Kuusi vuotta sitten Etelä-Savon maakuntajohtajana aloittanut Pentti Mäkinen luotsaa myös Pienyrityskeskuksen tukisäätiötä, jolla on merkittävä rooli yrittäjyyteen liittyvän tutkimuksen rahoittajana.
Ennen maakuntajohtajan pestiään varatuomari Mäkinen vastasi muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliitossa yrittäjyysasioista ja sitä ennen ne kuuluivat hänen tehtävänkuvaansa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajana.
”Minulla on hajanaisia muistikuvia jo 20 vuoden takaa Pienyrityskeskuksesta erilaisista tilaisuuksista ja tiesin sen roolin. Pidettiin tärkeänä, että meillä on yrittäjyyttä tukevaa tutkimusta osana akateemista maailmaa. Tapasin tutkijoita ja mietittiin, miten voidaan tukea yrittäjyyden kasvua tutkimuksen kautta ja se työ jatkuu edelleen. Pienyrityskeskuksen tärkeä rooli on ollut, että yrittäjyyden kehittäminen perustuu tutkimukseen.”
Kasvuun kannustamista tarvitaan
Mäkisen korostaa, että yrittäjyys on monisärmäinen kokonaisuus, johon sisältyvät niin yrittäjyyskasvatus kuin yritysten eri kehitysvaiheet ja niistä kumpuavat haasteet, kuten kasvun eri vaiheet, johtaminen, sisäinen kehittäminen, markkinointi ja kansainvälistyminen.
”Etelä-Savossa meillä on siinä mielessä hyvä tilanne, että olemme kärkijoukossa, kun tarkastellaan itsensä työllistävien yrittäjien määrää asukaslukuun verrattuna. Huoli on, miten yksinyrittäjät saataisiin työllistämään muita ja jo työllistävät yritykset kasvamaan niin, että ne voisivat työllistää entistä enemmän. Tällainen kasvuun kannustaminen on myös Pienyrityskeskuksen tehtävä edelleen niin kuin se on koko ajan ollut.”
Tutkimusta yrittäjien arjesta
Pienyrityskeskuksen tukisäätiö sr. jakaa vuosittain apurahoja yrittäjyyteen ja pk-yrityksiin kohdentuvaan tieteelliseen ja soveltavaan tutkimukseen. Yrittäjyystutkimuksen tulee osaltaan tukea myös maakunnan yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kehittämistä.
”Haasteena on, että saataisiin entistä enemmän perusteemoihin liittyvää tutkimusta, joka kohdentuu maakunnan yrittäjyyden kehittämiseen. Me tarvitsemme tässä Pienyrityskeskusta tekemään tätä tutkimusta ja hyödyntämään käytännön kokemuksia.”
Etelä-Savon maakunnan strategian kehittämisen kärjet ovat metsä, ruoka ja vesi. Maakuntajohtaja näkee, että parhaimmillaan tutkimusaiheet tulevat mahdollisimman lähelle yrittäjien arkea.
”Tutkimus voi auttaa osaltaan vaikkapa metsä-, matkailu- ja luomuyrityksiä.”
Mäkinen muistuttaa, että käytännönläheisellä, kokemusperäisellä tiedolla on tärkeä rooli.
”Miten voidaan tukea kasvua? Teoreettinen tutkimus on tarpeellista, mutta käytäntö voi opettaa, mitä asioita pienissäkin yrityksissä kohdataan. Vaikka tuemme alueen yrityksiä, katseen on oltava kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, sillä voimme oppia joka tasolta.”
Nyt tarvitaan tutkimusta vaikkapa siitä, miten digitalisaatio on tullut yritysten arkeen ja muuttanut toimintatapoja ja miten yritykset voivat laajentaa markkinoitaan sen avulla.
”Olemme nyt tosi paikan edessä. Kokemusperäinen tieto voi auttaa yrittäjiä vastaamaan haasteisiin ja ongelmiin.”
Yrittäjyyskasvatus on kuulunut PYKin vahvuuksiin jo parisenkymmentä vuotta.
”Sisäisen yrittäjyyden rooli on tärkeä yrittäjyyteen kasvamisessa eri kouluasteilla. Yrittäjyyteen ei voi pakottaa ketään, mutta olisi tärkeää käyttää kaikki keinot, että jokainen tunnistaa jo koulussa, mitä yrittäjyys voi tarjota henkilökohtaisesti. Yhteinen tehtävämme on, että saisimme mahdollisimman monen yrittäjäksi. On myös tärkeää tuottaa yrittäjyyskasvatukseen aineistoa.”
PYK lähti uuteen lentoon
Pienyrityskeskuksen 40-vuotisjuhlavuonna Mäkinen on iloinen siitä, että hänen kaudellaan Tukisäätiön hallituksen puheenjohtajana pystyttiin torjumaan uhka Pienyrityskeskuksen alasajosta.
”Pienyrityskeskus lähti uudestaan lentoon ja nyt ymmärretään, että se on maakunnallisesti merkittävä toimija.”
Vaikka vuosikymmenten varrella Pienyrityskeskuksella on ollut toimipisteitä myös Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa, pääkonttori on pysynyt aina Mikkelissä.
”Osaaminen ja johto ovat olleet täällä. Viimeiset 20-30 vuotta ovat olleet keskittämisen aikaa Suomessa. On tärkeää, että Pienyrityskeskusta on johdettu täältä, mutta se ei tietenkään tarkoita sitä, että suljettaisiin silmät maailmalta.”
Jotta usko monipuoliseen yrittäjyyteen ja kasvuun säilyy, kaikkia tarvitaan mukaan. Maakuntajohtaja Mäkinen muistuttaa, että Pienyrityskeskuksella on ollut ja on keskeinen rooli myös naisyrittäjyyden tukemisessa.
”Naisyrittäjyys on tietenkin kasvanut, mutta uskon, että sillä alueella on paljon tehtävää kannustaa, opastaa ja kehittää verkostoja, joissa naiset voivat nähdä yrittäjyyden mahdollisuudet entistä paremmin. Meillä on täällä kovan luokan naisyrittäjiä, jotka ovat jopa kunnianhimoisempia kuin monet miehet, mutta hyödynnämme liian vähän heidän potentiaaliaan. Naisten ottaminen mukaan on maakunnan elinvoimakysymys. Tässä uskon, että Pienyrityskeskuksella on oma keskeinen roolinsa käytettävänä.”
Koronakevät vie uuteen normaaliin
Koronakeväänä maakuntajohtaja on huomannut, että yrittäjien tunnelmat ovat herkät. Monissa yrityksissä kassavirrasta voi olla jäljellä vain muutama prosentti.
”Maksuvalmius heikkenee nopeasti, eikä tarjolla oleva lainakaan aina auta. Palvelualan yrityksiin patoutunut kysyntä ei palaa nopeasti, kuten teollisuuteen. Tilanne on sikäli vaikea, että emme tiedä, miten pitkä syöksystä tulee. Ylivarovaisuus ja pelko menevät sellaisillekin sektoreille, missä niille ei ole mitään tarvetta.”
Maakuntajohtajana Mäkinen on parhaillaan mukana laatimassa eteläsavolaisten toimijoiden, Etelä-Savon kauppakamarin, MTK:n ja yrittäjien kanssa, selviytymissuunnitelmaa, jolla pyritään vastaamaan muuttuvaan tilanteeseen. Tilannekuvaan liittyy paljon erilaisia elementtejä, kuten yrittäjien kokemus, yritystuet, uhkat ja monia mittareita, mutta sormituntuma muuttuu siitä huolimatta koko ajan.
”Voimmeko tehdä jotain nopealla aikataululla? Yritykset voisivat nousta elvytyksellä ja velanotolla. Niitä tarvittaisiin nyt. Maakunnan tieverkossa on kymmeniä kohteita, joihin pystyttäisiin työllistämään ihmisiä, jos valtio laittaisi tiestöön enemmän rahaa. Tietoverkkojen rakentaminen vaatisi samaa. Olisi tärkeää, että yksityiset yritykset uskaltaisivat tehdä investointeja. Meillä on myös pieniä mahdollisuuksia kohdentaa rakennerahoja näihin.”
Mäkinen kaipaa keskustelua siitä, miten maakuntaa pitäisi kehittää.
”Mikä tulee olemaan uusi normaali? Selvää on, että matkailun rakenne muuttuu. Liikennemäärät ja -tavat muuttuvat. Tutkimusyksiköillä on rooli, kun mietitään, minkälaisella ajatuksella yrittäjät menevät uuteen normaaliin. Siitä tarvitsisimme nopeasti tietoa. Pahinta on, jos ratkaisut perustuvat vain poliittisten päättäjien näkemyksiin siitä, mikä on hyvää ja mikä huonoa. Voittajien valinnassa markkinoilla on vielä rooli, ei vain hallinnollisilla päätöksillä.”
Videolla Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen pohtii Xamk Pienyrityskeskuksen roolia ja yrittäjyystutkimuksen merkitystä.
Teksti, kuvat ja video: Päivi Kapiainen-Heiskanen