Mikkelin yliopistokeskuksen (MUC) pääsihteeri Matti Malinen arvostaa PYKiä yhteistyöverkostojen kutojana.
Omissa maisteriopinnoissaan Matti Malinen syventyi etenkin historiaan ja venäjän kieleen sekä myöhemmissä opinnoissaan liiketalouteen.
”Käytännössä opintoni sisältävät yhtä paljon johtajuuden ja taloushallinnon opintoja kuin pääainettani eli historiaa. Kun etsin töitä, tulin soittaneeksi PYKiin. Jo seuraavana päivänä Pietarin-toimiston vetäjä Juha Stenholm haastatteli minua ja siitä alkoi työni Venäjä-hankkeissa ja Pietarin toimistossa.”
Pykkiläisyys on yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
Liki kolmen vuoden jälkeen hän siirtyi Helsingin kauppakorkeakoulun International Business -kandiohjelmaan vastaamaan sen taloudesta ja hallinnosta.
”Teimme yhteistyötä PYKin kanssa. Vein kandiopiskelijoita Pietariin ja meillä oli pieniä yhteistyöhankkeita.”
Näissä tehtävissä vierähti noin kolme vuotta, minkä jälkeen Malinen on työskennellyt Mikkelin yliopistokeskuksen vetäjänä. Itse hän kutsuu itseään pelinrakentajaksi.
MUCiin kuuluvat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Kansalliskirjaston Mikkelin toimipiste, Luomuinstituutin koordinaatioyksikkö, LUT-yliopiston erotustekniikan, bioenergian ja yrittäjyystutkimuksen yksiköt sekä Aalto-yliopiston International Business -kandidaattiohjelma. Pienyrityskeskus oli yksi suurimmista yksiköistä vuosia.
”Yhteisön vetäjän näkökulmasta Pienyrityskeskus oli aktiivinen, näkyvä toimija, joka ideoi hankkeita ja pyysi mukaan muita MUCin toimijoita.”
Pelastusoperaatiossa mukana
Vuonna 2010 yliopistolaki muuttui. Malinen muistuttaa, että silloin yliopistot alkoivat taas keskittyä perustehtäviinsä eli opetukseen ja tutkimukseen.
”Yliopistot alkoivat uudistaa organisaatioitaan ja karsia ns. rönsyjään. Mikkelissä tämä näkyi niin, että vuorovaikutteista toimintaa luonut (Aalto-yliopiston) Pienyrityskeskus sai vuonna 2015 ukaasin, että se lakkautetaan ellei löydy uutta emoyhteisöä. Se oli kriisin paikka MUC-yhteisössä, jonka merkittävä kokonaisuus Pienyrityskeskus oli ollut.”
Jatkuva keskustelun käyminen on tärkeää
Malinen muistuttaa, että mikäli vastaavanlainen tilanne tulisi nyt vastaan, aika olisi ehkä erilainen.
”Nyt vuorovaikutukseen perustuva toiminta on taas arvossaan yliopistoissa eli asiaa katsottaisiin toisella tavalla myös perustehtävien eli opetuksen ja tutkimuksen kautta. Tämä näkyy myös rahoituksessa. On ollut kymmenen vuoden prosessi, kun tässäkin on etsitty tasapainoa..”
Uusi kotipaikka löytyi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta (Xamk), jonka organisaation osana Pienyrityskeskus on nyt toiminut viitisen vuotta Mikpolista käsin. Malinen oli mukana ”pelastusoperaatiossa” mahdollisuuksiensa mukaan.
”PYK tekee työtä seudun elinvoiman ja yrittäjyyden eteen, joten oli alueen kannalta hyvä, että uusi kotipesä löytyi ja mahdollisuudet toimia säilyivät. PYK on päässyt nyt mielestäni parempaan iskuun kuin mitä se oli ennen siirtoa.”
Toki toimiminen ison organisaation osana on vienyt osan aiemmasta näkyvyydestä.
”Ammattikorkeakoulun näkökulmasta PYK on verrattain pieni yksikkö, eikä PYK pysty enää toimimaan yhtä itsenäisesti kuin ennen, mutta olosuhteet nyt ovat sellaiset.”
Malinen kiittelee, että PYK ja sen johtaja Anne Gustafsson-Pesonen etsivät edelleen myös MUCin suunnalta uusia mahdollisuuksia ja rajapintoja erilaisiin kehittämishankkeisiin.
”Tässä auttaa, kun he tuntevat MUCin muun porukan jo ns. perintönä vanhasta. Yhteistä rajapintaa on työstetty myös PYKin ja LUTin välillä, sillä toinen on keskittynyt käytännönläheiseen tutkimukseen ja toinen tekee akateemista tutkimusta.”
Toimintaympäristö ei ole helppo.
Yrittäjyys- ja johtamisvalmennuksissa riittää tekemistä
PYKin valmennuksille Malinen näkee alueella ja valtakunnallisestikin edelleen kysyntää. Hän suoritti itsekin vuonna 2019 CEO-JOKO -valmennuksen.
”Minulle Joko-valmennus oli hyvä päivitys, siinä tutustui uusiin ihmisiin elinkeinoelämästä ja näki, miten asioista voi ajatella eri tavalla. Oma kouluttautumisfilosofiani on ollut sellainen, että teen mielelläni yksityissektoriin liittyviä koulutuksia, kun itse työskentelen julkisella puolella.”
Jokosta jäi oikeiin mukavat fiilikset.
Valmennuksen yksi osa-alue jäi erityisesti mieleen.
”Yhdessä osiossa käytiin läpi erilaisia ihmis- ja luonnetyyppejä. Ne jäivät mieleen. Se oli ehkä suurin anti, että opetteli haistelemaan eri tilanteita ja minkälainen hetki kenelläkin on. Se on verkostotyössä tärkeää ja haluaisin oppia siitä enemmänkin. Johtajahan ei ole koskaan valmis.”
Uutta rakennetaan keskustellen
Etelä-Savossa Mikkelin yliopistokeskuksella on merkittävä rooli, sillä yhtä isoa perinteistä yliopistoyksikköä maakunnasta ei löydy. Koulutusorganisaatiot pyörittävät merkittäviä hankesalkkuja. Malisen mielestä EU-rahoitus on sekä maakunnan siunaus että kirous.
”EU-rahoitus mahdollistaa paljon, myös se myös sokaisee ja voi olla ns. helppoa rahaa. Mietinkin välillä, että mennäänkö kehittämisessä liiaksi raha edellä? Projektimaailmassa kirous on se, ettei siellä ole jatkuvuutta ja uusia projekteja on kehiteltävä koko ajan. Joskus tulee mieleen, että mennäänkö kehittelyssä jo mielikuvituksen puolelle vai kohtaavatko hankkeet todellisen tarpeen.”
Maakunnan keskustelukulttuurista löytyy myös piirre, joka ärsyttää Malista.
”Keskustelukulttuuri on täällä mielestäni yksi suurimmista haasteista. Keskustelu voi olla kypsymätöntä eli se on my way tai highway tai no way. Pitäisi miettiä enemmän, mitkä asiat yhdistävät, sillä täällä on paljon asioita, joita voitaisiin yhdessä korjata. Täällä on myös paljon hyviä asioita. Onko niitä jopa liikaa, ettei ole tarvetta tehdä mitään?”
Malinen tunnistaa sen, etteivät poliitikot ja virkamiehet välttämättä ymmärrä, miten elinkeinoelämä toimii. Toisaalta elinkeinoelämässäkin kaivataan ymmärrystä julkisen puolen toiminnan logiikasta.
”Petrattavaa riittää. Yrittäjyyskasvatus on ollut Pienyrityskeskuksessa vahva osaamisalue. Itsekin, kun huomaan, että en ymmärrä jotain asiaa, haen siihen itselleni valmennusta.”
Omaksi roolikseen MUCin pääsihteerinä Matti Malinen näkee keskustelun herättämisen, asioiden ja ihmisten linkittämisen yhteen ja erilaisten rajapintojen etsimisen. MUCin uusi strategia linjaa yliopistokeskuksen tehtäväksi olla kestävän suunnan rakentaja.
”Nyt on paljon hyviäkin merkkejä ilmassa. Tietyillä aloilla täällä mennään tosi kovaa. Tällaisia ovat esimerkiksi arkistointiin, ympäristöön, kiertotalouteen ja monipaikkaisuuteen liittyvät ratkaisut. Meillä on näihin vahvaa osaamista useissa organisaatioissa. Kevään kriisitilanne vauhditti huikeasti etätyötä ja vapaa-ajan asumista. Asun itsekin Anttolassa ja selvästi näki, että väkiluku kasvoi kevään aikana.”
Keskustelu jatkuu yhteisen tahtotilan löytämiseksi
Teksti, kuvat ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen