahvuudeksi nousi ehdottomasti luonto ja ympäristö (42 vastausta). Toiseksi eniten mainintoja sai ihmiset ja yhteisöllisyys (24), kolmanneksi kulttuuriperintö ja historia (22). Vastausvaihtoehdoista saattoi valita 1–5 tekijää. Vain muutamia valintoja saivat urheilutapahtumat, paikalliset tuotteet ja palvelut sekä rakennettu ympäristö.
Ne vaan on kohillaa.
Myös avovastauksissa ihmiset, luonto, luonnon läheisyys ja ulkoilumahdollisuudet nousivat kärkeen. Vastauksissa korostui yhteisöllisyys, tutut ihmiset ja aktiivinen toiminta. Kylissä järjestetään tapahtumia ja pidetään perinteitä yllä!
Osalle kaikki tarvittava löytyy omalta kylältä. Jos esimerkiksi harrastusmahdollisuuksia tai tapahtumia ei ollut tarjolla, oli kotiseudulta helppo päästä palveluiden ja aktiviteettien pariin naapurikaupunkeihin. Etäisyys ja sijainti ovatkin suhteellisia käsitteitä. Julkinen liikenne ei tosin ole kovin kattavaa maaseutukohteissa.
Kylällä asumisessa arvostetaan rauhallisuutta ja omaa rauhaa. Tämän teeman mainitsi noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Noin kolmannes avovastauksista liittyi sosiaalisuuteen, oli joko ystävällisiä ja avuliaita tai tuttuja kyläläisiä, yhteisöllisyyttä tai lähellä asuvat sukulaiset. Se, että tuntee ihmiset, toi myös turvaa. Kylillä tunnutaan siis arvostettavan sekä rauhaa että yhteisöllisyyttä – sitä, että saa olla omissa oloissaan tuttujen ihmisten ympäröimänä ja voi olla sosiaalinen halutessaan. Noin kolmannes arvosti asumisessa myös yleisesti luontoa, sen läheisyyttä tai kauneutta.
Siitä ihmeellinen kylä, että ihmiset jopa keskustelee tavatessaan
Saa vaellella metsissä yksinään, tai toisaalta saa tehdä asioita porukallakin, jos haluaa.
Mitä enemmän metsää ja vähemmän ihmisiä ympärillä, sitä parempi.
Kylien kohokohdat
Mitä monipuolisuutta kyliltä löytyykään! Kohokohtien kirjo on laaja, on nykyisiä ja entisiä tehtaita, kartanoita, urheiluseuraa ja lintubongauspaikkaa, Alvar Aaltoa tai lentokenttä. Tirvalla on kuuluisa tanssilava, kesäteatteri ja väliväylä sekä runsaasti yhteisöllisyyttä. Sippola tunnetaan Suomen ensimmäisestä emmentaljuustosta, taidekeskus Antareksesta, hovista ja kirkosta, Turpaankylä ruutitehtaan raunioista ja koskesta, Liikkala Jalon myllystä. Kylien tunnetut kohteet ovat myös eläviä ja niitä vaalitaan.
Kylällä on vahva historiallinen perintö, jota yritetään myös pitää yllä useiden tapahtumien ja kyläläisten aktiivisuuden avulla.
Mitä uutta tai innovatiivista kylissä on? Esimerkiksi Sippolassa ovat mm. Antares ja ympäristötaidetta tarjoava Meijerin metsä, Tirvalla joulukuusiviljelmä, aktiiviset asukkaat sekä Teamsissa järjestetyt yhdistyksen tapahtumat kuten Mörköiltamat. Sekä Sippolasta että Tirvalta löytyy valokuitu. Anjalan ja Inkeroisten alueella on esimerkiksi kylätempauksia ja tykkilumilatu ja Korjärvi, jota kyläyhdistys vaalii ja kehittää.
Paikallisia yrittäjiä, ainutlaatuista tekemistä ja osaamista löytyy laaja kirjo. Sippolassa on baari, juustola, mylly, graniitin louhintaa ja jalostusta, turve-, maansiirto ja metsäkoneurakointia, leipuri, korjaamo, taidekäsityötä. Seudulta löytyy myös kaupungin kuvataiteilija! Tirvalla asuu mm. graafikko, puutarhuri, mökki- ja luontomatkailuyrittäjiä, taiteilijoita ja kulttuuritoimijoita, mökkitalkkari, löytyy kirppis ja lemmikkitarvikeliike.
Tirvalla on paljon erilaista osaamista ja yrittäjää. Näitä pitäisikin koota yhteen selkeämmin, jotta jokainen mökkiläinenkin oppisi tuntemaan paikallisia toimijoita.
Kehityskohteita ja toiveita
Kysyimme, mitä kylille kaivattaisiin lisää ja mitä kehityskohteita kylissä on. Vastaukset mitä lisää -kysymykseen hajautuivat valittavina oleviin aihealueisiin. Eniten toivottiin parempia liikenneyhteyksiä (18 mainintaa), seuraavaksi kulttuuriperinnön vaalimista (13 vastaajaa), vähiten tietoliikenneyhteyksiä (2 mainintaa) ja muita kuin kulttuuri- tai urheilutapahtumia (5 kpl).
Avovastauksissa kylille toivottiin esimerkiksi liikuntapaikkojen, hiihtolatujen ja metsäpolkujen ylläpitoa, työpaikkoja ja yrittäjyyttä, uimahallia, taidetta ja kulttuuria, uimakouluja, ikäihmisille harrastusmahdollisuuksia, tilaa isoihin kokoontumisiin, peruspalveluita, joukkoliikennettä, teiden ylläpitoa, elinvoimaa ja vetovoimaa!
Elinvoimaisuutta peruspalveluiden ylläpitämisellä sekä viihtyvyyden kasvattaminen harrastusmahdollisuuksilla.
Kylissä ei ollut erillisiä yhteiskäyttötiloja etätyön tekemiseen. Tosin vain muutaman mukaan tarvetta etätyötiloille olisi. Etätyötä pystyi tehdä kotoa käsin. Yleisesti kaivattiin tiloja harrastuskäyttöön, yhdistystoimintaan, työpajoihin ja kokouksiin. Tyhjiä liiketiloja ja entisiä kouluja kohdekylistä kyllä löytyy. Pyrimmekin kohtauttamaan tiloja ja tarvitsijoita!
Sippolan seudulla toiveissa ja kehitystarpeissa nousivat esiin paremmat liikenneyhteydet ja kokoontumistilat sekä työmahdollisuudet. Toivottiin myös tekemistä ja harrastusmahdollisuuksia, kuten ulkojäätä ja hiihtolatuja. Lisäksi toivotiin kulttuuriperinnön vaalimista. Palveluina mainittiin matonpesupaikka, pankki ja polttoaineasema.
Sippolan tunnistettu kehittämistarve myös kesän kyläkierroksen pohjalta on tarve kokoontumistiloille. Yhdistyksillä ei ole omaa kokoontumistilaa, kun seurakuntataloa kokoontumispaikkana ei enää ole. Tiloja tarvittaisiin esimerkiksi kokouksiin, juhliin, seurakunnalle, pienyrittäjille, yhdistystoimintaan, työpajoihin ja jumppaan. Sippolassa on aktiivista yhdistystoimintaa, mikä pitää kylän elävänä ja yhteisöllisenä. Oma paikka kokoontua helpottaisi yhdistysten toimintaa ja toiminnan suunnittelua sekä tapahtumien järjestämistä. Se tarjoaisi tilaa harrastuksiin, miksei yrittäjillekin. Kylätaloilla on mahdollisuus toimia yhteisöllisyyden vahvistajana!
Tyhjillään olevia rakennuksia löytyisi Sippolassa kokoontumistilaksi muuttamiseen, esimerkiksi kaksi entistä hoivakotia. Toinen sijaitsee kauniilla paikalla järven rannalla, toinen Alvar Aallon toimiston suunnittelemassa rakennuksessa. Hanke onkin aikeissa pitää työpajan uusien käyttömahdollisuuksien kartoittamiselle. Asuintalot kuuluvat menevän Sippolassa heti kaupaksi, mikä on positiivinen merkki maaseutumaisen paikan vetovoimasta.
Tirvalla muutamat toivoivat lisää paikallisten tuottajien tuotteita, kulttuuritapahtumia, kulttuuriperinnön vaalimista ja palveluita, kuten kauppaa, postia tai kahvilaa. Toiveissa ja kehityskohteissa myös harrastus- ja liikuntamahdollisuuksien parantaminen, kuten valaistu hiihtolatu, urheilukentän ylläpito ja liikuntakursseja Seuralaan. Kaupungilta toivottiin tukea harrastustoiminnan järjestämiseen ja lisää kansalaisopiston kursseja. Mainintoja saivat esimerkiksi myös luontomatkailu ja maatilatori. Eräs kehittämiskohde olisi teiden kunto.
Kyläläisillä on halua tuottaa itse kursseja/kerhoja, mutta rahallinen tuki materiaalihankintoihin ja mahdollisesti ohjaajien pieniin palkkioihin puuttuu.
Myös kulttuuritoiminta nousi esiin, kuten tanssilavan pitäminen elossa. Miilusaaren ja tehdasmiljöön tarinoita haluttaisiin nostaa esiin ja hyödyntää. Tirvalla on toiminut mm. vesisaha, kimröökitehdas, myllynkivitehdas. Monet rakennusperintökohteet kuuluvat nykyään OAJ:n omistamaan lomakylään.
Tirvan lavalla on havaittavissa aivan uutta pöhinää ja se aikoo tarttua ajan haasteisiin tuoreella ja innovatiivisella otteella.
Myös Tirvalla toivottiin yhteistä kokoontumistilaa ja lisäksi kylätalo Seuralan saamista ympärivuositeen käyttöön. Seurala tarjoaa hyvin tiloja yhdistyksille ja harrastuksiin, muta sen lämmityskulut suuret, joten rakennus on talvikauden kylmillään ja kiinni. Sen käyttöä olisi mahdollista tehostaa. Tyhjillään olevia rakennuksiakin löytyy. Toimintoina hajamainintoina saivat asuminen, työpajatoiminta, etätyötilat.
Inkeroinen-Anjala-Mämmälä alueen muutama vastaaja toivoivat palveluita kuten pankki tai vaatekauppa, harrastusmahdollisuuksia, tapahtumia, koulua ja uimakoulua. Kehittämiskohteina mainittiin Kymijoen ranta ja tieverkosto. Inkeroisissa tarvetta löytyisi etätyölle, yhdistyskäyttöön, harrastuksiin, työpajoihin, Anjalassa liikuntasalille. Tyhjillään on monia liikehuoneistoja ja esimerkiksi entinen hotelli-ravintola.
Monien mahdollisuuksien kylät
Kymenlaaksosta löytyy hienoja kyliä, joilla monia vahvuuksia ja erottuvia ominaispiirteitä sekä paljon osaamista ja kehittämiskohteita. Tulevaisuuden mahdollisuudet eläville, älykkäille kylille ovat hyvät! Toki hieman pessimistisiäkin vastauksia saatiin. Kylässä ei ole tai tapahdu juuri mitään. Kaikki eivät edes kaipaa mitään uusia aktiviteetteja tai kehittämistä, asiat ovat hyvin näin. Puitteet voivat olla omalle elämiselle sopivat, tarjontaa on tarpeeksi tai omaehtoista tekemistä löytyy.
En osaa toivoa mitään lisää, koska en usko, että ehtisin mitään nykyistä enemmän hyödyntää.
Arvostettuina vahvuuksina esiin nousivat luonto ja rauhallisuus sekä ihmiset ja yhteisöt. Vastauksista huokui yhteisöllisyys, ihmiset ovat tuttuja ja kyläläiset mukavia. Asuminen ja kyläkulttuuri mahdollistaa oman rauhan ja tilan.
Kylissä on aktiivista yhdistystoimintaa, mikä näkyy erilaisina tapahtumina ja tempauksina. Ideoita kehittämiseen löytyisi lisääkin, mutta resursseja ei välttämättä ole. Kokoontumis- ja harrastustiloja kaivattaisiin enemmän, käytöstä poistuneita kiinteistöjä on. Omistajien ja käyttäjien kohtaamisen lisäksi moni tila varmasti kaipaa kunnostusta tai muutostöitä. Miten olemassa olevat kiinteistöresurssit ja toimijaresurssit saataisiin hyötykäyttöön? Millaisia toimintamalleja yhdistysten ja kaupungin välillä voisi kehittää?
Erilaisia palveluita ja harrastusmahdollisuuksia kaivattiin. Toisaalta lähialueilta löytyy lisää tarvittavia aktiviteetteja, mutta liikkumiseen tarvitaan omaa autoa. Julkista liikennettä ei juuri ole. Onko matkailijan helppo löytää paikalle? Mistä se saavat tietoa näistä hienoista kohteista? Lisäksi näkyi tarve saada kulttuuriperintöä ja tarinoita esiin sekä paikallistuotteita saataville.
Kysely antoi tärkeää tietoa kylien kohokohdista ja tarpeista jatkosuunnittelun tueksi. Uusiakin pohdinnan aiheita löytyi. On tärkeää kuunnella paikallisia, jotka tuntevat omat olosuhteensa ja tarpeensa parhaiten. Vahvuudet ja tekijät, joista kylän pito- ja elinvoima koostuu, eivät näy ohikulkijoille ulospäin. Pellot, metsät, maatilat ja omakotitalot kätkevät sisäänsä tarinoita ja tekijöitä. Nämä täytyy nostaa esiin ja viestittyä niistä muillekin. Itsestään iloitseva kannustavien asukkaiden kylä huokuu hyvää ulospäin ja houkuttaa uusia tulijoita pitämään kylä elinvoimaisena!
Tämä on kylä, jossa otetaan toiset huomioon ja autetaan toisia pyyteettömästi.
Kirjoittanut
Laura Lehtinen, projektipäällikkö, Älykkäät kulttuurikylät
Jutun pääkuvassa Lasse Lassheikin ympäristötaideteos Perka plus. Meijerin metsä, Taidekeskus Antares. Kuva Laura Lehtinen 2021.