VAKEVA-tutkimuksen aineistot alkavat olla koottuina ja pääsemme kunnolla keskittymään aineistojen analyysiin. Olemme keränneet runsaan kysely- ja haastatteluaineiston Kelan terapeuteilta, vanhemmilta sekä koulujen- ja varhaiskasvatuksen toimijoilta. Aineistojen keruissa oli monia työläitä vaiheita – monimutkaisia tutkimuslupien hakuprosesseja ja koronan aiheuttamia aikataulupulmia. Päällimmäisenä mieleen jäivät kuitenkin innostavat ja ajatuksia herättävät kohtaamiset haastattelujen merkeissä.
Olemmekin onnellisia siitä, että aineisto viimeinkin on koossa. Ei muuta kuin analyysin kimppuun!
Ensimmäiset havainnot aineistoista kertovat, että käsissämme on varsin mielenkiintoinen ja monipuolinen aineisto, mikä kannustaa syvemmälle aineistoon sukeltamisen. Tärkeäksi teemaksi olemme jo tässä alustavan tutustumisen vaiheessa havainneet monimuotoisen yhteistyön merkityksen. Etsimme aineistosta näkökulmia, millä erilaisilla tavoilla terapeutit tekevät yhteistyötä lasten vanhempien ja lähipiirin toimijoiden kanssa ja miten eri toimijat kokevat yhteistyön.
”Yhteiset tavoitteet ja keinot, Avoin keskustelu. Arjen aikuiset toteuttavat harjoittelua ja muokkaavat toimintatapojaan tarpeiden mukaiseksi, ts. toivottua kehitystä tukeviksi ja osallistumista mahdollistavaksi. Terapeutit mahdollistavat toistensa työtä yhdistämällä tietotaitonsa. ” (Terapeuttikysely)
”….Ja tietenkin helpottaa sitä yhteistyön tekemistä kun kokkee toisen tutuksi ja turvalliseksi. Mutta että ehkä siel on just että heille on sisäistyny semmonen meiän talon toimintapa ja kulttuuri ja toimintamallit että kokee sen yhteistyön aika kivuttomaksi. Ja sieltä tosiaan tullee tosi hyvin niitä vinkkejä. Ja just ehkä lapsen kokonaisvaltanen kohtaaminen ja näkemys niistä asioista. (Päiväkotihaastattelu)
Mielenkiintoisia ovat myös lasten vanhempien kokemukset omasta roolistaan ja osallisuudestaan kuntoutuksessa. Ensituntuma on, että vanhemmat kokevat olevansa useassa erilaisessa roolissa kuntoutusprosessin aikana ja ovat pääosin tyytyväisiä rooliinsa.
” Mut kyllä me viikottain ollaan sitte terapeutin kans kumminki niinku, tekstiviestillä tai tai niinku puhelu-, yhteydellä sitte vaihetaan ihan kuulumisia että mitä, niinku (nimi) elämässä tapahtuu ja mitkä on fiilikset ja mitä on semmosia asioita niinku mitä ja. Kyllä me sitte aina niitä niinku syksysin ja oikestaan vähän keväälläki monesti sitte istutaan alas, ohjauskertoja että katotaan niinku vähän niitä isompia tavotteita ja onko niihin päästy ja mikä, mikä, mitä niinku tapahtuu et kyl myö sillee ihan…aika aktiivisesti että useita kertoja viikossa jotain viestiä kyllä vaihdellaa, toimintaterapeutin kanssa ihan no käytännön, jutuista, kuljetuksista ja muista ajankohdista sillee että se on kyllä hyvin joustavaa ja hyvin toimivaa.” (Vanhemman haastattelu)
Terapiat ja terapeuttien jakama asiantuntemus ovat parhaimmillaan kiinteä osa kehitysvammaisen lapsen tai nuoren kokonaisvaltaista oppimista, näin ilmaisevat varhaiskasvatuksen ja koulujen toimijat haastatteluissa. Myös vanhemmat arvioivat terapioilla olevan myönteisiä vaikutuksia lapsen arjen toimintaan ja osallisuuteen. Samoin myös terapeutit itse kokevat oman roolinsa merkittävänä lapsen lähiaikuisten toiminnan tukemisessa.
”Puheterapeuttina olen kuin osa koulun henkilökuntaa. Työni huomioidaan ja minut kutsutaan mukaan kaikkeen lapseen liittyvään kuntouttavaan pedagogiseen arkeen. Yhteistyö on vapaata, toimivaa ja molemmin puolin täysin luottamuksellista. Tätä tämä on parhaimmillaan: keskiössä on lapsi ja hänen tarpeensa. Me kaikki toimijat puhallamme yhteen hiileen lapsen etu edellä.” (Terapeuttikysely)
Nämä makupalat ovat esimerkkejä hyvin sujuvasta yhteistyöstä ja myönteisistä terapioiden vaikutuksista. Niiden rakentuminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Analyysin edetessä saamme tarkempaa tietoa ja ymmärrystä tekijöistä, jotka edistävät, tai toisaalta estävät, eri toimijoiden yhteistoimintaa ja osallisuutta.
Tästä on hyvä jatkaa ja sukeltaa syvemmälle aineistoihin.
terveisin, Maarit, Anu ja Annastiina
Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kehitysvammaisten kuntoutus (VAKEVA, 2020-2022) – arviointitutkimus on Kelan rahoittama ja Lapin AMK:n ja Kaakkois-Suomen AMK:n yhteistyöhanke.