Yhessä!-hankkeen työntekijät osallistuivat 6.5.2020 Lounais-Suomen aluehallintoviraston järjestämään nuorisotyön arviointia ja sanoittamista käsittelevään etäseminaariin Nuorisotyön kuumia perunoita.

Seminaarissa kuultiin ja nähtiin videoesityksiä, joissa pohdittiin, miksi nuorisotyön arviointia ja sanoittamista tarvitaan. Esitykset vahvistivat käsitystä siitä, että oppilaitosnuorisotyön sanoittaminen ja vaikutusten osoittaminen on tärkeää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisotyön ja -politiikan johtaja Henni Axelin korosti kommenttipuheenvuorossaan nuorisotyön sanoittamisen tärkeyttä, koska ”kadun mies” ei tiedä, mitä nuorisotyö on ja mitä vaikutuksia sillä on. Selvää on, että nuorisotyöllä on suotuisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen. Nuorisotyön tunnettuuden lisääminen on nuorisoalan toimijoiden yhteinen tehtävä. Nuorisotutkija Anu Gretschel totesi, ettei nuorisotyötä voi tehdä kuka tahansa. Esimerkiksi rikosrekisteriotteen vaatiminen nuorisotyöntekijöinä työskenteleviltä lisää ymmärrystä nuorisotyön vastuullisuudesta.

Yhessä!-hankkeessa on sanoitettu nuorisotyötä toisen asteen oppilaitosten henkilöstölle ja opiskelijoille sekä sidosryhmille vuosina 2018–2020. Sanoittamista on tarvittu, koska nuorisotyö ja yhteisöpedagogien osaaminen ei ollut hankkeen alkaessa kovin hyvin tunnettua. Merkittävä osuus hanketyöstä on ollut Henni Axelinin kuvaamaa nuorisotyön mahdollisuuksien ja vaikutusten avaamista eteläsavolaisissa yhteistyöoppilaitoksissa.

Yhessä!-hankkeen toiminnan myötä nuorisotyön mahdollisuudet ovat selkiytyneet yhteistyöoppilaitosten henkilöstölle ja opiskelijoille. Hankkeen päättyessä nuorisotyön merkitys oppilaitoksissa tunnustetaan, mistä kertoo testattujen toimintojen juurtuminen. Yhteistyöoppilaitoksista on pyydetty Juveniaa ja Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijoita jatkamaan toimintoja hankkeen päättymisen jälkeen mm. uusien opiskelijoiden ryhmäytyksissä, välituntitoiminnoissa ja vertaisryhmien vahvistamisessa – kuten tutor-opiskelijoiden kouluttamisessa ja ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden ohjaamisessa. Myös opiskelijat ovat antaneet kiittävää palautetta nuorisotyön myönteisistä vaikutuksista.

Nuorisotyön vaikutusten arvioinnissa nuorten äänen kuuleminen on ensiarvoista esimiestason osallistumisen lisäksi, muistutti Henni Axelin. Yhessä!-hankkeessa nuorten mielipiteitä kysyttiin ja huomioitiin toimintaa järjestettäessä. Esimerkiksi Mikkelin lukion kissakahvila toteutettiin aktiivisen lukiolaisen ideasta.

Hankkeessa on kerätty osallistujapalautetta ryhmiin osallistuneilta verkkokyselyillä. Palautteissaan nuoret kuvailivat toimintaan osallistumista rennoksi, virkistäväksi vaihteluksi, mukavaksi, hyödylliseksi ja tervetulleeksi toiminnaksi. Useilla nuorilla kontaktit muihin nuoriin ovat lisääntyneet. Palautteen perusteella ryhmiin on ollut helppo päästä mukaan, kun ohjaajat eli koulujeesarit ovat luoneet ryhmiin hyväksyvää ilmapiiriä. Opiskelijat kokivat myönteisenä sen, että koulukyytien odottamisen ajaksi oli järjestetty hauskaa toimintaa. Opintopiireihin osallistuneet kokivat yhdessä opiskelun helpottaneen työtaakkaansa – matikan läksytkään eivät tuntuneet vaikeilta. Palautteet ovat olleet ilahduttavia, kun tiedämme lukiolaisten kärsivän usein stressistä ja koulu-uupumuksesta sekä sen, että ammattiopistoissa opiskelevilla on haasteita kouluun kiinnittymisessä ja opiskelumotivaatiossa. Sekä lukioissa että ammattiopistoissa opiskelevissa on myös monia yksinäisyydestä kärsiviä nuoria. Osallistujapalautteen perusteella vertaisryhmätoimintojen kautta nuorten kokema stressi on lievittynyt ja yksinäisyys vähentynyt. Myös opintoihin kiinnittyminen onnistuu paremmin mielekkään ja rennon ja toiminnan avulla.

Etäseminaarissa Axelin pohti, mitä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö tulevana syksynä etätyön ja etäopetuksen jälkeen merkitsee. On selvää, että nuorisotyötä tarvitaan koronakriisin aikaan enemmän kuin koskaan. Nuorisotyöntekijät ovat kohtaamisen ammattilaisia, jotka pystyvät vastaamaan nuorten tarpeisiin. Haluamme Yhessä!-hankkeesta korostaa nuorisotyön merkitystä ja muistuttaa, että nuorisotyön myötä kouluissa on enemmän aikuisia, joilla on aikaa nuorille ja jotka pystyvät keskittymään ryhmäytyksiin tai puuttumaan kiusaamiseen ja syrjintään. Nämä ovat nuorisotyön perusosaamista, jota tullaan tarvitsemaan kouluissa ja oppilaitoksissa pysyvästi – myös koronakriisin jälkeen.

Kirjoita kommentti

*

Jaa sivu