Eteläsavolaisen matkailun osaamisloikka-hankkeen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena oli kahden vuoden ajan kehittää matkailualan toimijoiden osaamista viidestä eri teemasta: digitaalisuus, elämyksellinen tuotekehitys, kansainvälisyys, verkostoituminen sekä vastuullisuus. Osaamisen kehittämisen apuvälineeksi luotiin hankkeessa ns. osaamisen portaat, jonka avulla yrittäjät ja muut toimijat pystyvät helpommin arvioimaan omia osaamistarpeitaan, tavoitteita sekä keinoja niiden saavuttamiseen. Mistä portaissa oikein on kyse ja miten niitä voi hyödyntää?
Miksi, mitä ja miten?
Osaamisen kehittämisen kolme keskeisintä kysymystä ovat miksi haluan kehittää osaamista, mitä osaamista haluan kehittää sekä miten kehitän osaamista. Hankkeen koulutus- ja muut tilaisuudet suunniteltiin ja toteutettiin osallistujien alkuhaastattelujen ja hankkeen edetessä osallistujilta kerättyjen toiveiden pohjalta. Samalla kun osallistujia pyydettiin määrittelemään tarkemmin koulutustarpeitaan (mitä), keskusteltiin myös erilaisista tavoista oppia ja tukea osaamisen kehittämistä (miten). Noin puoli vuotta ennen koronapandemiaa hanketoimijoilta kysyttiin millä tavoin he haluaisivat omaa osaamistaan kehittää. Keskustelussa nousi esiin erityisesti vertaisoppiminen ja yhdessä muiden kanssa tekeminen. Osa vastaajista painotti, että mikäli osaamista kehitetään erilaisin koulutuksin, on annin oltava hyvin käytännönläheistä ja suoraan omaan toimintaan sovellettavissa. Myös etäopiskelu ja videot oppimisen muotona herätti kiinnostusta kokeilla, vaikka moni ei omasta mielestään omannut kovin hyviä digitaitoja.
Osaamisen kehittämistä havainnollistamaan luotiin hankkeessa kolmiportainen malli, jossa huomioidaan osaamisen taso kaikilla viidellä teema-alueella (yksinkertaistettu malli kuvassa 1). Osaamistasojen pohjana oli Sydänmaanlakan (2012) viisiportainen malli. Sen ajateltiin olevan yritysten itsearvioinneissa kuitenkin liian raskas, varsinkin kun arvioitavana oli viisi eri teemaa. Siksi malli pelkistettiin kolmiportaiseksi. Ensimmäisellä portaalla toimijalla on hallussaan vain vähän tai ei ollenkaan tietoa asiasta, on vasta aloittelija. Toisella portaalla hallitaan jo perustaidot, ymmärretään asia, mutta ei vielä täysipainoisesti osata hyödyntää käytännön työssä. Kolmannella portaalla toimijalla on jo syvällinen tietämys ja osaa myös soveltaa ja kehittää tavoitteellisesti osaamistaan käytäntöön.
tavoitteellisesti Osaamisen portaille
Hankkeen edetessä toimijat itse arvioivat osaamistaan kultakin viideltä teema-alueelta ja asettivat tavoitteita ja keinoja osaamisen kehittämiselle. Kullakin portaalla oli tarkat kriteerit osaamisen tasoista ja vaatimuksista. Tarkoituksena ei ollut, että kaikki kehittäisivät osaamistaan kaikilla osa-alueilla, vaan ennemminkin löytää portaiden avulla itselle ja omaan työhön merkityksellisimmät kehittämistarpeet. Esimerkiksi kaikki matkailuyritykset eivät tavoittele kansainvälistymistä, joten sen he voivat jättää ainakin sillä hetkellä pois. Joku toinen saattaa kokea digitaalisuus-osaamisen kehittämisen tärkeimmäksi ja keskittyä tällöin sen lisäämiseen. Näin ollen jokaiselle muodostui omanlainen osaamiskartta, jonka avulla kulkea kohti tavoitteita. Keskeisenä tavoitteena oli siis auttaa osallistujia kehittämään osaamistaan edelleen entistä tavoitteellisemmin.
Kuva 1. Osaamisen portaat (Kuva: Petri Pölhö)
Osaamisen portaat arvioinnit tehtiin ensimmäisen kerran vuodenvaihteessa 2019-2020. Kukaan ei tässä vaiheessa varmasti arvannut millaisia muutoksia ja haasteita tuleva kevät toisi tullessaan. Koronaepidemian aikana tehtiinkin pikaisesti muutoksia useisiin hankkeen sisältöihin ja muun muassa kaikki tilaisuudet jouduttiin siirtämään verkkoon. Verkossa toimiminen oli osalle osallistujista kokonaan uusi kokemus, mutta pienen harjoittelun jälkeen se alkoi sujua kaikilta mukana olleilta hyvin. Digitaalisuustaitoja kehitettiin hankkeen aikana monella tapaa, mutta viimeistään koronaepidemia edisti digiloikkaa monen yrityksen ja yrittäjän omien taitojen kohdalla. Jotkut perustivat verkkokaupan tai kehitti digitaalista markkinointiaan, edistyneimmät loivat uusia digitaalisia matkailutuotteita myyntiin asti.
Myös vastuullisuusasiat nousivat uudella tavalla keskiöön koronaepidemian myötä ja moni yritys koki tärkeäksi kehittää osaamistaan juuri sillä saralla, esimerkiksi osallistumalla Sustainable Travel Finland koulutukseen. Verkostoitumisen oli lähes jokainen maininnut hankkeen alussa yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista, eikä sitä unohdettu epidemiankaan aikana. Myös uudenlaisia tuotteita syntyi verkostoitumisen tuloksena. Kansainvälistymisosaamisen kehittäminen jäi varmaankin vähimmälle huomiolle sattuneesta syystä. Markkinointia ja tuotteita jouduttiinkin kehittämään enemmän kotimaisille matkailijoille.
Noin vuoden kuluttua ensimmäisestä arviosta osa toimijoista osallistui tilaisuuteen, jossa he pääsivät tekemään uudelleen samanlaisen arvioinnin osaamisestaan. Oli ilo huomata toimijoiden kasvoilla oivalluksia ja havaintoja oman osaamisensa kehittymisestä, vaikka vuosi onkin kovin lyhyt aika. Osaamisen portaista saatiin mukana olleilta yrittäjiltä hyvää palautetta, sillä työkalun avulla oli helpompi hahmottaa osaamistarpeita ja seuraavia askeleita osaamisen kehittämiseen. Vaikka harmiksemme läheskään kaikki hankkeessa mukana olleet toimijat eivät päässeet loppuarviointia tekemään, toivomme että jossain vaiheessa he voisivat palata portaiden äärelle miettimään seuraavia askeleita. Parhaimmillaan osaamisen portaat -malli jää käyttöön työvälineeksi toimijoille oman osaamisen hahmottamiseen ja kehittämiseen.
Kirjoittaja: Jenni Mikkonen/UEF