Suomalaisen lukion tieto- ja opetusmäärät ovat merkittävän laajoja. Keskustelua on käyty siitä, onko lukion aikana omaksuttava tietomäärä kasvanut jo liian laajaksi ja ylioppilaskirjoitusten rooli jo liian merkittäväksi. Vaikka lukion kolme tai joidenkin osalta neljä vuotta voivat tuntua pitkiltä, niin lopulta ylioppilaskirjoitukset ovat ohi.

Ennen lakin painamista päähän on jo tapahtunut paljon. Yläkoulussa opiskelijat joutuvat tekemään ensimmäisen päätöksensä tulevien opintojensa suhteen: mennäkö lukioon vai opiskelemaan ammattia? Tämä päätös on tärkeä ja se tulee eteen muutenkin uudessa tilanteessa keskellä murrosiän kuohuja.

Opinto-ohjaus muutoksessa

Me kaikki teemme ratkaisuja omien taustojemme, kokemustemme ja lähipiiriemme odotusten pohjalta niin tietoisesti kuin tiedostamatta. Ratkaisujen tekemisessä nuoria auttavat opinto-ohjaajat, joiden tehtävänä on opinto- ja työuraohjauksen asiantuntijatehtävissä toimiminen eri oppilaitoksissa ja muuntuvissa ohjauksen toimintaympäristöissä.

Opinto-ohjaajan työ on haastavaa, sillä yhteiskuntamme muuttuu jatkuvasti. Opoilla on oltava yhteiskunta- ja monikulttuurisuusosaamisen lisäksi myös valmiuksia sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. Jos ennen oppilaita valmisteltiin vain ensimmäisiä jatko-opintoja varten, kuuluu opinto-ohjaajien tehtäviin nyt nykyään alustavan ja jatkotuen antaminen myös myöhempää elämänkulkua ja tulevia elämänmuutoksia varten.

Opinto-ohjaajien työtehtäviä laajennetaan ja annettavan ohjauksen merkitys korostuu jatkossa yhä enemmän. Opiskelijoiden omiin toiveisiin ja näkemyksiin pohjautuva ohjaus on opon työn kulmakivi. Opinto-ohjaajan työ on eettistä palvelutyötä, jonka keskiössä on tässä tehtävässä toimivan henkilön arvoperustalle rakentuva eettinen osaaminen.

opon lukuisat tehtävät

Jo peruskoulujen opinto-ohjaajien tehtäviin kuuluu lukuisia tehtäviä. Näistä ensimmäisenä on Suomen opinto-ohjaajat ry:n mukaan henkilökohtainen ohjaus, jonka tehtävät ovat seuraavat:

  • oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyvä ohjaus
  • oppimaan oppimisen, tavoitteellisuuden ja opiskelutaitojen hankkimisen ohjaus
  • itsetuntemuksen, päätöksentekotaitojen ja valinnaisaineiden valinnan ohjaus
  • yhteishakuun ja muihin hakuihin sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvä ohjaus
  • ohjaus erityistilanteissa sekä erityistä tukea tarvitsevien ja maahanmuuttajien ohjaus
  • TET-ohjaus, työnhakutaitojen ohjaus ja rohkaiseminen kesätöiden hakuun
  • oppilaitoksesta toiseen siirtyvien ohjaus ja jälkiohjaus.

Vaikka tässä oli vasta pieni osa opojen työtehtävistä, kuulostavat jo nämä henkilökohtaiseen ohjaukseen liittyvät opon tehtävät peruskoulussa kuulostavat melkoisen haastavilta ja merkittäviltä, eikö vain?  Opinto-ohjaajien työssä korostuukin sekä opintojen ohjaus että ”inhimillinen” ohjaus.

kiitos, opot!

Haluan tässä kiittää teitä kaikkia opinto-ohjaajia, jotka työskentelette eri puolilla Suomea tärkeää työtänne tehden. Suomalaiset opettajat ovat huippukoulutettuja – ja niin olette myös te opinto-ohjaajat. Te seisotte opiskelijoiden tukena suurten tietomäärien ja vaikeiden ura- ja opiskelupäätösten keskellä ja näin nostatte esiin myös yksilöissä jo olevien taitojen ja piilossakin olevien potentiaalien mahdollisuuksia. Hyvinvoivat ja elämäänsä valtaosin tyytyväiset yksilöt muodostavat hyvinvoivan yhteiskunnan.

Nuorten vanhemmilla on tärkeä tehtävä kertoa omista opinto- ja työtaustoistaan, mutta te, opot, monimuotoistatte opiskelu- ja ammattimahdollisuuksien tietämyksen tasoa nuorissa. Suomalainen koulujärjestelmä on laadukas tiedollisesti ja taitojen kehittymisen osalta, mutta nuoret (ja myös me aikuiset) tarvitsevat sen lisäksi ohjausta.

Sillä se, mitä me olemme olleet tai olemme nyt, ei määritä sitä, mitä me voimme olla tulevaisuudessa.

 

Pekka Hytinkoski

Pedagoginen suunnittelija, KM, tohtoriopiskelija

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti/Co-op Network Studies -yliopistoverkosto

050 3199 309

pekka.hytinkoski@helsinki.fi

 

Kirjoittaja työskentelee Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa, joka saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.

Jaa sivu