Osaamiskeskus Nuoska – nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa kehittää valtakunnallisesti ja alueellisesti sovellettavia nuorisotyön toimintamalleja kouluihin. Se on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön määrittelemästä ja rahoittamasta osaamiskeskuksista vuosille 2020–2023. Nuoskaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia ja mukana on yhdeksän osatoteuttajaa. Perusasteen, nivelvaiheen ja oppilaitosnuorisotyön tarkoituksena on edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamista luomalla valmiuksia ja mahdollisuuksia toimia osallisina yhteiskunnassa. Nuorisotyö vahvistaa oppilaitosten kasvattajayhteisöä, jonka tehtävänä on tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä ja yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvien tietojen ja taitojen oppimista.
Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa kohtaa nuoren leimaamatta ja edistäen nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. Nuorisotyö vahvistaa koulun ja oppilaitosten sekä nuorten vapaa-ajan yhteyttä sekä nuorten sekä vanhempien/huoltajien suhdetta kouluihin ja oppilaitoksiin. Oppilaitosympäristössä tarjoutuu myös haavoittuvista kotioloista tuleville nuorille leimaamaton ja yhdenvertainen mahdollisuus oppia yhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia ja motivoitua opiskeluun. Nuorisotyön ohjauksessa nuoret kasvavat toimijoiksi, jotka kykenevät vaikuttamaan elinympäristöönsä.
Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa huomioi nuoruutta kehitystehtävänä, jonka tukemisessa nuorten kanssa toimivilla aikuisilla on omat roolinsa. Lähtökohtana toiminnalle ovat nuorten tarpeet ja toiveet, nuorten ryhmät ja kulttuurit sekä nuorten oikeudet. Koulu kasvuyhteisönä kannattaa huomioida myös siitä näkökulmasta, mitä lapset ja nuoret oppivat vuorovaikutuksesta ja millaiset mahdollisuudet heillä on vaikuttaa. Kasvuyhteisö voi tarjota tietoisesti oppilaalle tukea ja tilanteita, missä tämä voi kokea olevansa arvostettu yksilö ja yhteisön jäsen.
Koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden mukaan osallisuuden ja demokraattisen toiminnan edistämisen tavoite. Nämä ovat luontevia yhtymäkohtia nuorisotyöhön ja luovat suotuisan asetelman vaikkapa työparitoiminnalle opettajan kanssa. Oppilaille annetaan mahdollisuuksia osallistua koulun toiminnan suunnit-teluun ja kehittämiseen. Osallisuudelle luodaan rakenteita ja tilaa koulun arjessa. Aktiivisuutteen kasvattamisella on kouluissakin monenlaisia tilaisuuksia ja näitä voivat tukea monet toimijat. Yhteiset vastuutehtävät mm. juhlien tai teemapäivien järjestäminen vaikkapa luokittain ovat tästä erinomainen esimerkki. Osallisuuden tukeminen sopivan suurilla vastuilla toteuttaa myös sosialisaatiofunktiota. Tämä tarvitsee taustalleen aikuisen tukemaan, kannustamaan sekä innostamaan toiminnassa ja peilaamaan oppimiskokemusta.
Tuttua käytännön toimintaa kouluissa
Tukioppilailla ja oppilaskuntien hallituksilla on vahva valtuutus toimia kouluympäristössä. Ne voivat parhaimmillaan vahvistaa kouluyhteisöä ja vertaisryhmän toimintaa sekä opettaa demokratiataitoja. Nuorten asemaa osana kouluyhteisöä on tuettu muillakin tavoilla, joissa nuoret pystyvät osallistumaan itseään koskeviin päätöksiin myös suoraan. Nuorten toiminnan tukeminen kouluissa on nuorisotyölle luonteva rooli ja ryhmäosaamisen jakaminen toiminnan ydintä. Myös heikosti kouluun kiinnittyvät on mahdollisuus saada nuorisotyön kohtaamisella vastuutehtäviin ja osalliseksi oppilaitoksen toiminnasta. Koko kouluyhteisöä kehittävällä toiminnalla on paljon etuja. Tämä rajapinta vahvistaa nuorisotyön ja koulun kasvatuskumppanuutta. Samalla voidaan avata yhteyksiä myös nuorisotoimen muihin osallisuusmuotoihin.
Esimerkkejä toiminnasta toisen asteen oppilaitoksissa
Yhessä! – yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön kehittäminen Etelä-Savossa (2018–2020) kehitettiin 2. asteen oppilaitoksiin nuorten omaehtoista vertaisryhmätoimintaa mahdollistavia oppilaitosnuorisotyön muotoja. Nuorten osallisuus oli keskeinen kehittämistyötä ohjaava periaate. 2. asteen opiskelijoiden aloitteesta toteutettiin esimerkiksi Mikkelin lukiossa kissakahvila, johon osallistui lähes 100 lukiolaista. Etelä-Savon ammattiopistoon järjestettiin opiskelijan aloitteesta tuunauspaja. Tuunauspaja oli suljettu keskusteluryhmä, joka kokoontui käsitöiden eli tuunaamisen ympärille. Ryhmää ohjasivat työparina Xamkin kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opiskelija ja Esedun kuraattori. Kokemus moniammatillisesta yhteistyöstä oli hyvä. Ohjauksen kautta on voitu vahvistaa nuorten elämäntaitoja, itsetuntoa ja opiskeluvalmiuksia – ja lisätä koulujen yhteisöllisyyttä.
Yhessä! –hanke oli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian ESR-rahoitteinen hanke. Näistä ja muista 2. asteen oppilaitoksiin kehitetyistä nuorisotyön työmuodoista voit lukea lisää Anna-Liisa Hännikäinen-Uutelan toimittamasta teoksesta Vinkkejä oppilaitosnuorisotyöhön. Koulujeesarin käsikirja.
Mirka Lähdeniemi & Sanna-Mari Pöyry
TKI-asiantuntijat
Xamk / Juvenia / Osaamiskeskus Nuoska
Osaamiskeskus Nuoska on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamasta osaamiskeskuksesta vuosille 2020–2023. Nuoskan toimintaa koordinoi Kaakkois-Suomen ammatti-korkeakoulun (Xamkin) nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia.