Muutos on avain menestykseen, sanotaan. Maakunta- ja sote-uudistus mullistaa nykyisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja sen toimintaympäristön. Uudistuksen myötä perustetaan uudet maakunnat ja siirretään niille uusia tehtäviä tai tehtäviä, jotka ovat olleet aiemmin kunnan vastuulla. Uudistuksessa mullistuu koko sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021 alkaen. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta. Kunnan ja maakunnan roolit järjestöjen ja pienten toimijoiden kumppaneina ja rahoittajina uudistuvat ja muuttuvat. Olemme kaikki yksittäisinä tai yhteisöllisinä toimijoina uuden edessä.
Valinnanvapauden myötä erityisesti palvelumarkkinat kasvavat. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla toimivien järjestöjen on jatkossa kyettävä tunnistamaan, mikä osa niiden tuottamista palveluista on, tai sen tulisi vastaisuudessa olla, markkinaehtoista toimintoa ja palvelutuotantoa ja mikä jää terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen eli kuntien rahoituksen ja Stea-avustusten piiriin. Jo nyt osa järjestöistä tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita markkinoilla. Uudistus paineistaa järjestöjä jatkossa arvioimaan entistä laajanäköisemmin ja tarkemmin, onko kyse markkinalähtöisestä toiminnosta vaiko yleishyödyllisestä terveyttä edistävästä järjestölähtöisestä palvelusta.
Selvityshenkilön Tuija Braxin mukaan osa kuntapäättäjistä pitää todennäköisenä, että kunnat tulevat vähentämään merkittävästi sote-järjestöille antamiaan avustuksia (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 26/2018). Toisaalta kunnan ja maakunnan velvoitteet tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa on kirjattu uuteen lakiin. Ennen kaikkea uudistus kuitenkin merkitsee järjestöjen ja pk-yritysten kannalta uusien mahdollisuuksien, rajapintojen ja kumppanuuksien syntymistä. Järjestöjen on tunnistettava jatkossa omien rajapintatoimintojensa laatu joko palveluksi tai toiminnoksi. Toiminnot ovat jatkossa markkinoilla olevia palveluita eikä niitä uudistuksen myötä saa enää tukea julkisin avustuksin. Järjestöjen on syytä eriyttää tämä toiminto omaksi, mikäli se haluaa sen olevan valinnanvapauden ja siihen liittyvän alihankinnan, valinnanvapauden, asiakassetelin tai budjetin piirissä maakunnassa. Tällöin kyseinen palvelu on listattava maakunnalliseksi.
Tämä järjestön toimintojen ja palveluiden katsaus- tai uudelleenjärjestelytehtävä on vaativa. Tehtävän tueksi toimintaympäristön muutoksessa järjestöt tarvitsevatkin koulutusta. Soteresepti-koulutus on luotu vastaamaan tähän tarpeeseen. Se on suunniteltu yhdessä Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hankkeen ja Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä -hankkeen kanssa.
Koulutus- ja valmennuskokonaisuus tapahtuu syyskuun 2018 – helmikuun 2019 välisenä aikana. Koulutukseen osallistuu kaikkiaan 27 toimijaa. Koulutus antaa välineitä toiminnan kehittämiseen, verkostoitumiseen ja kumppanoitumiseen muiden alan toimijoiden kanssa, markkinointiin ja viestintäkanavien tehokkaaseen käyttöön, keinoja vapaaehtoisten rekrytointiin, oman jaksamisen huomioimiseen ja vahvuuksien löytämiseen, maakunta- ja sote-uudistuksen haltuunottoon sekä laatukriteeristön luomiseen. Yhtenä välineenä on palvelumuotoilu ja palvelumuotoiluajattelu.
Palvelumuotoilu tarkoittaa menetelmää hallita ja ymmärtää muutosta varsinkin tilanteessa, jossa ihmisen käsityskyky ei pysy innovaatioiden ja muutosten perässä, tilanteessa, jossa huomaa jotenkin olevansa aina perässähiihtäjä. Palvelumuotoilu on keino hallita ja ymmärtää nopeaa muutosta ympärillämme – tai muutosta joka ottaa aikaa.
Palvelumuotoilun avulla saadaan selvitettyä kokonaisuuksia, joita olisi muuten vaikea hahmottaa ja ratkaista ja saadaan pilkottua näitä kokonaisuuksia pienemmiksi, käsitettäviksi, järkeviksi kokonaisuuksiksi, jotka vastaavat paremmin muutostarpeisiin. Järjestöt ovat usein merkittäviä yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijoita ja tältä osin ne ovat nyt uuden haasteen edessä. Palvelumuotoilu on menetelmä, jolla uuden tilanteen haltuunotto tapahtuu varmasti jouhevammin. Palvelumuotoilu on kokemusten, insinööritaidon, luovan muotoiluajattelun ja maalaisjärjen yhdistämistä konkreettisten ja hyödyllisten tulosten saavuttamiseksi tulevaisuusorientoituneesti.
Kirjoittaja:
Dr. Tiina Nevanperä
Tutkimuspäällikkö/Research Manager
Luovat alat/Creative Industries Research Unit
tel. +358 44 7028 330