Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtajana pitkän uran tehnyt Markku Kakriainen luonnehtii, että Pienyrityskeskuksen rooli on rohkaista yrityksiä kasvuun ja kansainvälistymiseen. Hän on valmentautunut PYKissä itsekin lukuisia kertoja.
Ensimmäiset muistikuvat Pienyrityskeskuksesta Markku Kakriaisella on jo 1980-luvulta, kun hän vastavalmistuneena insinöörinä alkoi työskennellä toimitusjohtajana kuljetus- ja maanrakennusalan yrityksessä. Kokenut tilintarkastaja näki, ettei tuore toimitusjohtaja osannut tulkita yrityksen talouden tunnuslukuja.
”En tiennyt, mikä oli debit ja mikä credit tai mihin lukuihin pitäisi taseessa kiinnittää huomiota. Tilintarkastaja vinkkasi minut silloin PYKin taloushallinnon kursseille.”
Monikymmenvuotinen yhteinen taival
Hän kävikin useampia talousaiheisia koulutuksia ja sen jälkeen syventyi johtamiseen. Merkittävimpänä antina hän muistelee Joko 7 -johtamisvalmennusta.
”Jokon on käynyt vuosien varrella suuri joukko maakunnan yritysjohtajia. Sain valmennuksesta kokonaisvaltaisen kuvan siitä, mitä johtaminen ja yrityksen toiminta on. Mielestäni oli virhe, että Joko siirrettiin Aalto-yliopiston aikaan Helsinkiin. Hienoa, että se on käynnistetty uudelleen täällä Mikkelissä. Joko on ollut PYKin leipähammas.”
Nykyään Kakriainen on edelleen mukana erilaisissa luottamustehtävissä. Yksi näistä näköalapaikoista liittyi PYKiin eli Kakriainen on toiminut Pienyrityksen tukisäätiön neuvottelukunnan jäsenenä. Tukisäätiön tehtävänä on tukea ja vahvistaa PYKissä käynnistettävää ja toteutettavaa tieteellistä ja soveltavaa tutkimusta.
”Tukisäätiö kokoaa eri viranomaistahot, rahoittajat ja yritykset pohtimaan PYKin asioita. Jos tutkimusta ei tehtäisi täällä, se tehtäisiin muualla. Mikkelin yliopistokeskuksen koko maailmaan pitää PYKinkin olla linkitettynä.”
Verkostoja Kiinaan ja Venäjälle
Markku Kakriainen on vuosikymmenten varrella avannut maakunnan yrityksille ja muille toimijoille verkostoja niin Kiinaan kuin Venäjällekin. Hän on nähnyt läheltä, miten PYK on vauhdittanut monen eteläsavolaisen yrityksen Venäjän-kauppaa.
”Monelle on antanut uskalluksen ja näköalan lähteä Venäjä-yhteistyön se, että PYK vei meitä tutustumismatkoille Venäjälle jo 1990-luvulla ja yhdessä opiskeltiin venäjän alkeita. PYKin kautta moni yritys on saanut tärkeää tietoa siitä, miten Venäjällä toimitaan.”
Venäjälle pitää taas mennä latuja avaamaan.
Vaikka ruplan romahdukset ja nyt koronakriisi ovat karkottaneet yrityksiä Venäjältä, Kakriainen muistuttaa, että loputtomiin nykytilannekaan ei kestä.
”Ei pidä lopettaa Venäjä-kontakteja. Kun koronatilanne on ohi, pitää lähteä uudelleen aukomaan latua, sillä eivät ne yhteydet sieltä mihinkään häviä. Venäläinen on kuin kiinalainen, kun hän ottaa ystäväksi, hän ei unohda sitä.”
Kakriainen huomasi vuosien varrella, miten tärkeää on sekin, että maakunnan kehittäjät irrottautuvat joskus porukalla arjesta ja tekevät työhön liittyviä reissuja yhdessä.
”Yhteiset reissujen jälkeen oli helpompi kehittää yhdessä kotimaakuntaa.”
PYKistä eväitä kasvuun
Kakriainen korostaa, että PYK on paikkansa ansainnut Mikkelissä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kirittäjänä.
”PYK voi auttaa yrityksiä kasvattamaan kassavirtaa ja sillä on kokemuspohjaa siitä, miten pitäisi toimia erilaisissa saumatilanteissa, kuten sukupolvenvaihdoksissa.”
PYK on ollut läheinen kumppani maakunnan yrityksille
Hän myös muistuttaa, että maakunnassa on paljon menestyviä yrityksiä, mutta niiden pitäisi uskaltaa näyttää menestyksensä rohkeasti.
”Ei saisi olla hissunkissun kateellisuutta peläten. Toki myös epäonnistumisista pitäisi puhua, että tapahtuu oppimista. Meillä on täällä hienoja yrityksiä, jotka ovat onnistuneesti toteuttaneet myös sukupolvenvaihdoksen. Ja paljon menestyviä yrityksiä, kuten Tehomet, Veisto, Platom, Environics, Mölnlycke, Suutarinen, Frank Finland, Rakennusliike U. Lipsanen, Ekin Muovi, Partaharjun Puutarha, KPA Unicon ja monta muuta.”
Aloittaville yrityksille hän toivoo kasvurauhaa ja verkostoja, joissa voisi ammentaa kokeneilta yritysjohtajilta tukea.
”Someaika on haastava, kun kaikilla on hirmu kiire. Etenkin alussa olevien yritysten pitäisi saada luotua yritysverkostoja, joissa jo pidempään toiminnassa olleiden yritysten isot persoonat, yritysjohtajat, jakavat tietoa.”
Eteläsavolaiset yritykset ovat tyypillisesti pk-yrityksiä, joista monet ovat perheyrityksiä. Kakriainen muistuttaa, että kasvun kannalta voisi olla jopa viisasta myydä vaikka siivu yrityksestä ulkopuolisille.
”Joskus kysynkin yrittäjältä, että onko sinun parempi omistaa kokonaan tuhannen markan arvoinen yritys vai 40 prosenttia 100 000 euron yrityksestä.”
PYKillä riittää tehtävää
Kakriainen on seurannut Pienyrityskeskuksen taivalta Helsingin kauppakorkeakoulun alaisuudesta osaksi Aalto-yliopistoa ja sieltä osaksi Xamkia.
”Haaste nyt Xamkin kyljessä on, että annetaanko PYKin näkyä. Maailma on raaka. PYKillä on oltava ihmisiä, jotka näkyvät tuolla yrityskentässä ja herättävät keskustelua. Yksi Xamkin haasteista on, että sieltä pitäisi saada hankkeista ja opiskelijoilta tulevat innovaatiot yrityshautomotyyppiseen putkeen couchattavaksi jo varhain.”
PYKin toimintaa ei saa kahlita
Pienyrityskeskus perusti yhden maan ensimmäisistä yrityshautomoista Helsinkiin. Kakriainen miettii, voisiko yrityshautomotyyppistä toimintaa pyöriä etäyhteyksien varassa.
”Täällä on yrityskeskittymiä, vaikkei varsinaista hautomoa olekaan. Voisiko hautomotoimintaa kehittää etäyhteyksien varassa verkossa niin, että yritykset pystyisivät tekemään liiketoimintaa yhdessä kotimaassa ja globaalisti?”
PYKin asiantuntijoille ja muille aluekehittäjille Kakriaisella on täsmäterveisiä.
”Tarvitaan rohkeutta, avarakatseisuutta, uuden etsimistä ja arvojen kunnioittamista. Hehtaaripyssyllä ei kannata ampua, mutta jos ollaan jossain parhaita ja pystytään yhdistämään se maakuntastrategiaan ja älylliseen osaamiseen, niin siitä vain toimimaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Täällä kaivataan osaajia, jotka uskaltavat potkia aisojen yli.”
Järjestäkää sparraustilaisuuksia yrityksille
Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen