Pienyrityskeskus on ollut aina tienraivaaja, professori emerita Paula Kyrö sanoo. Hän on ollut mukana PYKin eri vaiheissa vuosikymmeniä, ja hänet muistetaan erityisesti tulisieluisena yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen puolestapuhujana.
PYKin alkuvuosina Paula Kyrö toimi yrittäjänä ja koulutti yrittäjiä ymmärtämään etenkin taloushallintoa ja strategista johtamista. Yksi sen ajan suosituista koulutuksista valmensi ymmärtämään tuloksen muodostusta.
”Koko Suomessa ei siihen aikaan juuri ollut yrittäjyysvalmennusta. PYK oli ihan ensimmäisiä, jotka lähtivät yrittäjien koulutukseen. Monet yrittäjät hallitsivat tuloslaskelman, mutta tase oli yhtä hebreaa, joten kehitin tapoja opettaa sitä. Sille oli aika paljon kysyntää.”
PYKin 40-vuotisia vaiheita miettiessään hän korostaa, että yksikkö on ollut aina edelläkävijä, joka on osannut ottaa kiinni siitä, mitä ajassa liikkuu ja missä sen apua tarvitaan.
”Yksi tällaisista on ollut incubator-toiminta (yrityshautomo), missä PYK on ollut pioneeri. PYK on osannut ottaa joustavasti kiinni ajassa sen, missä apua tarvitaan.”
Paula Kyrö on väitellyt sekä kauppatieteiden että kasvatustieteiden tohtoriksi, opettanut yliopistoissa ja profiloitunut yrittäjyyskasvatuksen kehittäjäksi. Mikkeliläisittäin kiinnostava kuriositeetti on, että hän oli myös 1990-luvun puolivälissä valmentamassa Internetix-hankkeen tiimiä ja kehittämässä yrittäjyyden oppimateriaaleja verkkoon.
Yrittäjyyskasvatuksesta elämäntyö
Kun Paula Kyrö otti vastaan Pienyrityskeskukseen sijoitetun yrittäjyyskasvatuksen professuurin vuonna 2007, hän koki olevansa etenkin tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kehittäjä. PYKille oli mahdollisuus kerätä paljon arvokasta tietoa, mutta haasteena oli, miten se voitiin analysoida ja tulokset palauttaa osaksi alueen kehittämistä.
”Roolini oli tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen liittäminen osaksi PYKin toimintaa. Se oli haaste. Kompastuskiveksi osoittautui, kun Aalto-yliopisto alkoi suhteuttaa tehtyjen tieteellisten julkaisujen laatua ja määrää yksikön henkilökunnan määrään. PYKillä oli siihen aikaan noin 50 työntekijää, joten linjaus olisi edellyttänyt PYKiltä isoa harppausta tieteellisen tutkimuksen suuntaan ja siinä ei sitten onnistettu riittävässä määrin, vaikka kyllä me siinä tehtiin hyvää työtä.”
PYKin nykyinen paikka osana Xamk-ammattikorkeakoulua ei luo vastaavaa haastetta.
”Nyt ei ole sitä rasitetta. Toki kun olen tieteentekijä niin mielestäni hyvät teoriat toimivat hyvin käytännössä. Minä en näistä karvoistani eroon pääse.”
Ylpeä hän on myös siitä, että PYKissä on tieteellistä pohjaa soveltaa tietoa toimintaansa.
”Silmät ovat avautuneet siinä, miten tiede voi palvella omaa toimintaa. Yrittäjyyskasvatuksen osalta se on nähtävissä ja kuultavissa tänäänkin täällä YKTT-päivillä. Alan toimijat pystyvät nyt puhumaan sujuvasti tutkimukseen perustuvasta yrittäjyyskasvatuksesta. Eipä puhuttu aikanaan. Tällaiset muutokset ovat usein huomaamattomia. Meillä on uusi käsitteistö ja uusi ymmärrys asioiden merkityksestä. Siinä PYK on tehnyt ison osuuden.”
Mieleen PYKin vuosilta hänelle on jäänyt erityisesti hanke, jossa ulkoministeriön rahoituksella kehitettiin naisyrittäjyyden koulutusta Kairon yliopiston perusopintojen tarjontaan, opettajien koulutukseen sekä eri tutkintotasoille, kunnes arabikevät lopetti kehittelyn.
”Se oli melkoista uudesta kulttuurista ja toimintatavoista oppimista. Ne olivat jännittäviä retkiä ja mielestäni saatiin paljon aikaan.”
Kun yrittäjyyskasvatus alkoi levitä suomalaisiin oppilaitoksiin, Paula Kyrö oli mukana aloittamassa vuosittaisia YKTT- eli yrittäjyyskasvatuksen päivä, jotka syksyllä 2020 järjestettiin jo neljättä kertaa Mikkelissä.
”Verkoston rakentaminen alkoi toimijoiden omasta aloitteesta. Hyvin nopeasti yrittäjyyskasvatuksen tutkijat ja toimijat alkoivat kokoontua. Kuvittelin, että YKTT-päivät järjestettäisiin joka toinen vuosi, mutta toimijat halusivat kokoontua joka vuosi. Verkoston toimintaa ei ole leivottu ylhäältä, vaan yhdessä on mietitty, mitä asian eteen pitäisi tehdä.”
Jotta kentän toimijoiden ääni saataisiin esille, tutkimusseura virallistettiin yhdistykseksi, Yrittäjyyskasvatuksen tutkimusseura ry:ksi.
”Siihen päädyttiin, koska silloin on formaatti, jolla on ääni ja joka voi olla toimijana myös yhteiskunnan ja kansainvälisen toiminnan suuntaan. Ratkaisu on erilainen kuin vaikkapa eurooppalaisessa yrittäjyyden yliopistoverkossa, missä verkoston jäsenyliopistot toimivat yhdessä ilman virallista formaattia. Verkosto on jo parinkymmenen vuoden ajan kokoontunut joka vuosi viikon ajaksi eri Euroopan maissa.”
Nykyään yrittäjyyskasvatuksella eli yrittäjämäisen asenteen ja toiminnan opetuksella on oma paikkansa osana suomalaista yhteiskuntaa. Puhutaan siitä, miten yrittäjyyskasvatus jatkuu polkuna varhaiskasvatuksesta aina yliopisto-opintoihin asti ja tarjoaa ihmisen kuhunkin ikäkauteen sopivia malleja ja haasteita.
”Nykyään meillä tehdään varmaan suhteellisesti eniten yrittäjyyskasvatuksen väitöskirjoja Euroopassa. En tiedä muita maita, joissa oltaisiin kansallisesti järjestäydytty yhdistykseen, kuten Suomessa, ja kansallinen verkostomme taas voi olla yhteydessä eurooppalaiseen yrittäjyyden verkostoon.”
Yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallisissa verkostoissa Kyrö arvioi PYKin olevan yhteistyökykyinen, positiivinen, kykenevä ja tärkeä toimija.
”Yrittäjyyskasvattajat ovat aina sijainneet hajallaan eri puolilla maata. Kansallinen verkosto auttaa yksin toimivia jäseniään. Kansainvälinen akateeminen verkosto taas antaa avun yliopistojen tarpeisiin koskevatpa ne väitöskirjan ohjauksia, tarkastuksia tai vastaväittäjiä, luennointia tai kansainvälisiä hankkeita.”
Yritykset kaipaavat nyt ilmasto-osaamista
PYKin tulevaisuuden Kyrö näkee positiivisena ja toivoo, että yksikkö pystyisi vastaamaan lähitulevaisuuden suuriin haasteisiin, kuten valmentamaan yrityksiä hakemaan ilmastonmuutokseen torjuntaan liittyviä rahoituksia omiin kehittämishankkeisiinsa.
”Meille on nyt tulossa Suomeen kolme miljardia jaettavaa ja sen fokuksetkin jo tiedetään. Jos tarkastelen PYKiä alueellisena toimijana, niin täällä on luontaista osaamista kestävän kehityksen osalta puuraaka-aineessa ja elintarviketuotannossa. PYKin toimijoiden pitäisi olla hyvin aktiivisesti nyt mukana näiden alojen kehittämisessä ja uskon, että näin voi tapahtuakin. PYK on aina ollut hyvin joustava ja nopea toimija.”
Hän muistuttaa, että nyt pitäisi selvittää, miten ja mitkä yritykset haluavat kehittyä, mitä koulutustarpeita on ja minkälaisia yhteistyön muotoja tarvitaan.
”Olisi jo aika kiire olla siinä mukana. Samalla myös selviäisi, mikä PYKin rooli siinä voi olla, minkälaista osaamista ja koulutusta tarvitaan. Yritysten henkilöstö on aivan uuden asian äärellä samoin kuin koulutusorganisaatiot ja opettajankoulutus.”
Eläkkeellä ollessaan Paula Kyrö on luennoinut ja ollut mukana kv. hankkeissa. Korona herätti Kyrölle ajatuksen, että pitäisikö hänen vielä kerran aktivoitua muutenkin.
”On sellainen fiilinki, että näiden asioiden ympärille pitäisi saada kansalliset talkoot.”
Kyrö on kovasti huolissani myös kansantalouden velkaantumisesta.
”Rahaa ei voi painamalla lisätä, jos sillä ei ole mitään reaalitalouden vastinetta. Olisin toivonut, että 1990-luvun lamavuosista olisi opittu, mutta suhde rahaa on edelleen epärealistinen. Meillä on edessä vastuullisempi, niukempi kausi tässä maailmassa. Ei yhteiskunta voi tehdä kaikkea kaikkien puolesta, se on mahdoton ajatus.”
Maakunta kaipaa uudenlaista yhteistyötä
Vuosikymmeniä eteläsavolaista kehittämistä tutkijan vinkkelistä seuranneena Paula Kyrö toivoo, että maakunnassa pystyttäisiin luomaan uudenlaista yhteistyötä.
”Kaivataan rehellistä, tuloksiin pyrkivää yhteistyötä, vaikka joskus se voi olla vaikeaakin. Ei ole mitään järkeä kilpailla kansallisella tasolla, kilpailuareenat ovat ihan jossain muualla. Yhteistyön kautta voi löytyä uudenlaisia ratkaisuja. Suomi haluaisi elintarvikeomavaraisuutta ja pitäisi olla hiilinieluja eli pitäisi kysyä, että missä ne mahdollisuudet piilevät. Pitäisi nyt vain tämän Savon kurkata itseensä.”
Koulutusorganisaatioilta hän toivoo kiertotalouteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä koulutuksia.
”Historiaahan on vaikka Ruralia-instituutilla eli osaamista täällä on. Haastaisin ottamaan jopa valtakunnallistakin asemaa ja nostamaan rohkeasti kunnianhimoa omassa vaikuttavuudessa.”
PYKin hän muistuttaa aina olleen hyvä rajapintatoimija yritysmaailman ja akateemisen maailman välillä.
”Nyt on tärkeää havainnoida ja tehdä uusia avauksia. Uskon siihen, että kun on oikein hyvä jossain, niin silloin on onnistumisen mahdollisuuksia niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin, kunhan ne mahdollisuudet ja osaamisen itse oivaltaa.”