Haukivuorella järjestettiin torstaina 21.9.2017 syksyn suurin metsätyönäytös. Tilaisuuden järjesti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Mikkelin ammattiopisto Esedu yhteistyössä Metsä Groupin kanssa. Hakkuutyömaa oli Mikkelin kaupungin omistamalla metsätilalla osoitteessa: Haukilammentie 404, Mikkeli. Kohde oli 80-luvulla ojitettua runsaspuustoista rämettä. Metsätyönäytökselle oli tilausta, koska paikalla kävi arviolta noin tuhat henkilöä eri ammattiryhmistä.
Kuva 1. Aamun tunnelmia, Haukivuorella (Rauno Kousa)
Mikäli vuosittaisia hakkuumääriä aiotaan Suomessa nostaa nykyisen hallituksen tavoitteiden mukaiseksi, edellyttää se, että turvemaiden kasvu saadaan korjattua talteen hakkuin. Turvemaiden puusto ja siellä tehtävät sulan maan aikaiset harvennukset ovat yksi keino vastata lisääntyvään puun tarpeeseen. Turvemaiden korjuuteknologiaa voidaan käyttää ja soveltaa kaikkiin pehmeäpohjaisiin korjuukohteisiin. Nykyisin leudot ”eurotalvet” ovat entistä todennäköisempiä ja eteläisessä Suomessa varsinaisten talvileimikoiden korjuukeli on yhä harvinaisempaa. Metsänomistajille kesäaikaisen korjuun lisääntyminen on tärkeää, jotta metsänomistajat voivat hyödyntää hakkuumahdollisuuksia muulloinkin kuin sellaisina talvina, jolloin maa on roudassa. Tavoitteena on myös taata tasainen puuvirta tehtaille ja työllisyys yrittäjille.
Kuva 2. Sampo Rosenlew korjuuketju, Haukivuori (Rauno Kousa)
Kesäaikainen turvemaiden puunkorjuu vaatii oikeanlaista kalustoa, huolellista korjuun ja vesiensuojelun suunnittelua sekä taitoa hakkuukoneen ja kuormatraktorin kuljettajilta. Turvemaiden korjuukoneissa on oltava vähintään 90 senttimetrin levyiset superkantavat telat sekä ajokoneen täytyy olla vähintään kahdeksanpyöräinen.
Kuva 3. John Deere ajokone, Haukivuori (Rauno Kousa)
Korjuunäytöksessä oli käytössä puusta tehdyt ajosillat. Ojien ylityskohtiin laitetaan kaksi noin 5 metrin pituista ja metrin leveää ajosiltaa vierekkäin sillaksi, jota pitkin kone ylittää ojan. Ojia ei tarvitse täyttää enää puunrangoilla ylityskohdissa. Ajosilta ei tuki veden virtausta ojassa. Se on helppo laittaa ja ottaa pois ja sen ansiosta korjuuvauriot sekä painaumat vähenevät. Ajosiltojen suunnittelussa ovat merkittävässä roolissa olleet Esedun Ano Teittinen ja Tapio Oy:n Kati Kontinen.
Kuva 4. Samuel Tarkiaisen Xamk luento ajosilloista, Haukivuori (Rauno Kousa)
Huolellinen korjuun suunnittelu on pehmeiden maiden puunkorjuussa erittäin tärkeää. Hakkuukoneen ja kuormatraktorien kuljettajilta vaaditaan erityistä ammattitaitoa. Ajourat on tehtävä viivasuoriksi sarkaojien suuntaisiksi. Välttämällä turhia mutkia estetään pintakerroksen puhkileikkautuminen ja taataan korjuun onnistuminen. Ajourat tulee olla myös riittävän leveitä, jotta koneen kuljettajan ei tarvitse ajaa aina samaa raidetta. Turvemailla sallitaankin jopa 5 metrin ajoura.
Kuva 5. Suorat ja riittävän leveät ajourat takaavat hyvän korjuujäljen, Haukivuori (Rauno Kousa)
Haukivuoren korjuunäytökseen osallistui 17 koneketjua kymmeneltä eri konevalmistajalta. Paikalla oli useita metsäkonevalmistaja mm. Sampo Rosenlew, John Deere, Ponsse, Komatsu, Rottne, Volvo, Logset sekä Prosilva. Näytöksessä esiteltiin valmistajan uusimpia hakkuu –ja ajokonemalleja. Tilaisuudessa oli esillä myös uusimmat telaratkaisut turvemaiden puunkorjuuseen.
Yleisölle turvemaiden puunkorjuusta kertoi Suomen metsäkeskuksen Jani Salomaa. Näytöksessä mukana olleesta kalustosta ja sen soveltavuudesta turvemaiden korjuuseen kertoivat konevalmistajien edustajat ja kohteella toimineet urakoitsijat. Turvemaan puunkorjuusta haastateltiin Maaseudun tulevaisuuteen Metsä Groupin tuotantopäällikköä Pasi Arkkoa ja Heinävedeltä kotoisin olevaa metsänomistaja Seppo Kasasta.
Kirjoitti: Rauno Kousa
Lisätietoja ja kuvia aiheesta:
http://www.koneosapalvelu.fi/kuvia-haukivuoren-tyonaytoksesta
https://www.theseus.fi/handle/10024/81258
.