Timo Aro tuotti Etiäinen – Koulutustarpeiden ennakointi -hankkeen tilauksesta katsauksen, jossa hän tarkasteli Kymenlaakson tulevaisuuden haasteita tilastoanalyysin valossa. Useimmilla vertailuun valitsemillaan mittareilla Kymenlaakso pärjäsi heikosti verrokkimaakuntiin, mutta kansakunnallemme tärkeässä viennissä se oli ylivoimainen ykkönen. Yhteenvedossaan ”Kymenlaakson alueellinen positio aluekehityksen tunnusluvuilla” hän toteaa muun muassa seuraavasti:

”Kymenlaakso on yksi tärkeimmistä tavaraviennin (ja –tuonnin) alueista koko maassa. Kymenlaakson tavaraviennin arvo oli asukasta kohden laskettuna toiseksi korkein kaikista maakunnista vuonna 2017. Kymenlaakson BKT asukasta kohden on keskitasoa kaikkien maakuntien joukossa, mutta BKT:n kehitys on ollut varsin heikkoa finanssikriisin jälkeen ja metsäteollisuuden ajauduttua syvään rakennemuutokseen. Tilanne on kohentunut kuitenkin merkittävästi vuoden 2015 jälkeen ja arvonlisäyksen suhteellinen muutosvauhti on ollut viime vuosina maakuntien kärkiluokkaa.” (Aro, Timo 16.1.2019  –  Avaa pdf-yhteenveto tästä.)

 

Kymenlaakson tavaraviennin kehitys vuosina 2000—2017. Lähde Aro 2018 / Tullihallitus.

”Kymenlaakson alueellista positiota verrattiin avainmuuttujilla Satakuntaan ja Etelä-Karjalaan, jotka ovat Kymenlaakson kannalta relevantteja vertailukohteita alueellisen kehityksen ja työnjaon näkökulmasta. Kymenlaakson positio on ollut 2010-luvulla heikompi kuin useimmissa verrokkimaakunnissa rakennemuutoksen syvyyden vuoksi. Kymenlaakson asema analyysissä käytetyillä analyysin muuttujilla on maakuntien jälkijoukossa.”

Vuonna 2016 Kymenlaakson tavaravienti oli Uudenmaan jälkeen toiseksi suurinta

Viennissä Kymenlaakso sen sijaan on pärjännyt tähän asti hyvin, mutta silti on toimittava uusien investointien ja teollisuuden hyväksi, jotta vientiluvut pysyvät jatkossakin hyvänä.  Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa ovat kirineet vuonna 2017 Kymenlaakson ohi (Tullihallitus 2018). Aro kirjoittaa:

”Kymenlaakson vienti oli arvoltaan 4,3 miljardia euroa vuonna 2017. Asukasta kohden laskettuna Kymenlaakson viennin arvo oli toiseksi korkein kaikista maakunnista (jääden Keski-Pohjanmaan taakse). Kymenlaakson viennin arvo on huomattavasti verrokkimaakuntia korkeampi.”

”Kymenlaakson tavaraviennin kehitys on ollut vaihtelevaa vuosien 2000—2017 aikana. Viennin arvo laski voimakkaasti finanssikriisin jälkeen, mutta palautui jo vuosien 2009-2010 aikana edeltävälle tasolle. Tämän jälkeen Kymenlaakson viennin arvo on kuitenkin laskenut maltillisesti. Kymenlaakson viennin arvo on pysynyt koko tarkastelujakson ajan verrokkimaakuntia korkeampana.”

Pääasiallinen lähde: Aro, Timo (2018). Kymenlaakson alueellinen positio aluekehityksen tunnusluvuilla.  Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI. (Vientiluvuilla päivitetty versio 16.1.2019.)

Yrjö Myllylä, 16.1.2019

Jaa sivu