Lukiossa opiskelijat muodostavat monia ryhmiä, joista osa vaihtuu useammin kuin toiset. Ryhmäyttämiseen on erityisen tärkeää panostaa myös lukioympäristössä, sillä se tuo monia hyötyjä.  Toimiviin ryhmiin panostaminen helpottaa koulun henkilökunnan työtä ja edistää yhteisöllisyyttä. Samalla se parantaa yhteishenkeä ja lisää viihtyvyyttä.

Yksilön kohtaaminen arjessa helpottuu, kun ryhmä voi hyvin ja ryhmänohjaaja tuntee ryhmän ja ryhmäläiset. Nuoret oppivat tuntemaan toisensa paremmin. He voivat herkemmin huomata vertaistensa tuen tarpeen. Tuttuus ja turvallisuus luovat pohjaa haastavien asioiden puheeksi ottamiselle. Turvalliseen ryhmään kiinnittyminen edistää nuorten jaksamista opinnoissa, kun ryhmän jäsenet tukevat toisiaan.  Nuoren kiinnittyminen turvalliseen ryhmään ehkäisee syrjäytymistä ja sosiaalisia ongelmia. Syrjäytymisen taustalla toistuvat usein ulkopuolisuuden kokemukset. Tarve ryhmäytyä vapaa-ajalla päihteiden avulla vähenee, kun nuori kokee kuuluvansa turvalliseen ryhmään. Sellainen voi olla esimerkiksi lukion sisällä toimiva ilmaisullinen harrastepiiri.

Taidelähtöistä, hyvää lukioarkea

Ryhmäytyksissä ja lukioon tuotavassa pienryhmätoiminnassa voidaan keskittyä taidelähtöisiin menetelmiin. Lukiossa työskentelevällä nuorisotyöntekijällä saattaa olla harrastuneisuus- ja osaamistaustaa esimerkiksi bänditoiminnasta, teatteri-ilmaisusta, somesisältöjen tuottamisesta tai käsitöistä. Taidelähtöisten ryhmäytysmenetelmien kirjo on valtava. Nuorisotyöntekijän ei tarvitse olla alansa guru, jotta hän voi edesauttaa opiskelijoita perustamaan ryhmiä kiinnostuksensa mukaan. Tärkeintä on, että jokaiselle lukion opiskelijalle löytyy viiteryhmä, johon hän tuntee kuuluvansa.

Nuorisotyöntekijän ydinosaamiseen kuuluu ryhmäyttäminen

Nuorisotyöntekijä lukiossa voi toimia yhteisöllisyyden vahvistajana ja edistää nuorten ryhmäytymistä koulun arjessa. Nuorisoalan ammattilaisilta löytyy vahvaa ja monipuolista osaamista

turvallisten ryhmien muodostamiseksi. Nuorisotyöntekijä voi toimia työparina opettajien, opinto-ohjaajien tai koulun muun henkilökunnan kanssa tai toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä osana lukioiden yhteisöllistä opiskeluhuoltoa.

Esimerkki ehkäisevästä päihdetyöstä 

Lukioissa toteutettava nuorisotyö voi pitää sisällään ehkäisevän päihdetyön teemoja, kuten ajantasaisen päihdetietouden lisäämistä. Pelkästään päihdetietouden lisäämiseen ei kannata jumittua, vaan nuorisotyö voi laajemmin edistää lukioympäristössä nuorten elämäntaitoja. Elämäntaidot ovat toimivia ehkäisevän päihdetyön välineitä ja niitä ovat mm. stressin hallinta, sosiaalisen paineen tunnistaminen, kommunikaatio- ja yhteistyötaitojen harjoittelu sekä hankalien tunteiden tunnistaminen ja käsittely.

Lukiossa toteutettavassa ehkäisevässä päihdetyössä nuorisotyöntekijä voi esimerkiksi:

  • Ryhmäyttää oppilasryhmiä ja tukea nuorten ryhmäytymistä sekä kouluviihtyvyyttä.
  • Tukea päihteettömien opiskelijatapahtumien suunnittelua ja toteuttamista kouluarjessa, esimerkiksi tarjoamalla mocktail -työpajoja tai ideoimalla päihteettömiä vaihtoehtoja tapahtumille.
  • Olla opettajan työparina toteuttamassa opiskelijoiden kanssa ehkäisevän päihdetyön projektin, kuten vertaisvalistusta yläkoulun puolella tai ehkäisevän päihdetyön kampanjan omassa kunnassa tai omassa koulussa. Tämä voi olla osa terveystiedon, äidinkielen, biologian tai vaikkapa kuvataiteen opintoja.
  • Järjestää kerhotoimintaa, jossa harjoitellaan elämäntaitoja, kuten stressin hallintaa.
  • Järjestää rentoutumistuokioita esimerkiksi välitunneilla tyhjässä luokassa.
  • Tarjota matalan kynnyksen kohtaamista kouluarjessa olemalla läsnä nuorille ja kuuntelemalla nuorten iloja ja suruja tukien ja helpottaen opiskelupaineita ja stressiä. Kuunteleminen ja kohtaaminen ovat tärkeä osa ehkäisevää päihdetyötä!

Näiden vinkkien avulla iloa ja tsemppiä lukiolla tehtävään nuorisotyöhön!

 

Niina Himanka

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

 

Nina Parviainen

Kunnallisen nuorisotyön osaamiskeskus Kanuuna

 

EHYT ry ja Kanuuna ovat Osaamiskeskus Nuoskan osatoteuttajia. Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.