Sitran Megatrendit 2020 – ekologisen jälleenrakennuksen kiireellisyys, talousjärjestelmän suunnan etsiminen, teknologian sulautuminen kaikkeen, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen, verkostomainen vallan voimistuminen – ovat pitkäkestoisia. Siksi ne eivät ole juurikaan muuttuneet vuonna 2017 tehdystä selvityksestä ja tuntuvat kuulijan korvaan kovin tutuilta.

Kuva. Megatrendit2020 julkistamistilaisuudessa paneelikeskusteluun osallistuivat Jyrki Katainen (oik.) Sitrasta, Anna Rotkirch Väestöliitosta ja Robert Sundman Yleltä.
Kuva. Megatrendit2020 julkistamistilaisuudessa paneelikeskusteluun osallistuivat Jyrki Katainen (oik.) Sitrasta, Anna Rotkirch Väestöliitosta ja Robert Sundman Yleltä.

Samaan aikaan päivitetylle versiolle megatrendeistä on kuitenkin kysyntää: kehityskulkujen painotukset ovat muutoksessa ja tarve ymmärtää tätä kehitystä korostuu.

Selvityksen kirjoittaja Mikko Dufva korostaa megatrendien tulkintaa oman toiminnan kannalta ja kannusti pohtimaan vaikutuksia pienemmässä mittakaavassa. Samalla tavalla mittakaavaa ja näkökulmaa vaihtamalla osaavan työvoiman varmistamisen haastetta on lähestytty Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointi -hankkeen puitteissa tehdyssä opinnäytetyössä (Viljakainen 2019). Suurta systeemistä ongelmaa lähestytään työnhakijan näkökulmasta palvelumuotoilullisia metodeja hyödyntäen.

 

”Läntisissä yhteiskunnissa nuorista tulee vähemmistö”

Anna Rotkirch, Väestöliitto

 

Megatrendien kautta tulkittuna, haasteet työvoiman saatavuudessa liittyvät erityisesti väestön ikääntymisen ja monimuotoistumisen trendiin. Suomessa syntyvyys on jo laskenut merkittävästi ja väestörakenne vanhenee.

Megatrendit 2020 -paneelikeskustelussa Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch tiivisti oivalluksensa seuraavasti: ”Läntisissä yhteiskunnissa nuorista tulee vähemmistö”. Usein kovin negatiivissävytteisen väestörakenteen muutospuheen sijaan Rotkirch avasi oivallustaan kuitenkin positiivisesti ja toiveikkaasti.

Suomella on paikka muutoksen eturintamassa, eli tilaisuus ensimmäisten joukossa tehdä uusia innovaatioita palvelurakenteen, osaamisen kehittämisen ja hyvinvointivaltion brändin kehityksessä. Ketterää kehitystä, ennakkoluulotonta innovointia ja skaalattavuutta: tämä todellakin voi olla mahdollisuus tehdä jotain uutta.

 

”Kymenlaaksolla on mahdollisuus olla kehityksen eturintamassa!”

 

On siis löydettävä uusia tapoja toimia ja esimerkiksi määritettävä ihmisen toimijuutta ja toimintakykyä uudelleen. Teknologialla ja robotisaatiolla on varmasti suuri merkitys uusia innovaatioita tehtäessä. Sosiaali- ja terveysalan osaaminen, erityisesti gerontologia, antaa luonnollisesti raamit teknologiselle kehitykselle. Palvelumuotoilun avulla eri alat saadaan keskustelemaan keskenään ja käyttäjä pysyy kehityksen keskiössä. Ja entä mikä on esimerkiksi pelillistämisen rooli tulevaisuuden palveluissa?

Luetteloa eri osaamisalueista voisi jatkaa, mutta keskeistä on huomata, että kaikkia edellä mainittuja (ja monia muita) aloja löytyy jo nyt Kymenlaakson koulutustarjottimelta. Kun lisätään jo olemassa olevan lisäksi raikasta otetta yhteistyöhön ja koulutuksen visiointiin, vaikka juuri megatrendien lähtökohdista, on Kymenlaaksolla mahdollisuus olla kehityksen eturintamassa!

Monipuolinen, erialoja yhdistävä ja jatkuvasti kehittyvä koulutus ja sen myötä uudistuva työelämä paitsi luo uusia työpaikkoja, myös aidosti houkuttelee tekijöitä alueelle: toiminta ja kokemukset kasvattavat alueen mainetta. Vetovoimainen maakunta on taas elinvoimaisten yritysten kasvualusta.

Megatrendinä väestörakenteen muutos voi olla yhteiskuntaa ravisuttava haaste, mutta epätoivon sijaan on löydettävä kaikki muutoksen mukanaan tuomat mahdollisuudet, ja tulkittava niitä alueellisessa mittakaavassa – Kymenlaakson mittakaavassa.

 

Kati Viljakainen, Muotoilija yamk.

Kirjoittaja on tehnyt opinnäytetyön Osaavan työvoiman varmistaminen Kymenlaaksossa – työnhakijan näkökulma esiin palvelumuotoilun avulla (2019) osana Etiäinen – koulutustarpeiden ennakointi -hanketta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Sitran Megatrendit 2020 julkaistiin 9.1.2020. Mikko Dufvan kirjoittama selvitys luo kokonaiskuvan laajoista tulevaisuuden muutoksista viiden kehityskulun avulla sekä huomioi jännitteet ja kytkökset näiden välillä