Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus perusti yhden maan ensimmäisistä yrityshautomoista professori KTT Markku Virtasen johdolla. Vaikka hautomosta onkin ponnistanut monta menestystarinaa ja neuvontaa on nykyään tarjolla, Virtanen muistuttaa, että yritysten pitää edelleen varata tarpeeksi aikaa liiketoimintaprosessiensa kehittämiseen.
Elettiin vuotta 1997, kun Pienyrityskeskus avasi yhden maan ensimmäisistä yrityshautomoista, Helsinkiin perustetun hautomon nimi oli aluksi Caduceus, mutta myöhemmin se muutettiin New Business Centeriksi.
Virtanen nostaa omalle NBC-yritysten top3-listalleen Rovion, Fondian ja Futuricen. Hautomossa toimi myös Supercellin perustaja Ilkka Paanasen yritys Sumea Interactive, joka myytiin vuonna 2004 yhdysvaltalaiselle Digital Chocolatelle.
”Hautomossamme kasvatettiin juuria monille nyt isoja otsikoita synnyttäville yrityksille.”
Vähitellen yrityshautomoja perustettiin eri puolille maata, ja tulokset olivat vaihtelevia. Startup-hypetyksessä ajatellaan, että uusi yritys voi hetkessä kasvaa niin, että se houkuttelee sijoittajia ja kypsyy pörssiyritykseksi.
”Suhtaudun itse skeptisesti siihen ilmiöön. Suurimmalla osalla yrityksiä alkuprosessi on pirun hidas. Ajattelen, että yritys tarvitsee riittävästi kasvuaikaa. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan nopeasti kasvavien yritysten keski-ikä on 25 vuotta. Tomi Heimosen kanssa tekemiemme tutkimusten mukaan Suomessa nopean kasvun yritysten keski-ikä on reilusti yli 10 vuotta.”
Alkuaikoina hautomoon tulleilla yrityksillä oli jonkinlainen liikeidea, mutta ei juuri käsitystä markkinoista tai asiakkaista.
”Huolellinen liiketoimintamahdollisuuden arviointi ja liiketoimintamallin rakentaminen vaativat yleensä pitkäjänteistä kehittämistyötä ennen kuin syntyy bisnestä.”
Nykyään NBC:n tarinaa jatkaa Aalto-yliopiston alaisuuteen siirtynyt Aalto Start-Up Center, josta käytetään nimitystä kiihdyttämö.
”Nimiähän voi vaihdella, vaikka toiminta on samanlaista. Kiihdyttämöihin tuli yksityistä rahaa ja sijoittajia mukaan. Kun mukaan tulee yksityistä rahaa, ei voida pitkään katsoa yrityksiä, joilla kehittämisen aikataulu takkuilee, vaan niiden tie katkeaa. En tosin ole tutkinut, olisivatko kiihdyttämöt tuoneet yrityksille jotain, mikä olisi paremmin kuin hautomoissa oli.”
Liiketoimintaprosessi kuntoon
Virtanen kirjoittaa parhaillaan yrittäjyys- ja innovaatioasiantuntija Jarkko Pellikan kanssa kirjaa yritysten liiketoimintaprosessin kehittämisestä. Ennen kuin yritys lähtee kehittymään vauhdilla, pitää tunnistaa sen liiketoimintamahdollisuudet.
”Se on prosessi, joka etenee ajan kanssa. Raha voi olla jopa kaiken pahan alku ja juuri, sillä jos sitä on saatu kerättyä nopeasti, se myös tuppaa palamaan nopeasti. Alkuvaiheessa yrityksessä saattaa jopa olla hyvä opetella tulemaan toimeen vähällä rahalla tai ilman sitä, että rahaa opitaan arvostamaan.”
Hän korostaa, että yrityksiltä pitää löytyä myös malttia tunnistaa huolella mahdolliset asiakkaat ja kehittää liiketoimintamallit. Tässä hän näkee edelleen ongelmia.
”Ideoita kyllä on, mutta markkina-analyysin tekeminen alussa on ongelma eli pitäisi tietää, miksi joku ostaisi yrityksen palvelun tai tuotteen ja kenen ongelmia ne ratkaisevat.”
Joskus ns. mahdollisuuksien ikkuna voi avautua yllättäenkin. Yritysten toimintaan syvästi vaikuttanut koronakevät on myös tarjonnut joitain positiivisia yllätyksiä.
”Esimerkiksi pienet ja suuret elintarvikekaupat ovat kehittäneet vuosikausia verkkokauppojaan, mutta ne löivät itsensä läpi vasta nyt, kun sosiaaliseen kanssakäymiseen tuli rajoituksia. Nyt verkkokaupoissa kysyntä jopa ylittää tarjonnan ja Etelä-Suomessa on koettu useiden päivien odotusaikoja. Myös erilaisten sovellusten tarjoajayritykset tuntevat tämän ilmiön eli ulkopuolinen markkinoilla tapahtuva muutos voi vaikuttaa liiketoimintaan merkittävästi.”
Perheyritykset kasvavat vakaasti
Markku Virtanen on tutkinut startup-yritysten kannattavuutta ja kirjoittanut kollegoidensa kanssa kirjan Aalto Start-Up Centerin nopeimmin kannattavasti kasvaneista ns. gaselliyrityksistä.
”Gaselliyritysten tarinoihin kuuluu nopea kasvu, mutta myös laskut voivat olla nopeita.”
Hän uskoo etenkin perheyritysten kykyyn kasvaa pitkään ja vakaasti, sillä niissä on tavoitteena perheen hyvinvoinnista ja toimeentulosta.
”Seuratessamme 15 vuoden ajan yli 200 perheyritystä, aineistosta voi huomata, että joissain yrityksissä kasvu ei tyrehtynyt missään vaiheessa, vaan liiketoiminta säilyi vähintään ennallaan. Nämä yritykset olivat pääosin perheyrityksiä.”
Viidettä vuotta eläkkeellä oleva Markku Virtanen kirjoittelee satunnaisesti, mutta aktiivinen tutkimustyö on jäänyt vähemmälle. Hän myös seuraa Xamk Pienyrityskeskuksen toimintaa Tukisäätiön hallituksessa.
”Jos jotain kaipaan, niin etenkin 1990-luvun alkuaikoja, kun pystyttiin toteuttamaan nopeasti erilaisia hankkeita, joiden oheistuotteina syntyi vaikkapa väitöskirjoja. Pienyrityskeskuksen tekemällä työllä on ollut vaikuttavuutta ja moni yritys on siellä lähtökuopat kaivettuaan edennyt pitkälle.”
Virtanen muistuttaa, että Pienyrityskeskuksen ”pääkonttori” on sijainnut kaikki 40 vuotta Etelä-Savossa, vaikka toimintaa on ollut muuallakin, kuten Helsingin seudulla, Tallinnassa ja Pietarissa.
”Kymmenet tuhannet ihmiset ovat saaneet PYKistä valmennusta yrittäjyyteen. Aikanaan seurasin vaikkapa Savcorin ja Saimatecin kasvua. Viimeisinä työvuosina tutkin alueen pieniä luomuyrityksiä, kuten Muhosen leipomoa, Vavesaaren tilaa ja Hyvätuuli Highlandia. Ne ovat kaikki olleet omalla sarallaan innovatiivisia.”
Yrittäjät kaipaavat nyt henkistä tukea
Koronakevät on palauttanut hänen mieleensä 1990-luvun lamavuosien tunnelmia. Konkurssi kävi monen yrittäjän mielessä. Lama-aikaa tutkiessaan häntä järkytti tieto, että jopa kolmasosalla sen ajan konkurssiyrittäjistä oli itsetuhoisia ajatuksia.
”Tämä tilanne ei ole kenenkään syy, joten syyllisyyttä on turha tuntea. Tällaisia kolhuja tulee joskus, eikä niihin voi varautua. Koronaan keksitään kyllä lääkkeet ja taas koittaa uusi päivä ja uudet mahdollisuudet. Yrittäjät kaipaavat nyt auttavia keskustelukumppaneita. Nyt pitäisi tarjota yrittäjille etenkin henkistä tukea.”
Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen