Ihmisen esivanhemmat laskeutuivat puiden latvuksista maalle miljoonia vuosia sitten, mutta kauas puista ihminen ei ole silti vieläkään mennyt. Vaikka joku ei olisi koskaan nähnyt tuulessa tanssivaa latvusta tai koskettanut karkeaa kaarnaa kädellään, tuntee jokainen puun vähintäänkin käsitteenä kaikkialla maailmassa. Jos ympäristö ei enää jollain paikoin salli puiden kasvaa, elää lukuisissa perinteissä sukupuun ja maailmanpuun kaltaiset sanat ja käsitteet edelleen.
Ihmissuku kehittyi noin kaksi ja puoli miljoonaa vuotta sitten Homo-sukua edeltäneestä apinaihmisestä. Kaupungistuminen puolestaan alkoi vasta noin kuusi tuhatta vuotta sitten. Helpon ja suhteellisuutta tuovan laskutoimituksen mukaan ihmiskunta on asunut luonnossa noin 99,8 % olemassaolonsa ajasta. Ihminen on osa luontoa ja kotoisin metsästä, tuntuipa ajatus keskellä suurkaupungin hälinää miten oudolta tahansa.
Tiesitkö, että japanilaiset lääkärit määräävät potilailleen metsäkylpyjä? Metsäkylvyt helpottavat mm. kroonisten sairauksien oireita ja helpottavat stressiä. Metsässä olomme paranee monella tasolla ihan itsestään. Tarvitsee vain olla, kaikki suorittaminen voi jäädä. Metsäkylvyllä tarkoitetaan hyvin kokonaisvaltaista tapaa olla metsässä. Kaikki aistit on tarkoitus avata ammolleen kokemaan ja ottamaan vastaan metsää. Metsä on ihmiselle evoluutiopsykologian näkökulmasta käsin koti, tuttu ja turvallinen ympäristö. Emme ole tottuneita kaupungin hälyyn, valoihin ja muotoihin, vaikka ehkä niin kuvittelemme. Stressin poistajasi on ilmainen ja lähellä, siellä missä lähin metsä on.
Nenä ja hajuaisti haistavat puiden ja maan tuoksun, monelle maan tuoksu tuo turvaa ja luo tuttuuden tunnetta. Tuoksujen kautta saat myös terveellisiä fytonsideja, joita erittävät erityisesti havupuut. Nämä fytonsidit toimivat luonnollisina tulehduksen poistajina kehossa ja hoitavat mm. ärtyneitä hengitysteitä.
Metsä hoitaa
Metsämaisema luo levollisuutta ja rauhaa aivoille, toisin kun kaupungin kulmikkaat muodot. Luonnon maisemat; kukkulat, laaksot ja vesistöt rauhoittavat mieltämme ja parhaassa tapauksessa saavat meidät tuntemaan suurta kunnioitusta ja ihmetystä luonnon suuruuden edessä. Revontulten kaunis tanssi on tästä ihmeiden kokemisesta hyvä esimerkki. Ihmiset lentävät maailman ääristä Suomen Lappiin kokemaan tätä taianomaista ihmenäytelmää.
Jos kärsit immuniteettiongelmista, tai haluat vahvistaa vastustuskykyäsi, metsä on mitä mainioin paikka siihen. Vastustuskykymme muodostuu omasta mikrobiomistamme, lähinnä iholla, limakalvoilla ja suolistossa elävistä mikrobeista. Jos mikrobiomi on liiallisen puhtauden tavoittelun ja desinfioimisen kautta heikentynyt, metsässä möyriminen on suurenmoinen tervehdyttävä mikrobikylpy elimistölle. Kaiva maata, haistele sammalta ja rapsuta puun kaarnaa.
Keuhkot kiittävät, kun hengität metsässä olevaa happirikasta ja puhdasta ilmaa. Juuri puut ja kasvit tuottavat planeetallemme happea ja missäpä solujen tarvitsemaa happea olisi runsaammin kuin siellä missä nämä ”tuotantolaitoksetkin” ovat. Hengitys ja puhdas ilma ovat ihmiselle yksittäisenä tekijänä ehkä tärkein terveyden ylläpitäjä. Selviämme ilman ruokaa jopa viikkoja, ilman vettä muutaman päivän, mutta ilman happea emme selviä kuin joitakin minuutteja. Metsä tarjoaa keuhkoille, aivoille ja kaikille eläville soluille rikkaan ja raikastavan happikylvyn.
Ääntä, jota emme halua kuulla kutsutaan meluksi. Melun määrä lisääntyy maailmassa jatkuvasti, mutta tutkimusten mukaan hermostomme ei ole sopeutunut tähän kehitykseen. Nyt ihmiset hoitavat stressiään kuuntelemalla luonnon ääniä kuulokkeistaan paeten kaupunkimelua. Jos on mahdollista kannattaa mennä luonnon elävään konserttiin kokemaan tätä rauhoittavaa äänimaailmaa.
Nämä ja lukemattomat muut fysiologiset ja psykosomaattiset positiiviset vaikutukset saat ottamalla säännöllisiä metsäkylpyjä kauniissa Suomen metsissä, joita meillä onneksemme vielä riittää.
Outi Öhman, metsätalousinsinööri (AMK)
Joogakoulu Yogasoul
outi@yogasoul.fi
puh. 0505611340
Kirjoittaja ohjasi Parasta Etelä-Savoon -hankkeen Metsä liikuttajana -työpajan syksyllä 2020. Öhmanin metsätalouden opinnäytetyö Metsäluonnon hyvinvointivaikutukset (2021) on tehty hankkeen tilauksesta.
Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttavat 1.1.2019–31.3.2021 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.
Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes
seuraa somessa #parastaes