Hyviä uutisia: eläkeikä nousee ja ihmiset elävät pidempään. Huonompia uutisia: julkisen vanhustenhuollon resurssit supistuvat ja lapsetkin hankitaan aiempaa myöhemmin.
Kuulutko sinä voileipäsukupolveen? Vastaus on kyllä, jos sinulla on yhtä aikaa hoivavelvollisuuksia nuoremmasta ja vanhemmasta sukupolvesta; lapsista tai lapsenlapsista sekä vanhenevista vanhemmista tai isovanhemmista. Voileipäsukupolvi-ilmiö on tunnettu jo pitkään, ja termiä ovat tiettävästi käyttäneet ensimmäisiä kertoja Dorothy Miller ja Elaine Brody vuonna 1981 ilmestyneissä artikkeleissaan.
RUUHKAVUOSISTA VOILEIPÄÄN
Voileipäsukupolvi on työssä käyvien sukupolvi, ja siten se tuntee myös työn ja henkilökohtaisten hoivavastuiden ristipaineet. Voileivän välissä on yleensä tunnollinen nainen, mutta tilanne on tuttu myös monelle miehelle. Tämän sukupolven haasteet ovat myös osin unohtuneet, kun pienten lasten vanhempien ruuhkavuosiin on julkisessa keskustelussa kiinnitetty paljon enemmän huomiota.
Time4Help Suomi – Palvelukehitys, Naisjohtajuus, Yrittäjyys -hanke pyrkii osaltaan etsimään ratkaisuja voileipäsukupolven naisten haasteisiin nopeasti muuttuvassa työelämässä. Olimme tammikuussa vierailulla Belgiassa Time4Help-hankkeen kansainvälisen kumppanimme Odisee Higher Institute for Family Studies luona. Odiseen perhetutkimuskeskuksen tutkija Miet Timmers tekee tutkimusta voileipäsukupolven haasteista. Hänen mukaansa voileipäsukupolven työssä jaksamiseen vaikuttavat paljon henkilökohtaiset motivaatiotekijät, mukaan lukien kollegoiden suhtautuminen ja työn kokeminen mielekkäänä. Belgiassa myös yhteiskunta on tullut vastaan muuttamalla lainsäädäntöä niin, että työstä voi saada yhteiskunnan tukemaa lomaa esimerkiksi omaisen saattohoitoa varten. Uusi lainsäädäntö on joustavampaa, ja lomat ovat temaattisia.
PERHEYSTÄVÄLLINEN TYÖPAIKKA JOUSTAA JA TYÖN MERKITYKSELLISYYS AUTTAA JAKSAMISESSA
Suomessa Väestöliitto ja Työterveyslaitos ovat kampanjoineet perheystävällisten työpaikkojen puolesta. Tutkimuksissa on todettu muun muassa, että yritys voi helpottaa työn ja perheen yhteensovittamista esimerkiksi tarjoamalla osa-aika- tai etätyömahdollisuuksia ja erilaisia joustoja. Joustavuus nostaa työtehoa ja vähentää sairauspoissaoloja. Työnantajalle on parempi saada 80 prosentin työajalla täysi sitoutuneisuus kuin 100 prosentin työajalla 60 prosentin sitoutuneisuus. Kun jaksaminen paranee ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee, yrityksen tuottavuus paranee sitä kautta, että sen ei tarvitse rekrytoida uusia työntekijöitä. (Työterveyslaitos; Salon Seudun Sanomat 2015.) Joustot voivat olla myös rekrytointivaltti. Yle uutisoi äskettäin, että esimerkiksi ohjelmistoyritys Gofore myöntää työntekijän omalla ilmoituksella kolme päivää palkallista hoitovapaata, jos työntekijän äiti tai isä sairastuu tai loukkaantuu äkillisesti. (Savin 2020.)
Työnantajaorganisaatioille paitsi työn joustojen lisääminen myös oppimismahdollisuuksien ja mielekkään työn tarjoaminen tuovat kilpailuetua. Omassa Time4Help-hankkeen naisten urakehitystä koskevassa selvitystyössämme olemme päätyneet johtopäätökseen, että rohkeus tarttua uusiin haasteisiin ja elinikäinen oppiminen lisäävät työn merkityksellisyyden tunnetta ja sitä kautta edistävät työn ja muun elämän yhteensovittamista. Sullivan & Mainiero (2007 ja 2008) ovat käyttäneet tutkimuksissaan naisten urakehityksestä kaleidoskooppivertauskuvaa: elämäntilanteet muuttuvat, ja uudessa tilanteessa pitää pystyä löytämään toimiva kuviomuodostelma kaleidoskooppia kääntelemällä. (Rajahonka & Villman 2019; Villman & Rajahonka 2019.)
Kokoa oma ryhmä ja tule mukaan!
Time4Help-hankkeessa tuemme yli 45-vuotiaiden naisten kestäviä työuria järjestämällä pienryhmävalmennuksia. Osallistujat kokoavat oman 5–6 naisen ryhmän ja valitsevat tarpeidensa mukaan teeman, esim. palvelumuotoilu, palveluideoiden kehittäminen ja sparraus, hyvinvoinnin vahvistaminen tai verkostotaidot kansainvälisille markkinoille. Ohjelma ja sisältö rakentuu ryhmän tarpeista.
Time4Help-hanke toteutetaan yhteistyössä eurooppalaisen kumppaniverkoston kanssa, jossa on Xamkin Pienyrityskeskuksen lisäksi mukana Dobre Kadry Puolasta, Acción Contra El Hambre Espanjasta ja Odisee Higher Institute for Family Studies Belgiasta. Tuotamme kansainvälisessä yhteistyössä selvityksiä, joissa voidaan hyödyntää urakehitykseen, hyvinvointiin ja yrittäjyyteen liittyviä vertailutietoja maiden välillä. Lisäksi toteutamme pienryhmävalmennuksiin osallistuneille opintomatkan johonkin kumppanikohteeseen.
Time4Help Suomi: Palvelukehittäminen, Naisjohtajuus, Yrittäjyys -hanke saa Etelä-Savon ELY-keskuksen kautta Euroopan sosiaalirahaston osarahoitusta
LISÄTIETOJA:
Kaija Villman kaija.villman@xamk.fi, puh. 040 176 4667
KIRJOITTAJAT: Projektipäällikkö Kaija Villman ja TKI-asiantuntija Mervi Rajahonka, Pienyrityskeskus