Kulttuurin saavutettavuus ja mahdollisuus saada myönteisiä kokemuksia ja hyvinvointia kulttuurista, taiteesta ja luontolähtöisestä toiminnasta ei ole yhtäläinen kaikille. Taiteen, kulttuurin ja luontolähtöisen toiminnan tuominen entistä vahvemmin sote-yksiköiden toimintaan sekä nuoriso- ja kasvatusaloille parantaa kulttuurin saavutettavuuden ja osallistujien hyvinvoinnin lisäksi henkilöstön työelämän laatua ja työhyvinvointia. Näistä lähtökohdista Parasta Etelä-Savoon -hankkeessa pyrittiin lisäämään osaamista taide-, kulttuuri- ja luontotietoisen työotteen vahvistamiseksi reilun kahden vuoden ajan.
Hankkeessa toteutettiin palvelumuotoilua hyödyntäviä valmennuksia, joissa työmuotoina olivat muun muassa yhteiskehittämispajat, pienryhmätyöskentely, verkkotyöskentely ja mentorointi. Valmennusten lisäksi hankkeessa tuotettiin suppeampia, työyhteisö- tai yksikkökohtaisesti räätälöityjä valmennuspäiviä. Valmennuksissa perehdyttiin taide- ja luontolähtöisen toiminnan ja hyvinvoinnin välisiin yhteyksiin eri näkökulmista. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan erilaisiin hyvinvointia ja luovuutta tukeviin menetelmiin. Xamk tuotti valmennuspaketit Mikkelin seudulla yhteistyössä Essoten eli Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa ja Savonlinnan seudulla Savonlinnan Seudun Kolomosen kanssa. Pieksämäellä Diakonia-ammattikorkeakoulu toteutti valmennukset yhteistyössä Pieksämäen kaupungin kulttuuritoimen kanssa.
Yhteiskehittämällä uusia malleja
Valmennuksissa Mikkelissä ja Savonlinnassa tavoitteena oli löytää uusia tapoja tuottaa taide-, kulttuuri- ja luontolähtöistä toimintaa sosiaali-, terveys- ja nuorisoaloilla. Yhteiskehittämisen pajoissa osallistujat oppivat toisiltaan ja syvensivät ymmärrystään eri kohderyhmien näkökulmista. Tämänkaltainen työskentelyote kehittää niin osallistujaa työntekijänä kuin hänen omia ja työpaikkansa toimintamalleja. Yhteiskehittämisen prosessissa myös kouluttajasta tuli oppija ja sote-ammattilaisesta menetelmien jalostaja.
Työpajat käynnistyivät syyskuussa 2019 ja jatkuivat vuoden 2020 loppuun. Neljän tunnin mittaisiin työpajoihin kokoonnuttiin noin kerran kuukaudessa. Mikkelissä koulutuksen aloitti noin 60 osallistujaa, Savonlinnassa vajaa 20. Pieksämäen seudulla toteutettiin 23 valmennustilaisuutta, joissa oli yhteensä 65 osallistujaa.
Hankkeessa tuotettiin räätälöityjä koulutussisältöjä muun muassa Essoten kotihoitoon, elintapaohjaukseen, aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun, vanhus- ja vammaispalvelujen päivätoimintaan ja asumispalveluihin, lastensuojeluun ja mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Savonlinnan seudulla työpajoja räätälöitiin Itä-Savon sairaanhoitopiirin Sosterin äitiys- ja lastenneuvolan henkilöstölle, kouluhoitajille sekä Savonlinnan Kriisikeskuksen työntekijöille ja vapaaehtoisille.
Maaliskuusta 2020 alkaen hankkeen valmennukset ja työpajat toteutettiin pääosin etänä. Hanketyöntekijöiltä ja valmentajilta tämä vaati nopeita päätöksiä, halukkuutta oppia uutta ja rohkeutta kokeilla uusia digitaalisia välineitä ja työtapoja. Kohderyhmälle etäosallistuminen pyrittiin tekemään mahdollisimman helpoksi sisällyttämällä ohjeet jo kutsuun tai varmistamalla etukäteen, että it-tukea on saatavilla jo liityttäessä tapahtumaan linkin kautta. Osallistujat ovat rohkaistuneet hankkeessa saatujen onnistumisen kokemusten myötä digitaalisten välineiden käyttöön arkisessa työssään.
Osallistuminen toi hyvinvointia ja rohkeutta
Loppukyselyyn vastanneista neljä viidestä oli samaa mieltä siitä, että valmennuksiin osallistuminen on lisännyt osaamista taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisistä menetelmistä. Lähes 85 prosenttia osaa soveltaa oppimaansa omassa työssään. Yli puolessa vastauksista kuvattiin, että työnantajan tuki ja ajan antaminen olivat keskeisiä osallistumisen mahdollistavia tekijöitä. Estäviä tekijöitä olivat työkiireet, koronapandemia ja henkilökohtaiset syyt. Tärkeimpänä antina osallistumisesta vastaajat kuvasivat uusien menetelmien, näkökulmien ja ideoiden saamista (72%). Yhdessä tekeminen ja verkostoituminen koettiin tärkeäksi sekä se, että osallistuminen toi rohkeutta kokeilla ja käyttää erilaisia menetelmiä.
”Päästä itse kokeilemaan!! Paljon rohkeammin on lähtenyt sitten asiakkaiden kanssa kokeilemaan, kun on jonkinlainen kokemus itsellä. Monia menetelmiä on viety osaksi omaa työtä jo heti seuraavalla viikolla kehittämispajapäivän jälkeen.”
”Ensinnäkin että oppi uusia luovia työskentelytapoja ja se että sai myös palautettua mieleen joitakin menetelmiä, joista oli aiemmin kuullut tai joita oli aiemmin testannut. Tämän jälkeen tärkeäksi nousi oman hyvinvoinnin kohentaminen pajoilla, oma edellinen vuosi ei ole ollut helpoimmasta päästä, mutta pajat ovat auttaneet sen kestämisessä huomattavasti.”
Valmennuksiin osallistuneista neljä viidestä koki, että osallistuminen on vaikuttanut positiivisesti omaan työ- tai opiskeluhyvinvointiin. Työ- tai opiskelumotivaatioon ja työn tai opiskelun mielekkyyteen positiivisen vaikutuksen tunnisti yli 80 prosenttia.
Työn kuormittavuuteen osallistumisella sen sijaan ei juuri ollut vaikutusta. Hankkeen loppukyselyyn vastanneista 73 prosenttia koki, että yhteiskehittämisestä on hyötyä oman työn kannalta. Hanke on tukenut tutkivan ja kehittävän työotteen omaksumista, mutta toiminnan juurtumista on vaikea arvioida näin lyhyellä aikajänteellä. Loppukyselyn ja yksittäisten työpajojen perusteella monialaista yhteiskehittämistä pidettiin omaa työtä ja ajattelua rikastavana.
Kohti pysyviä käytänteitä
Hankkeessa kuvattu kulttuuritapahtuman toimintamalli ja kulttuurihyvinvointisuunnitelmat ovat välineitä taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisen toiminnan vakiinnuttamiseksi työyhteisöissä. Kulttuurihyvinvointisuunnitelma on konkreettinen työkalu, jota on helppo viedä käytäntöön työyksikkökohtaisesti. Hankkeen loppujulkaisu, Ihmisen huoltokirja, kokoaa hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja työtapaa käytännönläheisesti. Julkaisu on vapaasti ladattavissa osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-320-4
Sekä Mikkelin, Savonlinnan että Pieksämäen seuduilla hankkeen valmennuksiin osallistuneet sote-, kasvatus- ja nuorisoalan ammattilaiset kertoivat ottaneensa hankkeen aikana oppimiaan luovia menetelmiä käyttöön työssään. Lisäksi osallistujat kertoivat saaneensa runsaasti lisätietoa taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien hyödyistä sekä intoa jatkaa menetelmien soveltamista ja käyttämistä arjessaan. Osallistujat ovat saaneet asiakkailtaan/ potilailtaan/ oppilailtaan hyvää palautetta uudenlaisista menetelmistä ja he ovat kokeneet oman työmotivaationsa sekä työhyvinvointinsa lisääntyneen. Tämä heijastuu myös sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden ja potilaiden mahdollisuuteen päästä taiteen, kulttuurin ja luontotoiminnan äärelle aiempaa enemmän.
”Tämä sysäsi minulla aika ison muutoksen alkuun, työssä ja vapaa-ajallakin. Lisää tällaisia hankkeita, hankkeen alullepanema vaikutus on aika kokonaisvaltaista.”
Työskentelymenetelmistä on hyötyä myös työhyvinvoinnin kehittämisen ja työssäjaksamisen näkökulmista, sillä uudet tavat tehdä työtä kehittävät myös motivaatiota ja työn mielekkyyttä. Lisäksi valmennuksissa on syntynyt uudenlaisia verkostoja sekä yhteistyösuunnitelmia sekä osallistujien että valmennuksia ohjanneiden taide-, kulttuuri- ja luontopalveluita tarjoavien tahojen kesken.
Parasta Etelä-Savoon – taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hanketta toteuttivat 1.1.2019–31.3.2021 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE ja Savonlinnan Seudun Kolomonen ry. Toteutusta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta.
Lisätietoja:
www.xamk.fi/parastaes
www.facebook.com/parastaes
seuraa somessa #parastaes