Suomessa vielä varsin vähän tunnettu ja myös vähän käytetty osuuskuntamuoto on usean erilaisen jäsenryhmän osuuskunta, josta englanniksi käytetään nimitystä multi-stakeholder co-operative. Sitä voidaan myös kutsua yhteisetuosuuskunnaksi.
Tavanomaisen osuuskunnan jäsenistön muodostavat yleensä joko palvelujen ja hyödykkeiden tuottajat tai näiden käyttäjät. Edellisestä esimerkkinä voisi olla vaikkapa kotipalvelu- tai elintarviketuottajien osuuskunta. Palvelujen käyttäjien osuuskunnista tuttuja esimerkkejä taas ovat päivittäistavarakauppa ja pankki.
YhteisetuosuuskunNan jäsenet
Yhteisetuosuuskunnassa jäseninä voi olla samassa osuuskunnassa sekä kuluttajia että palvelujen tai hyödykkeiden tuottajia.
Myös yksityisiä yrityksiä voi olla yhteisetuosuuskunnan jäseninä, jos niille on siitä jotakin hyötyä – esimerkiksi markkinoinnin tehostumisen tai syntyvien kustannussäästöjen osalta. Jos yritys on osuuskunnan jäsen, se toimii kuitenkin aina varsin itsenäisenä yksikkönä ja on laskutussuhteessa osuuskuntaan.
etuja kaikille
Osuuskunnan jäsenistöllä eli omistajilla on ylin päätösvalta yrityksessään osuuskunnan kokouksen kautta. Näin yhteisetuosuuskunnassa siis myös kuluttajajäsenillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia palveluja tai tuotteita ja millä hinnalla he saavat.
Usean erilaisen jäsenryhmän osuuskunta voi tietysti olla haasteellinen, esimerkiksi eturistiriitojen vuoksi, mutta oikein muodostettuna se tuo etua kaikille ryhmille. Juuri vahva ja yhteinen toiminnan päämäärä on se liima, joka on löydyttävä, jotta yhteisetuosuuskunta toimii parhaalla tavalla ja hyödyttää kaikkia.
Hyvin toimivissa usean jäsenryhmän osuuskunnissa on myös huolehdittu siitä, että kaikki eri ryhmät ovat omalla painoarvollaan edustettuina osuuskunnan hallinnossa. Usean jäsenryhmän osuuskunnista on jo pitkällisiä hyviä kokemuksia muun muassa Italiasta, Kanadasta, Japanista ja Brasiliasta. Niitä on muodostettu muun muassa sosiaali- ja terveysalalle edellä mainituissa maissa.
Tytti Klén
Koulutussuunnittelija
Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
tytti.klen(at)helsinki.fi
Kirjoittaja työskentelee Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeessa, joka saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta.