Kehtaanko edes sanoa, että töissä on näin hauskaa! Näin huokaisi joku kulttuurin keinoja asiakkaidensa kanssa käyttänyt sote-ammattilainen. Ja samasta aiheesta jatkoi eräs yhteiskehittämisen työpajassa taidemenetelmien käyttöä opiskellut osallistuja.
Voiko töissä olla leikin tunnetta ja leikillisyyttä? Voiko siitä reilusti kertoa ja uskaltaako siitä jopa iloita? Aihetta pohtivat laajemmin Parasta Etelä-Savoon taitavat ammattilaiset Kati Vapalahti ja Laura Hokkanen vuoden 2019 lopussa julkaistussa Sosiaalipedagogisen vuosikirjan artikkelissa. Tässä blogtekstissä on johdattelua samaan aihepiiriin.
LEIKILLISYYS AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ
Kati ja Laura mainitsevat PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa –hankkeen, jossa kehitettiin aikuissosiaalityöhön uudenlaisia leikillisiä ja pelillisiä menetelmiä. Hankkeen erikoissuunnittelija Tytti Hytti on koonnut tutkimustietoa leikillisyyden ja pellillisyyden hyvinvointivaikutuksista. Hänen mukaansa leikillisyys ja pelillisyys ovat välttämättömiä esimerkiksi ihmisen elämäntyytyväisyyden, onnellisuuden ja elämänlaadun kannalta. Leikillisyys tukee resilienssiä, parantaa mielialaa, voimaantumista ja itseilmaisua. Leikittömyys puolestaan aiheuttaa masennusta. Aikuissosiaalityön puolella voidaan leikillisyyden ja pelillisyyden avulla päästä ongelmakeskeisestä voimavarakeskeiseen ajatteluun synnyttäen samalla tunteita tärkeydestä ja merkityksellisyydestä. Leikillisyys helpottaa oppimista ja auttaa vaikeiden asioiden käsittelyssä.
LEIKKIVÄ IHMINEN
Jo 1900-luvun alkupuolella Johan Huizinga (1872-1945) nimesi leikin kulttuurin tekijäksi ja perustaksi. Kulttuuria luodaan leikin kautta ja avulla. Huizinga toteaa leikkijän kehittävän rakenteita ja sen kautta kulttuuria ja yhteiskuntaa. Kun olemassa olevia rakenteita koetellaan, kulttuuri kehittyy – eikä se tapahdu loogis-lineaaristen lakien mukaan. Huizingan mukaan leikissä on mukana sellaista, mikä ei kuulu välittömiin elämäntarpeisiin, vaan luo elämään mielekkyytä.
Bingo!
Mielekkyyttähän me kaikki tarvitsemme jossain muodossa. Sitä tarvitsee aikuissosiaalityöntekijä, sosiaalityön asiakas, fysioterapeutti, sairaanhoitaja, palvelutalon asukas. Leikin kautta kaikki tarvittava mielekkyys ei tietenkään löydy, mutta leikillisen kautta mielekkäiden sisältöjen määrä omassa elämässä voi karttua ja hyvinvointi kohentua.
Tuulevi Aschan
Parasta Etelä-Savoon-hanke (ESR)
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK
tuulevi.aschan@xamk.fi
Twitter: @tuulevia
#parastaes
Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.
Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes
seuraa somessa #parastaes
