Onpa upea! Superhieno! Ihan huippu! Ja mitä kaikkea maalauksesta löytyy. Mahtavaa! Tässä ensimmäiset kommentit, kun saimme muraalin luonnoksen nähtäville. Miten upeasti muraaliin onkaan talletettu peitsarilaisten tarinat ja niin monessa eri kerroksessa, sisältäen ihan uskomattoman paljon yksityiskohtia.

Muraalin taiteilijat Essi Ruuskanen ja Maikki Rantala kuvaavat itse luonnosta näin:

Peitsarin muraalin teemat löytyivät asukkailta kerätyistä tarinoista. Muraali on visuaaliselta ilmeeltään rikas ja elämäniloinen kuten Peitsarikin. Ideana on keriä perspektiivileikin ja suuren mittasuhde-eron avulla seinälle ajan eteenpäin kulumista kuvaava pyörre, jossa riittää tutkittavaa ja keskusteltavaa seinän ääreen pysähtyessä. Sommitelman isot linjat ja värit toimivat kaukaa katsottaessa. Värimaailma on sovitettu ympäröivään arkkitehtuuriin.

Tyylissä on vivahteita Liisa Ihmemaassa -estetiikasta, onhan Peitsari monelle se lapsuuden “ihmemaa”, jossa sattui ja tapahtui. Kaiken keskipisteenä on erään asukkaan isän taskukello, jonka ympärillä ja sisällä tapahtuu niin Peitsarin historia kuin nykyhetki. Kellon sisältä löytyy peitsarilaisten tärkein paikka: Suojalampi, jossa on käyty uimassa jo kymmeniä vuosia. Lammen ympärillä kasvaa rehevä metsikkö, jonka lehvästöstä löytyy myös monien lapsuudesta tuttua sammakonkutua. Kellon ympärillä kasvavat pappilan omenapuut ja sen alapuolella on itse pappila, josta nousee savua/pilviä muistuttaen sen kohtalosta. Lammesta valuu vettä sammuttamaan muistoa tulipalosta. 

Asukkaiden tarinoissa mainituista eläimistä luonnokseen on istutettu mukaan mm. talojen seinilläkin kiipeilevät oravat, pihapiirin harakat (joista isommalla on suussaan irtokarkki asukkaiden muistoista vanhoista lähikaupoista), kettua paennut rusakko, asukkaan kissa (lammen rannalla), peitsaava pieni hevonen sekä kuhankeittäjä, joka on Etelä-Savon oma lintu.

Tarinoita on riittänyt muraalia varten. Hurjan moni niistä on löytänyt oman paikkansa teoksessa. Taiteilijat kuvaavat muraalin olevan visuaaliselta ilmeeltään rikkaan ja elämäniloisen kuten Peitsarikin.

”Peitsarissa on parasta aitous ja Suojalammen läheisyys. Olen asunut Peitsarissa ja minulla on sieltä vain hyviä muistoja. Ei se Tuppuralaa voita, mutta on hieno mikkeliläinen kaupunginosa!” 

Myös asukkaiden muistot vanhoista lähikaupoista ja irtokarkeista ovat päässeet osaksi muraalia.

”Miäkin asuin Peitsarissa 1979-81, Kappalaisenkatu 2 oli silloin juuri valmistunut. Aikuisenakin pienen hetken siellä asuin, ja korostaisin Suojalammen merkitystä siellä asuville. Kaunis Pappilan ympäristö ja pururata ovat jääneet myös mieleen. T-market ja Seuralan kioskin nallekarkit 😍 

Muutamia muistoja on minullakin. Kaupalliset palvelut ovat olleet tärkeitä lähipalveluita kunakin aikana, mutta monesti aikalaisten kanssa muistellaan aikoja ennen S-markettia ja sitä edeltänyttä Spar-markettia. Minun lapsuudessa oli T-market Peitsari ja sen yhteydessä oli Aikalisä Pikkupeitsari -niminen kioski, josta sai kaupan aukioloaikojen ulkopuolella kaupan valikoiman tuotteita, kun osasi kysyä niitä kioskin myyjältä. Aikalisän omassa valikoimassa oli ainakin jäätelöä ja irtokarkkeja.” 

Tarinat Suojalammesta, uintireissuista ja Suojalammen sammakoista ja sammakonkudusta näkyvät myös muraalissa.

Itse asuin Lähemäellä nuoruudessani mutta peitsarissa asui kaverit. Peitsarista tulee mieleen Suojalampi, jossa käytiin uimassa ns kaupungin rannassa ja teini-ikäisenä kallion ranta oli se paikka, jossa istuttiin kaveriporukalla ja parannettiin maailmaa. Taisi siinä joskus olla pussikaljatkin mukana🤭 Vastapäätä lampea oli ns maalaiskunnan ranta, jossa lapsena kävin uimassa, kun asuttiin Tupalassa. Läheinen maalaistalo uitti siellä myös hevosia.”

”Sammakkohommat nousi elävästi mieleen. Tuulin kanssa niitä kasvatettiin. Paras sammakkolampi oli metsässä Dunckerinkadulta Rokkalaan päin, lähellä rataa.”

”Suojalampi oli myös ihanan rauhallinen ja puhdas ilman nykyistä pururataa. Me nuoret kokoonnuimme uimakopille tupakalle + kaljoittelemaan minne tapasi tulla porukkaa myös Lähemäeltä + alueen romaninuoria. Välillä syntyi kahakoita, mutta niistä selvittiin.

Ja jopa peitsaava pieni hevonen on istutettu mukaan muraaliin.

”Peitsari on ravia juokseva hevonen, kun hevonen ei laukkaa, se peitsaa. Sellainen on peitsari. Kato hyvä mies netistä! https://fi.wikipedia.org/wiki/Peitsari

Nyt jäämme jännityksellä odottelemaan muraalin valmistumisen seuraavaa vaihetta. Muraaliin maalaaminen alkaa kesäkuun alkupuolelle. Pidetään peukut pystyssä, että kelit suosivat maalausprojektia. Muraalin maalaamista kannattaa lähetä kauempaakin ihmettelemään ja ihailemaan!

 

Annastiina Vesterinen, projektipäällikkö, Hyvinvoiva asukas -hanke