Yhdessä-Tillsammans hanke on Opetushallituksen rahoittama viidentoista (15) osatoteuttajan verkostohanke, jonka tavoitteena on tukea opiskelijoita vahvistamaan vaikutusmahdollisuuksiaan ja osallisuutta sekä sitä tunneta, että kuuluu joukkoon ja voi vaikutta asioihin sekä yksilö, ryhmä, oppilaitos ja yhteiskunnan tasolla. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän päätavoitteet hankkeessa on turvallisuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Tässä Blogi-kirjoituksessa kerron mitä olemme jo tehneet ja mitä edelleen voisimme kehittää. Minä olen Päivi Myllykangas Yhdessä Tillsammans hankkeen Yhteisöpedagogi
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on monen tukitoimen edelläkävijä
Vuonna 1998 jo huomattiin, että opiskelijoilla oli rästiin jääneitä opintoja ja mietittiin eri vaihtoehtoja niiden karsimiseksi. Rästejä oli monissa eri aineissa, mutta suurin osa rästeistä oli äidinkielen oppiaineessa. Eräs suuri syy tähän lienee se, että äidinkielen näyttötehtävät olivat esitelmien pitämistä ja niiden esittäminen ei ole helppoa murrosikäiselle nuorelle. Silloisen Katiska-hankkeen aikana aloitettiin Rästi-pajatoiminta, jota sain olla kehittämässä. Tämä toiminta on jatkunut aina näihin päiviin saakka, vain nimi on vaihtunut muutamaan kertaan. Nimiä on ollut mm. Rästipaja, Stoppipaja, Helppipaja ja nyt Hope-paja. Tätä toimintaa on ollut jo yli kaksikymmentä vuotta ja toiminnalle on edelleen suuri tarve ja tätä toimintaa on tarve kehittää edelleen.
Turvallisuus
Meillä Koulutusyhtymässä olemme edistäneet oppilaitoksen turvallisuusosaamista ja turvallisuuskulttuuria myös Yhdessä Tillsammans hankkeen aikana. Asuntolaan tekemäni kyselyn kautta selvitin asukkaiden turvallisuuteen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia. Oppilaitosturvallisuuden voi ajatella olevan kuin palapeli. Valtava kokonaisuus ja kollektiivinen kokemus syntyvät pienten palasten yhteensovittamisen kautta. Hankekirjallisuudessa ja -toiminnassa näitä paloja kutsutaan hyviksi käytännöiksi. Olemme koonneet hyvät käytänteet turvallisuusoppaaseen Jukka Vehviläisen johdolla. Olemme järjestäneet turvallisuuskoulutuksia, esimerkkinä itsepuolustuskoulutuksen asuntolan asukkaille ja muulle henkilökunnalle, pelastusharjoituksia ja oppilaitosyhteisön sitouttamista turvallisuusajatteluun. Olemme määritelleet turvallisuussäytänteitä, liittyen asuntolan turvallisuuteen. Lisäksi liittäneet asuntolan toimintaan turvallisuusauditoinnin, joka perustuu omatoimiseen varautumiseen. Turvallisuusauditoinnissa pääpaino on kokonaisvaltaisessa turvallisuusjohtamisessa, joka tarkoittaa johdon sitoutumista turvallisuussuunnitteluun ja johtamiseen. Yhteenvetona tähän kirjoitin ”Turvallisuussuunnittelu Ammattikampuksen asuntolan turvallisuusjohtamisen työvälineenä ” ohjeistuksen turvallisuusjohtamisen kehittämiseksi.
Toteutin itse kyseisen auditoinnin, koska minulla on auditointiin vaadittava koulutus ja pitkä kokemus turvallisuusalalta. Auditoinnin avulla kokosin raportit ja tein kehittämisehdotukset turvallisuuden parantamiseksi asuntolaan. Turvallisuus on asia jota olemme kehittäneet ja jota tulee jatkuvasti kehittää. Tämän lisäksi suunnittelin päihdekoulutukset, jonka pääpaino oli kannabiksen käytön haitoissa ja miten se vaikuttaa tulevaisuudessa käyttäjän arkeen. Koulutuksen piti kannabisasiantuntija Kim Kannussaari Teamsin välityksellä erikseen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Nämä luennot jäivät tallenteena opettajien käyttöön.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen kouluympäristössä ovat olleet Yhdessä Tillsammans hankkeen tavoitteita. Vaikka yhteisöllisyys ja osallisuus on kaikkien asia, niin näistä huolehtiminen vaatii usein erityistä vastuuhenkilöä. Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä on meillä lisätty kehittämällä mm. ryhmäytymistä ja siihen liittyviä toimintoja. On huomattu varsinkin aloittavien opiskelijoiden parissa, että ryhmäytymiseen panostamisella on suuri merkitys yhteisöön kiinnittymisen kannalta sekä opintonsa keskeyttäneiden määrässä. Ryhmäytymiseen liittyen olen hankkeen aikana kehittänyt ryhmäytymispankin ja ryhmäytymisen vuosikellon ja käynyt ryhmäyttämässä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita, joten ryhmäytymisestä on tullut osa koulun arkea ja hyvää käytännettä. Yhteisöllisyyteen ja sen kehittämiseen kirjoitin aiheesta yhteenvedon ”Yhteisöllisyys ja laatu” asuntolatoiminnassa. Tämä aihe on nostettu sosiaalipedagogiassa erittäin tärkeäksi aiheeksi syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä.
Hankkeen aikana käynnistettiin myös asuntolatutortoiminta. Tämän myötä säännölliset tapaamiset aloitettiin ja harjoiteltiin kokouskäytänteitä. Kokouksissa nostettiin esille asuntolan turvallisuuteen, harrastustoimintaan ja hankintoihin liittyviä asioita. Asiat vietiin sitten ylemmälle taholle ja näin asuntolan tutorit saivat vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia heitä itseään koskeviin asioihin, joka oli myös hankkeen yhtenä tavoitteena. Yhteiset toiminnat, kuten harrastus- ja vapaa-ajan viettoon liittyvät toiminnot ovat osa yhteisöllisyyden lisäämistä asuntolassa ja muualla kouluympäristössä. Tähän on sisältynyt tanssikurssia, ohjattua kuntosalitoimintaa, bänditoimintaa, aulainfoja eri teemoilla ja aula-cafe sekä erilaisia tempauksia yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Lisäksi on ollut teemaluentoja kansainvälisistä mahdollisuuksista ja nuorten seksuaalisuuteen liittyvistä asioista. Nyt keväälle on suunniteltu yhteistyössä Saku ry kanssa muutamia liikuntatempauksia, kuten ”tule kouluun pyörällä” tapahtuma sekä ”lähde luontoon” kampanja.
Yksi iso kokonaisuus on ollut ”Itsenäistyvä nuori” kurssin suunnittelu ja toteuttaminen Itslearning verkkoalustalle. Kurssi opinnollistettiin ja se on tarkoitettu pääasiassa asuntolaan muuttavien ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, jotka tarvitsevat opastusta itsenäistymiseen, mutta myös muille aiheesta kiinnostuneille. Tällä hetkellä menossa kurssin testaus testiryhmällä. Asuntolan asukkaille järjestetty käytännön opastus siivouksen ja ruuanlaiton osalta. Tämän lisäksi asuntoloille on teetetty omat verkkosivut, jotka avataan vielä tämän aikana. Tehtäväni on ollut myös Opiskeluhuollon Instagram tilin päivittäminen ja sen kautta erilaisten toimintojen markkinointi.
Kiusaamiseen puuttuminen on myös yksi tärkeistä asioista, mikä on nostettu esille hankkeen aikana. Kiusaamiseen puuttumisen kynnys täytyy olla matala ja siihen on kehitetty toimintamalli, joka koskee sekä henkilökuntaa ja opiskelijoita. Ratkaisukeskeinen puuttuminen kiusaamiseen on minun kehittämä menetelmä, jossa ongelmakeskeinen käytäntö vaihdetaan ratkaisukeskeiseen käytäntöön. Lähtökohtana voidaan siis pitää, että jos meillä on havaittu koulukiusaamista, niin nuorta ei syyllistetä, vaan pyritään nostamaan kiusaamiseen johtaneet asiat kysymyksien muodossa esille. Nuoren on koettava olonsa turvalliseksi, että hän kykenee kertomaan kiusaamiseen johtaneet syyt rehellisesti. Kiusaamiseen puuttuminen vaikuttaa suoraan yhteisöllisyyteen ja kokeeko kaikki olevansa tervetulleita yhteisöön.
Yhteistyö hankkeen aikana eri tahoihin
Hankkeen aikana on tehty yhteistyötä hyvin monen tahon kanssa. Nuorisotoimi on yksi yhteistyötahoista. Heidän kanssaan on käyty vuoropuhelua kehittämiskohteista ja mallinnettu paikallisesti ”kaikki käy koulua” toimintamallia, jossa tarjotaan virtuaalista tukea, liikkuvan koulunuorisotyön toimintaa nivelvaiheiden tukimallia sekä koulunuorisotyön ja etsivän nuorisotyön liittymäpinnan tunnistamista ja saattaen vaihtaen toimintaa. On suunniteltu yhdessä asuntoloiden ja nuorisotoimen kanssa nuoritoimen palvelutarjotin, joka on selkeä malli, jolla tarjota erilaisia toimintoja toiselle asteelle nuorisopalveluiden osalta. Palvelutarjottimessa on eri teemoituksin ja kestoltaan eri pituisia toimintoja, joita nuorisopalvelut voivat toteuttaa. Yksi mielenkiintoisimmista yhteistyötahoista on ollut Nuoska ry, johon olen saanut tutustua hankkeen aikana. Tämän aikana olen tutustunut Nuoskan laajaan osaamiseen ja miten he tekevät tunnetuksi ja levittävät nuoriso- ja opetustoimen yhteistyön hyviä käytänteitä, joiden myötä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävä nuorisotyö yleistyy. Muita yhteistyötahoja on ollut Nuorisokeskus Villa Elba, jonka kautta sain asuntolan asukkaille mahdollisuuden osallistua Nuotta-valmennukseen, jonka kautta on mahdollisuus kokeilla uusia harrastuksia ja ryhmäytyä. Muita yhteistyötahoja on ollut Ehyt ry, Ehjä ry, Päihdelinkki, Centria AMK, Saku ry, Martat, Kokkolan Halpa-Halli ja tietysti kaikki mahtavat osatoteuttajat, jotka ovat mukana hankkeessa.
Päivi Myllykangas
Hanketyöntekijä Yhdessä Tillsammans-hanke