Tiesinkö perusopintojen loppupuolella tai niiden jälkeen minne haluaisin opiskelemaan ja millaisia töitä tekisin. No en todellakaan. Ymmärsin, että 16-vuotiaana olisi syytä siirtyä seuraavalle kouluasteelle tai mentävä töihin. Tai sekä että. Tätä viestiä minulle välitti erityisesti äitini, mutta myös elintarvikeliikkeen myymälänhoitaja, jolta olin kysynyt työpaikkaa kesätöiden jatkoksi. Ammatinvalintani oli sattuma, tai taisin pikemminkin ajautua samaan työpaikkaan äitini kanssa.
Päädyin suorittamaan elintarvikeliikkeessä kaupallisen alan ammattitutkinnon, työskentelin oppisopimuksella myyjänä. – Ennen tämän koulutuksen aloittamista jouduin suorittamaan ehdot matematiikasta, jotta sain päästötodistuksen keskikoulusta (nyk. peruskoulu). En kuitenkaan ollut koulunvastainen, mutta en koulumyönteinenkään (Paju 2011). Koulutussosiologisesta näkökulmasta tarkasteltuna tein valintoja, tai jätin tekemättä, perhetaustani perusteella. Esimerkiksi vanhempien suhtautuminen koulutukseen sekä sosioekonominen asema vaikuttavat usein nuorten kouluttautumiseen. (Poikolainen 2011.)
Saatuani todistuksen suoritetusta oppisopimuskoulutuksesta, vaihdoin suuntaa. Koulutuksen aikana oivalsin, että opin monimutkaisiakin asioita kunhan opiskelen itselleni sopivalla tavalla. Koin itseni vähitellen toimijaksi, joka voi tehdä yksilöllisiä valintoja huolimatta ulkoisista normibiografian paineista (ks. Mäkinen 2015). Jatkoin opintoja iltalukiossa, siirryin töihin toisen alan myymälöihin ja olinpa yhden pitkäksi venähtäneen kesän töissä ulkoilualueella puistotyöntekijänä ja vartijana.
Edellä kuvattujen elämäntapahtumien jälkeen hankin lisäkoulutusta voidakseni työskennellä kasvatus-, koulutus- ja sosiaalialalla, kirjavissa työpaikoissa ja monenlaisissa tehtävissä. Nykyään onkin tavallista, että osallistutaan vähintään täydennyskoulutukseen. Myös työtehtävät yleensä muuttuvat useaan otteeseen työpolun aikana. Ja matka jatkuu.
Myös tässä Matti-hankkeessa matka jatkuu. Helmikuun 2017 lopulla käynnistyvät elämänkulkupajat, joissa tarkastellaan muun muassa merkityksellisiä elämäntapahtumia, jotka voivat sysätä tai houkutella koulutus- ja työpoluilla eteenpäin – tai erilaisille poluille.
Lähteitä
Paju, P. 2014. Koulua on käytävä. Etnografinen tutkimus koululuokasta sosiaalisena tilana. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura. Verkkojulkaisuja 108.
Poikolainen, J. 2011. Miksi valita jo peruskouluvaiheessa? – Vanhempien kouluvalintastrategiat. Kasvatus 42(2), 131–143.
Mäkinen, S. 2015. Näköaloja toimijuuteen nuoruuden siirtymissä ja suunnanotoissa. Teoksessa Kauppila, P.A., Silvonen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim.) Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku. Publications of the University of Eastern Finland. Reports and Studies in Education, Humanities and Theology 11, 101–127.
Teksti: Jaana Poikolainen