Työyhteisöille monimuotoisuus on tänä päivänä yleisempää kuin esimerkiksi kaksikymmentä vuotta sitten, kun itse aloittelin uraani matkailu- ja ravitsemuspuolella. En muista, että olisi ollut mitenkään tavallista, että työtovereinani olisi ollut useinkaan muualta kotoisin olevia kollegoita kuin Suomesta. Nykyään, kun ruokailen ravintolassa, niin palvelukielenä saatetaan käyttää englantia ja työkieli kollegoiden kesken olla myös englanti.
Vuonna 2020 Suomen väestöstä ulkomaalaistaustaisia oli 8 prosenttia. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut Suomessa tällä vuosituhannella ja ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku laskee edelleen ja työikäisten määrä vähenee entisestään. Suomalaiseen työelämään integroituminen on ihan oma lukunsa; täällä on vastassa uusi yhteiskunta kielineen, -käytäntöineen ja varmasti myös haasteineen. Työ saattaa tarjota hyvän alustan maahan kotoutumiselle, mutta samalla henkilö voi kohdata väärinymmärrystä työelämässä ja jäädä hyvinkin yksin asioidensa kanssa. Integroituminen vastaanottavaan yhteiskuntaan vaatii jokaiselta toimijalta laajakatseisuutta.
Kulttuurilliset erot
Suomalaisessa työelämässä hierarkia on yleensä aika matala ja epämuodollinen. Meillä on totuttu välittömään keskusteluun esihenkilöiden kanssa jo nykyään, mikä saattaa tulla yllätyksenä maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Aikakäsitykset saattavat myös olla erilaiset ja työskentely vastakkaisen sukupuolen kanssa voi myös aiheuttaa haasteita toisille tai määräysten ottaminen naisesihenkilöltä voi olla haastavaa toisen sukupuolen edustajalle. Työskentelytapamme saattaa näyttäytyä myös joillekin hyvin välittömänä ja vapaana sekä yksistään työlainsäädännön haltuun ottaminen voi jo hämmentää.
Täytyy kuitenkin muistaa, että jokainen on oma yksilönsä ja he tuovat oman persoonansa työyhteisöön. Kun työyhteisöissä useasti pohditaan eri-ikäisten työntekijöiden johtamista, niin yhtä lailla erilaisuuden kohtaaminen kehittää ymmärrystä toista henkilöä kohtaan. Monikulttuurisessa työyhteisössä saattaa esiin nousta myös konflikteja ja esihenkilön tulee johtaa yksikköään turvallisesti myös näiden haastavien tilanteiden yli.
Kielitaidon merkitys suomalaisessa työelämässä
Kielitaidon merkitys suomalaisessa työelämässä on tärkeä. Suomen oppimista yleensä pidetään vaikeana, mutta millaista suomea haluamme kuulla. Kieltä oppii vain sitä käyttämällä. Itse näen, että se voi olla turvallisuuskysymyskin; kyllä sairaalan keittiössä työskentelevän kokin pitää ymmärtää mikä on maitoallergia ja mikä on kala-allergia. Jos ei taas ole yhteistä kieltä, niin vaikuttaahan se sosiaaliseen kanssakäymiseen ja saatat tulla väärinymmärretyksikin. Työyhteisö, joka puhuu yhteistä kieltä, saattaa jakaantua tekemään työtä yhteiseen työryhmään ja syntyy niitä ei toivottuja kuppikuntia. Kielitaidon kehittymiseen kannattaa kannustaa, koska kielitaidon puuttuminen saattaa rajata hänen mahdollisuuksiaan edetä uralla niin omassa organisaatiossa kuin sen ulkopuolellakin. Eikä kielitaito rajoitu vain työmaailmaan, vaan on osa laajempaa kotoutumista sekä yhteiskuntaan integroitumista, niin tärkeä osa se on kommunikointia.
Suomalainen viestijänä
Minun on ihan pakko tarttua nyt tähän asiaan suoruus. Mitä on se suomalainen suoruus? Kaikissa puheissa ja oppaissahan kuvataan, että ” suomalainen tapa viestiä on sitten muuten todella suora!”. Tämä tuodaan hyvin nopeasti esille työyhteisössä sekä siviilielämässä. Jos se tarkoittaa siis sitä, että mennään suoraan asiaan ilman mitään pohjustusta, niin näinhän me usein teemme. Me nostetaan faktat heti esille ja se oli sitten siinä. Tunnistan itsessänikin viestijänä tiettyä suomalaista suoruutta ja asioiden nostamista esille. Mutta, eihän me kaikki suomalaisetkaan toimita kaikissa tilanteissa näin. On persoonaeroja, painotuksissa on eroavaisuuksia ja ilmiöt luovat erilaisia tilanteita vuorovaikutukseen. Merkityksellistä on, että viestitään selkeästi, yhdenvertaisesti ja ymmärrettävästi. Ei oleteta mitään, ollaan mahdollisimman avoimia, hyödynnetään erilaisia viestintäkanavia ja esihenkilö huolehtii, että organisaation sisäinen viestintä tavoittaa jokaisen työntekijän.
Perehdyttämisen merkitys
Jos perehdyttäminen on tärkeää ihan kaikissa muissakin työsuhteissa, niin erityisesti maahanmuuttajataustaisen työntekijän kohdalla tämä vielä korostuu. Kyse ei ole pelkästään työn toteuttamisen oppimisesta, vaan suomalaiseen työelämään tutustumisesta ja omaan organisaatioon tutustumisesta.
Perehdytykselle tulee antaa aikaa ja siinä tulisi edetä vaiheittain. Hyvä tapa voisi olla nimetä työyhteisöstä mentori, jonka kanssa hän voisi opetella asioita ensin ja siitä siirtyä itsenäiseen työskentelyyn. Perehdytyksessä kannattaa hyödyntää videoita, kuvia ja selkokieltä. Perehdytyksessä on hyvä huomioida erityistarpeet kielen osalta ja tuoda esille työntekijän vastuu, velvollisuudet ja oikeudet. Vuorovaikutukseen kannustaminen on tärkeää, jotta työyhteisön monikulttuurisuusvaatimukset kehittyvät. Hyvä perehdyttäminen pohjustaa työssä onnistumista sekä työyhteisöstä saatu tuki.
Mitä hyötyä monikulttuurisuudesta sitten on TYÖYHTEISÖÖN
Eritaustaiset työntekijät voivat tuoda mukanaan uutta ajattelua, näkökulmia ja osaamista yritykseesi. Voit saada uutta ajattelua työskentelytapoihin, tuotekehittelyyn ja yrityksesi saattaa vaikka kansainvälistyä.
Monikulttuurisuus on etu, jos yrityksesi asiakkaat ovat ulkomaalaistaustaisia. Olen ollut aikoinani järjestämässä venäläisille ryhmille tapahtumia ja yllätys oli suuri, kun saimmekin järjestettyä heille omalla äidinkielellään olevaa palvelua. Tällöin kävi niin, että yrityksemme asiakaspalvelu ja -tyytyväisyys parantuivat, kun työntekijä oli samasta kulttuurista kuin asiakkaat. Hän tunsi asiakkaiden tavat ja tottumukset.
Näen myös, että monikulttuurisessa työyhteisössä työskentely opettaa uusia asioita kaikille. Se laajentaa kielitaitoa, katsantokantaa, edistää suvaitsevaisuutta ja saa välillä tuntemaan itseni todella pieneksi. Toivotan vilpittömästi monikulttuurisuuden tervetulleeksi suomalaiseen työelämään. Sille on kyllä siellä tilaa.
Lähde: Tilastokeskus. Maahanmuuttajat väestössä. Viitattu 17.9.2021. https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa.html
Kuvat:Pixabay
Kirjoittaja on Heidi Kauppinen, hän työskentelee projektipäällikkönä virtuaalinen työnopastus ja perehdyttäminen palvelualalle -hankkeessa.