Matkailun hiilijalanjälki on viime kuukausina noussut keskusteluun aivan eri tavalla kuin aiemmin. Siihen on kaksi syytä: ilmastonmuutoksen riskien entistä laajempi tiedostaminen ja vastuullisuuden merkityksen kasvu matkailussa. Nyt viimeistään on jokaisen matkailun parissa toimivan syytä olla tietoinen siitä, mitä hiilijalanjälki tarkoittaa ja mistä se syntyy, miksi sitä on tärkeää laskea ja kuinka sitä voidaan pienentää. Hiilijalanjäljen pienentämisellä voidaan myös saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.
Tiivis artikkeli matkailun hiilijalanjäljestä on luettavissa Xamkin Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalan tuoreessa julkaisussa täällä (artikkeli Matkailun hiilijalanjälki, s.56-60). Laajemmin matkailun hiilijalanjälkeä on käsitelty vuonna 2016 ilmestyneessä Kohti vähähiilistä matkailua -julkaisussa, joka on edelleen tästä aiheesta kattavin suomenkielinen katsaus.
Erityisesti lentämisen suuret päästöt ovat nousseet otsikoihin. Keskustelua on herättänyt mm. Luken tutkimus, jonka mukaan lentävä kasvissyöjä kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin Suomessa kahdeksan vuotta pysyvä naudanlihansyöjä. MTV:n uutisissa taas verrataan lentämistä ja yksityisautoilua.
Hiilijalanjälki kuvaa tuotteen, palvelun tai toiminnon ilmastokuormaa. Se ilmoitetaan CO2-ekvivalenttina (CO2ekv), joka kertoo tarkasteltavien kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset yhdellä luvulla. Esimerkiksi lentämisessä vapautuvien kasvihuonekaasujen kokonaiskuormitus, joka koostuu hiilidioksidin (CO2) lisäksi monista muista kaasuista, voidaan näin ilmaista CO2-ekvivalenttina. On siis syytä olla tarkkana, puhutaanko vain hiilidioksidipäästöistä (CO2) vai hiilijalanjäljestä (CO2ekv).
Nykyinen meno – business as usual – kasvattaa matkailun hiilijalanjälkeä
Matkailun osuus ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on yli 5 %. Matkailun hiilijalanjälkeä on viimeisen kymmenen vuoden aikana saatu merkittävästi pienennettyä, kun sitä lasketaan matkailijaa kohden, esimerkiksi CO2ekv/lennetty kilometri ja CO2ekv/majoitusvuorokausi. Mutta koska matkailu kasvaa niin voimakkaasti, matkailun maailmanlaajuinen hiilijalanjälki kasvaa koko ajan. Alla oleva kuva näyttää matkailun kasvun ja kasvihuonekaasupäästöjen lisäyksen Islannissa.
Matkailun hiilidioksidipäästöistä noin 75 % tulee liikenteestä, 21 % majoituksesta ja 4 % aktiviteeteista. Myös ruokailuilla on vaikutusta, mutta sen osuutta on vaikeampi laskea. Liikenteessä lentämisen osuus on hiukan suurempi kuin automatkustuksen. Lentämisessä ongelmana on se, että toisin kuin maaliikenteessä, siellä fossiilisia polttoaineita korvaavien energialähteiden kehittäminen on paljon hankalampaa. ”Ratkaisuksi” lentoyhtiöt ja kansainvälinen Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO tarjoavat päästökauppoja ja kompensaatioita. ICAO:n tavoitteena on näin saada vuodesta 2020 tapahtuva kasvu hiilineutraaliksi. Itse lentämisen päästöt eivät kuitenkaan näillä keinoilla vähene.
Hiilijalanjäljen laskenta antaa pohjan päätöksenteolle
Hiilijalanjäljen laskeminen on tärkeää, sillä laskenta antaa pohjan tavoitteiden asettamiselle ja päätöksenteolle. Laskennan avulla nähdään päästöjen lähteet, arvioidaan tehokkaimmat tavat vähentää niitä sekä seurataan päästöjen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta. Laskennan avulla voidaan myös arvioida päästövähennysten kustannusvaikutuksia. Yrityksen ja tuotteen hiilijalanjälki kiinnostaa koko ajan enemmän myös yhteistyökumppaneita ja asiakkaita. Kyse on siis myös maineenhallinnasta ja kilpailuedusta. Yhä useampi yritys raportoi jo hiilijalanjäljestään ja on todennäköistä, että päästövähennysten tiukentuessa sitä ryhdytään yrityksiltä edellyttämään.
Verkossa on saatavilla matkailuyrityksille soveltuvia hiilijalanjälkilaskureita. Niistä osa on ilmaiseksi käytettävissä (esim. Y-hiilari) ja osa on maksullisia (esim. CARMACAL). Joillakin ympäristösertifikaateilla, esimerkiksi Green Key-ympäristömerkillä, on omat laskentatapansa, mutta useimmissa hiilijalanjälkeä ei lasketa, vaan sen pienentämiseen pyritään mm. energiansäästön ja resurssitehokkuuden kautta. Kohti vähähiilistä matkailua -hankkeessa kehitettiin Excel-pohjainen laskuri (pilottiversio), joka on vapaasti käytettävissä täällä.
Monet yrittäjät kokevat hiilijalanjäljen laskennan hankalaksi ja toivoisivat siihen parempia välineitä ja apua. Lisäksi eri laskureissa käytetään erilaisia rajauksia, joten tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Laskureita on siis syytä kehittää edelleen.
Kohti vastuullista matkailua -hankkeessa lasketaan Etelä-Savon matkailun hiilijalanjälki ja laaditaan suunnitelma sen seurantaan. Kokonaisuuden hahmottamiseksi ja hyvien esimerkkien tuottamiseksi hiilijalanjälkeä lasketaan myös hankeyrityksissä.
”Kaikki muuttuu”
Monien tutkijoiden mielestä kun ilmasto muuttuu, kaikki muuttuu. Ilmastonmuutoksen edetessä paineet sen hillitsemiseksi kasvavat, mikä vaikuttaa matkailuun moni tavoin. Jos/kun matkailussa todella halutaan vähentää päästöjä ilmastotavoitteiden mukaisesti, täytyy lentämistä vähentää ja päästöt saada kuriin kaikilla muillakin matkailun osa-alueilla. Kukaan ei varmaankaan vielä tiedä, kuinka tämä tapahtuu. On kuitenkin jo olemassa skenaarioita siitä, kuinka matkailuelinkeino voi selvitä tästä mullistuksesta ja kehittyä edelleen.
Hiilijalanjälkikeskustelua kannattaa seurata ja olla edelläkävijöiden joukossa myös toiminnassa. Ilmastonmuutoksen tämänhetkinen tila ja laskentoihin perustuvat skenaariot osoittavat, että edessä on joka tapauksessa suuria muutoksia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen rinnalla on siis jo varauduttava muutoksiin.
Eeva Koivula
Projektipäällikkö
Kohti vastuullista matkailua -hanke