Talven ja kevään aikana tehtävänämme on ollut muun muassa syventyä sukupuolisensitiiviseen ja tasa-arvoiseen ohjaukseen. Kävimme ottamassa oppia ja koppia Åpopäivillä Turussa ja Segregaatio Stop- seminaarissa Joensuussa.
Ohjauksen paikka
Turun Åpopäivillä Koulutuksen tutkimuslaitoksen projektipäällikkö Raimo Vuorisen puhui ohjauksen paikasta, yhteistyöstä ja verkostoitumisesta. Vuorinen kehotti ohjausalan toimijoita aina esittää kysymyksen “kenen rinnalla?” Ohjattavien näkökulmasta yhteistyö voisi tarkoittaa vertaistoiminnan tukemista ja ohjauksen ammattilaisten näkökulmasta se tarkoittaa tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.
Vuorinen nosti esiin ohjauksessa tulevaisuuden aikaperspektiivin ja taitoa katsoa itsensä yli. Sukupuolisensitiivinen, segregaation rajoja rikkova urasuunnittelu on osa tulevaisuuden työelämää. Sukupuolisensitiivisyys on itsetuntemusta, mahdollisuuksia ja valinnan vapautta. Mahdollisuudet konkretisoituvat jo opintojen aikana tehtävien osaamisen kerryttämisen valintoina, perinteisten ammattien yhdyspinnoilla.
Ohjauksen paikkaa määritellessään Vuorinen painotti erilaisissa nivelvaiheissa olevia uravalintoja. Urasuunnittelutaidoissa tulee kiinnittää huomiota päätöksentekoon, jolla ratkaisuja tehdään. Päätöksenteossa korostuvat yksilöllisyys, subjektiiviset kokemukset ja päätösten merkityksellisyys henkilölle. Päätökset liitetään usein johonkin laajempaan yhteyteen ja satunnaisuudella on oma merkityksensä tapahtumien ketjussa. Avainasemassa on yksilön päätöksentekokyvykkyyden tukeminen.
Uravalinnat ovat myös sosiaaliseen vuorovaikutukseen perustuvia prosesseja, jota tapahtuu erilaisissa sosiaalisissa konteksteissa ja ohjauksen tiloissa. Ohjausta tapahtuu kahden kesken, ryhmässä, samassa tilassa, etänä ja itsenäisessä työskentelyssä. Ohjausta tapahtuu myös yhteisöissä co-careering –periaatteena, jolloin sosiaalisen median eri yhteisöissä tapahtuvalla uuden tiedon konstruktoinnilla on merkittävä rooli urasuunnittelussa. Sosiaalisen median osaamisen kehittäminen urapalveluissa on parhaimmillaan dynaaminen yhdistelmä kognitiivisia, sosiaalisia, emotionaalisia ja eettisiä toisiinsa yhteydessä olevia tekijöitä.
Tulevaisuuden ennakointi uraohjauksen perustana
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen toi eduskunnan terveiset OPO-päivien yleisölle. Mäkisalo-Ropposen mukaan tasa-arvoisessa koulussa joustavat kouluttautumisen mahdollisuudet tulee taata kaikille esimerkiksi teknologian avulla. Mäkisalo ilmaisi huolensa mahdollisesta opettajien muutoshaluttomuudesta teknologiapohjaisen opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä ja siitä, ovatko opettajat yleensä olleet tarpeeksi mukana opetukseen ja ohjaukseen sopivan teknologian kehittämisessä.
Mäkisalo-Ropponen puhuu myös tärkeistä tulevaisuuden työelämätaidoista. Näitä taitoja ovat muun muassa vuorovaikutustaidot, luovat ratkaisut, teknologiataidot ja kokonaisuuksien hallinta. Työelämän uudenlaiset taidot ennakoivat myös uudenlaisia ammattinimikkeitä, kuten etäkokki, turvallisuustalonmies, onnellisuusoperaattori, VR-terapeutti, bioturvajuristi, kierrätysteknikko tai motivaatiosuunnittelija. Uusissa tulevaisuuden ammateissa yhteistä on se, että osaaminen rakentuu useamman kuin yhden koulutusalan tuotoksena, joka kannattaa huomioida opetussuunnitelmissa ja uraohjauksessa. Saara Taalas Linné-yliopistosta otti kantaa myös teknologian nopeaan kehitykseen ja sen tuomaan asenneilmastoon. Teknologiahype ja digitaalinen häly ovat tämän päivän todellisuutta, joka ruokkii yksilöllistä ajatusmaailmaa ja itsensä korostamista. Tulevaisuuden työssä menestyminen edellyttää yhdessä tekemistä, joka tulee huomioida myös ohjauksessa.
Segregaatio ja tasa-arvo puhututtavat epätyypillisissä ammatinvalinnoissa
Joensuussa Tommi Hoikkala esitteli Purkutalkoot –hankeen tuloksia nuorten sukupuolelle epätyypillisten uravalintojen esteistä ja edellytyksistä. Koulutusinstituutioiden ulkopuolella olevat tekijät, kuten kaverisuhteet, harrastukset, alueelliset perinteet, sukuhistoria ym. sosiaaliset ja kulttuuriset ilmiöt, eivät nouse ohjauspuheeseen riittävästi, vaikka niiden vaikutus on merkittävä. Ohjauskeskusteluun tulisi nostaa alojen houkuttelevuus tai sen puute: Miksi ala houkuttaa? Miksi ala ei houkuta? Näihin kysymyksiin palataan usein siinä vaiheessa, kun aikuinen suuntaa ammatillista uraansa uudelleen joko lisäkouluttautumisella tai uranvaihtajana. Perhekulttuurista tai harrastushistoriasta voi aikuisten uraohjauksessa nousta esiin ammattiala, joka on jo luontaisesti kiinnostanut nuorena, mutta aiemmin kavereiden perheen tai ohjaajan asenteet ovat ohjanneet muuhun valintaan.
Maskuliinisyyteen ja feminiinisyyteen liittyvät kulttuurit ja käytännöt ohjaavat helposti ohjauspuhetta ja lisäävät segregaation syntyä. Epätyypillisten alojen valintoja ei tulisi ohjauksessa kyseenalaistaa perinteisistä sukupuolirooleista käsin, vaan osoittaa kiinnostusta valintaa kohtaan. Hoikkala nostaakin esille ohjauksen kontekstin tai sen puutteen; mikä on opintojen ohjauksen pedagoginen perusta?
Kohti yhteiskuntatietoista ohjausta
Anne-Mari Souto ja Sanna Vehviläinen nostivat Joensuussa esille yhteiskuntatietoisen ohjauksen tärkeyden maahanmuuttajanuorten ohjauksessa. Ohjauspuheessa varotaan ottamasta puheeksi eriarvoistavia tekijöitä ja luotetaan yksilön omaan, Life Design –malliin. Souto ja Vehviläinen peräänkuuluttavat laaja-alaista ohjauksen mallia, jossa ohjattavan merkitykselliset prosessit korostuvat. Prosesseissa tulee huomioida muun muassa se, että ohjattavien toimijuus- ja osallisuustaju vahvistuvat. Ohjaajan toiminnassa korostuvat vuorovaikutustaidot ja kyky rakentaa allianssisuhde ohjattavaan.
Ohjaajien tulee uskaltaa haastaa oma todellisuutensa, ohjaajien ei tarvitse tietää kaikkia vastauksia, vaan kuulla ja kohdata ohjattavan antamat merkitykset asioille. Ohjaajien tulee pystyä käsittelemään myös asioita, jotka herättävät heissä vaikeita tai ristiriitaisia tunteita. Kouluissa maahanmuuttajien ammatinvalinnan ohjauksessa, olisi syytä ottaa rasismi ja sen vaikutukset ammatinvalintaan puheeksi, eikä vaieta tai ohipuhua ongelmaa pois.
Sukupuolisensitiivisyys ja tasa-arvo ohjauksessa on tietoista asennetta ohjaustyöhön
Uskomme siihen, että jokainen ohjausalan ammattilainen haluaa olla mahdollistamassa ohjattavansa tulevaisuuden suunnitelmia. Ennakkoluuloton, aito kohtaava ja ihmettelevä työote on työväline, jolla voimme saavuttaa hyvän allianssin ohjattavan kanssa. Meidän pitää uskaltaa uraohjauksessa uskoa sellaiseen tulevaisuuteen, jota ei vielä ole olemassakaan. Tulevaisuuteen, jossa osaaminen ja ammatillinen työn ilo ohittavat sukupuolittuneet käsitykset ammatillisista urista ja joka luottaa ihmisten omiin kiinnostuksen kohteisiinsa ja taipumuksiinsa.
Kirjoittajat: Anne Vuorivirta, Hannele Lappalainen ja Kirsi Purhonen