Ennen kuin kysytään, mitä yrittäjyyskasvatus vaatii opettajilta, tulee pohtia, mitä se voi antaa heille.
Jos puhutaan oppilaitoksissa toteutettavasta yrittäjyyskasvatuksesta – tai oikeastaan mistä tahansa pedagogista ja didaktisista tavoitteista – syntyy niiden onnistunut toteutus vain yhden toimijaryhmän kautta: opettajien. Ilman opettajia rehtorien toiveet, koulujen opetussuunnitelmat tai opetuksen kansalliset suuntaviivat ovat vain teoriaa ja poliittisia toiveita.
Opettajien työ muuttuu koko ajan, ja koulutettuina opetuksen ammattilaisina hekin joutuvat jatkuvasti omaksumaan uusia opetussisältöjä ja toimintamalleja. Yrittäjyyskasvatuksen(kin) edistämisessä kannattaa siis käyttää (myös) opettajien keskuudessa mieluummin ”porkkanaa” kuin ”keppiä.”
Psykologinen omistajuus
Olemme kiinnittäneet huomiota siihen, että osa opettajista tuntuu ottaneen yrittäjyyskasvatuksen ”omakseen” opettajakollegoitaan painokkaammin. Mietimme, että voisiko tätä selittää osaltaan psykologinen omistajuuden käsite (Pierce & Jussila 2011; Matilainen 2019)? Opettajan toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että opetus ei ole vain hänen työtehtävänsä (objektiivinen omistajuus), vaan myös hänen oma “juttunsa” (psykologinen omistajuus). Yrittäjyyskasvatuksessa tähän tilanteeseen päästän, jos opettaja kokee opetuksensa ja toimintansa aidosti hyödyttävän opiskelijoiden tietojen ja taitojen karttumista.
Edistääkö yrittäjyyskasvatus kestävyyttä?
Opettajat tunnistavat lasten ja nuorten elävän monien paikallisten ja globaalien kysymysten keskellä. Mikä minusta tulee isona? Miksi opiskelupaikan haku tuntuu niin vaikealta? Miksi arkeni näyttää aivan erilaiselta kuin somevaikuttajien postauksissa? Entä ilmastonmuutos tai Venäjän hyökkäys Ukrainaan? Kaikilla sukupolvilla on aina omat haasteensa, mutta nyt globaalien haasteiden keskellä erityisesti nuorten jaksaminen on tutkitusti kovilla. Myös työelämässä mielenterveyden haasteet ovat kasvava työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy. Kun otetaan kaikki tämä huomioon, tulee yrittäjyyskasvatuksen sisältää ja edustaa positiivista aktiivisuutta, onnistumisen mahdollisuuksia ja kestävän kehityksen näkökulmia.
Yrittäjyyskasvatuksen kritiikistä
Vaikka yrittäjyyskasvatus voi tuoda paljon hyvää niin opettajan työhön kuin opiskelijalle, ei se ole ongelmaton ilmiö. Yrittäjyyskasvatusta on kritisoitu tutkimuksissa muun muassa siitä, että se saattaa tuottaa uusliberalistisen ”yrittäjäminän” ihanteellisena subjektina ja uusintaa mielikuvia yrittäjästä sankarillisena, maskuliinisena yksilönä. Yrittäjyyskasvatuksen ongelmakohtia ja sen kohtaamaa kritiikkiä ei pidä kätkeä tai väistää, sillä myös opettajat havaitsevat joka tapauksessa sen mahdolliset ongelmakohdat. Sekä yrittäjyyskasvatuksen että koulutuksen kestävyyttä voidaan lisätä sillä, että ongelmakohdat havaitaan, nostetaan esille ja toimintaa pyritään kehittämään eteenpäin. Esimerkiksi yhteistoiminnalliset yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt, kuten opiskelijaosuuskunnat, voivat haastaa kapeita mielikuvia korostamalla yhdessä tekemisen ja sosiaalisten tavoitteiden merkitystä.
Alueen näköinen yrittäjyyskasvatus
Yrittäjyyskasvatus ei voi olla irrallaan paikallisesta todellisuudesta – sen haasteista, resursseista ja potentiaalista. On hyvä, että on olemassa kansainvälisiä ja kansallisia yrittäjyyskasvatuksen linjauksia, kuten Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen yrittäjyyslinjaukset, mutta myös paikallista kontekstia tarvitaan. Nyt kesäkuun 2022 lopussa päättyvä Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hanke (2019–2022) on koko toimintakautensa ajan nostanut esiin eri puolilla maakuntaamme toimivien eri oppiasteita edustavien koulutusorganisaatioiden yrittäjyyskasvatuksen erityispiirteitä.
Uskomme vahvasti, että oman alueen näköinen yrittäjyyskasvatus koetaan opettajien keskuudessa positiivisena asiana ja se osaltaan mahdollistaa psykologisen omistajuuden tunteen kehittymistä. Tuottamalla kunnan vahvuuksiin ja tarpeisiin pohjaavaa kestävää yrittäjyyskasvatusta pidetään myös huoli siitä, että toiminta on monipuolista ja siihen mahtuu myös status quoa haastavia monenlaisia ihanteita ja ymmärryksiä yrittäjyydestä.
Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus julkaistaan pian – seuraa YES Etelä-Savon Facebookia ja hankkeen sivuja, niin saat sen ensimmäisten joukossa! Tervetuloa myös YES Etelä-Savo – Yrittäjyyskasvatus Etelä-Savossa -Facebook-ryhmään verkostoitumaan muiden alueen yrittäjyyskasvatuksen tekijöiden ja kehittäjien kanssa.
Pekka Hytinkoski, pedagoginen suunnittelija, tohtoriopiskelija
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Mikkelin yksikkö
pekka.hytinkoski(at)helsinki.fi
Piritta Parkkari, TKI-asiantuntija
Xamk, Xentre – Yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimus- ja koulutusyksikkö
piritta.parkkari(at)xamk.fi
Maisa Kantanen, projektipäällikkö
Xamk, Xentre – Yrittäjyyden ja innovaatioiden tutkimus- ja koulutusyksikkö
maisa.kantanen(at)xamk.fi
Kirjoittajat työskentelevät Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa, joka saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.