Pitkään valtakunnallisen yrityksen henkilöstön kehittämistehtävissä työskennellyt Esko Pitkänen kävi aikoinaan Pienyrityskeskuksen Joko-valmennuksen ja toimii edelleen Pienyrityskeskuksen tukisäätiön hallinnossa.
Joko-valmennuksen Esko Pitkänen opiskeli toimiessaan Tele Kaakkois-Suomen koulutuspäällikkönä. Hänestä ohjelma auttaa eri alojen yritysjohtajia verkostoitumaan merkittävällä tavalla.
”Toimin itse siihen aikaan tietotekniikkapalveluja tarjoavan julkisen sektorin organisaation palveluksessa. Sain Jokosta kiinnostavia näkökulmia omaan työhöni. Joko-koulutuksessa oli hyvin antoisaa, kun käytiin läpi erilaisia yritysideoita. Erityisesti mieleeni jäivät myös Timo Ropen opit markkinoinnista. Joko toimi myös loistavana verkostoitumisalustana osallistujille, joita oli koko maakunnan eri osista ja laajemminkin.”
Jokon käyminen oli hieno kokemus
Joko-koulutusta veti tuohon aikaan Liisa Tarssanen Puistokadun tiloissa. Pitkäselle mieleen jäivät myös silloisen Pienyrityskeskuksen tilojen käytävillä olleet jokaisen kurssin tekemät ns. toteemit ja muut teokset.
”Käytävillä oli näitä toinen toistaan kummallisempia esineitä, joiden tarkoitus oli symboloida ehkä saatua oppia ja tehtyä yhteistyötä. Jonkin kurssin muistoesine oli käsipumppu, sillä varmaan tietoa pumpattiin tosi syvältä. Jokainen kurssi myös laittoi laatan omaan esineeseensä. Esineitä oli paljon. Missähän ne nyt mahtavatkaan olla?”
Sittemmin Pitkänen siirtyi valtakunnallisiin tehtäviin vetämään yrityksen johtamistaidon koulutuksia. Hänen työhuoneensa sijaitsivat sekä Mikkelissä että Helsingissä.
”PYKin opit ovat olleet hyvä pohja, kun olen itsekin kouluttanut paljon. Joko-koulutus opetti tarkastelemaan kokonaisvaltaisesti pk-yrityksen eri lohkoja, kuten myyntiä, markkinointia, talous- ja henkilöstöhallintoa sekä johtamista. Opeista oli sitten paljon hyötyä, kun toimin tulosyksikön vetäjänä isossa konsernissa. PYKin muut koulutukset, lyhyetkin, ovat nekin avanneet minulle uusia näköaloja. Olen usein kuullut, kun yrittäjät ovat luonnehtineet saaneensa tosi paljon jo PYKin lyhyistäkin koulutuksista.”
Pitkänen vastasi pitkään Telen henkilöstöjohtajan alaisuudessa ylimmän johdon käynnistämästä arvojohtamiskoulutuksesta.
”Olin ollut pitkään henkilöstön ja johtamisen kehittämistehtävissä, kun tuli mahdollisuus siirtyä tulosvastuulliseen aluejohtajan tehtävään tietoliikenneverkkoja rakentavaan ja ylläpitävään Tele-Engineering -yksikköön. Johtamisen teoriat tulivat siellä joka päivä kovaan testiin. Insinöörikoulutuksen ja Jokon opit antoivat pohjaa ymmärtää nopeasti muuttuvaa teknistaloudellista tehtäväkenttää.”
Seuraavaksi ura vei yritysmyyntiyksikön aluejohtajaksi.
”Se aika oli mielenkiintoista, ja tein esimiehenä melkoisen kulttuurillisen harppauksen tuotantoyksikön vetämisestä myyntiyksikön vetäjäksi. Olin tottunut siihen, että tekniikan miehet tulevat palaveriin täsmällisesti, nyt piti opetella myyntimiesten arkeen, mitä rytmittivät asiakastapaamiset ja tarjousten deadline-päivämäärät.”
Tukisäätiö on näköalapaikka
Nyt jo täysipäiväisen työelämän jättäneellä Pitkäsellä on toiminimi pienimuotoiseen yritystoimintaan ja hän toimii myös useissa luottamustehtävissä. Yksi näistä on PYKin tukisäätiön valtuuskunta. Sitä hän luonnehtii hallintoneuvostoksi, joka toimii taustalla ja varmistaa, että asiat ovat järjestyksessä.
”Tukisäätiön kokouksissa saa aina hyvät katsaukset siitä, mitä on tehty ja mitä uutta suunnitellaan. Mukana on ollut eri alojen osaajia ja vaikuttajia, joten sielläkin on aina mahdollisuus oppia uusia näkökulmia asioihin.”
Pitkänen muistuttaakin, miten tärkeää on hankkia laajempaa perspektiiviä, ettei vain pyöritä samassa ympyrässä yhdessä samojen ihmisten kanssa.
”On myös tärkeää, että ihmiset jakavat omasta kokemuksestaan muille. Vuorovaikutus on tärkeää.”
Kun Aalto-yliopisto halusi luopua PYKistä ja sille etsittiin uutta kotipesää, tilanne heijastui luonnollisesti myös tukisäätiöön.
”Se oli dramaattinen kokemus, kun PYK oli jäämässä ilman kotia. Onneksi neuvottelut Xamkin kanssa etenivät nopeasti. Se tuntui hyvältä, tosi hyvältä, että tällainen arvokas yksikkö, joka on tehnyt hyvää työtä valtakunnallisesti ja paikallisesti, voi jatkaa toimintaansa. Aluekehittämisen osalta PYK täydentää Xamkin palettia.”
Yritysten kehittäminen vaatii pitkäjännitteisyyttä
Kymmenisen vuotta sitten Pitkänen toimi myös kauppakamarin hallituksen puheenjohtajana ja yhtenä kehittämisen kohteena oli silloin kauppakamarin strategiatyö, joka sitten kantoikin hänen mukaansa pitkälle. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Mikkeli Oy:n ja Uusyrityskeskus Dynamon hallituksissa.
”On arvokasta neuvontatyötä, että yritystä perustava joutuu myös harkitsemaan tarkkaan, kantaako liikeidea ja miten siitä saa paremmin markkinoiden vaatimukset huomioon ottavan.”
Alueen kannalta hän muistuttaa olevan erittäin tärkeää, että yritysten omistajanvaihdokset sujuvat ongelmitta.
”Meillä on täällä loistavia esimerkkejä onnistuneista sukupolvenvaihdoksista. Silloin on aloitettu henkisesti aikaisessa vaiheessa prosessi ja koko ajan on kehitetty yritystä. Yksi hyvä esimerkki tästä on Rakennusliike U. Lipsanen, jolla on takana jo kaksi onnistunutta sukupolvenvaihdosta.”
Pitkänen on myös vakuuttunut, että Etelä-Savo on hyötynyt siitä, että erilaisia teknologisia mahdollisuuksia, kuten videoneuvottelua ja etäopetusta, kokeiltiin edelläkävijänä useissa hankkeissa jo ennen netin yleistymistä.
”Aikanaan juuri Kaakkois-Suomella oli Tele-maailmassa vahva asema. Uuden omaksuminen on kuitenkin pitkä tie. Yritimme esimerkiksi markkinoida videoneuvotteluyhteyksiä, mutta se ei lyönyt itseään vuosiin kunnolla läpi. Sitten puhelinkokoukset yleistyivät. Herkästi sanotaan, että jossain ollaan edellä aikaa ja välillä uuden teknologian käyttöönotto voi vähän lopahtaakin, mutta kyllä kokeiluilla on pohjustettu tulevaa.”
Pitkänen ehti urallaan nähdä, miten oma työnantajayritys muuttui virastosta liikelaitokseksi, siitä osakeyhtiöksi ja lopulta pörssiyritykseksi. Nyt häntä lähellä on pk-yritysten hallitustyöskentelyn kehittäminen. Hän haluaakin muistuttaa, miten tärkeä voimavara monipuolista osaamista edustava hallitus on yritykselle.
”Hyvä, sitoutunut hallitus on pk-yritykselle edullinen pitkäjänteinen toimija verrattuna konsulttiin, joka usein on kertaluonteinen palvelun tarjoaja. Hyvä hallitus vie yritystä eteenpäin. Mukaan kannattaa ottaa ulkopuolisia hallituksen jäseniä nykyistä rohkeammin. Täällä Etelä-Savossakin on paljon osaajia, joilla on koulutusta ja osaamista yritysten hallituksiin.”
Hyvä hallitus on paras mahdollinen sparraaja omistajalle
Myös Pienyrityskeskuksen rooli erilaisissa kehittämishankkeissa on asia, jota Pitkäsen mielestä ei voida laiminlyödä jatkossakaan.
”Tutkimuspalvelujen pitää olla lähellä yrityksiä tai muuten yrityksiltä puuttuu yksi jalka.”
Pitkänen toimii myös Team Finlandin alueorganisaation puheenjohtajana. Hän korostaa, ettei jatkossakaan saa unohtaa PYKin vahvaa kansainvälisyyttä. Vaikka Etelä-Savossa on vahvasti kansainvälistyneitä yrityksiä, niitä voisi hänen mielestään olla paljon enemmän. Vientitilastojen perusteella Etelä-Savossa vienti onkin täällä maan alhaisimpia.
”Vientiä on yritetty vauhdittaa erinomaisten asiantuntijoiden vetämillä ohjelmilla. Itsekin olen ollut paikalla, kun mukana on ollut vain muutama yritys. Yritykset toimivat tietenkin omista lähtökohdistaan, mutta millä saataisiin osallistumisen kynnystä matalammaksi?”
Hän muistuttaa, että Team Finland on yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoava julkisten toimijoiden verkosto, joka pyrkii tarjoamaan sujuvan palvelun neuvonnasta rahoitukseen. Maailmalla on yli 80 paikallista tiimiä, jotka kokoavat yhteen keskeiset Suomi-toimijat suurlähettiläitä myöten.
”Monissa maissa on merkittäviä investointibuumeja, joihin myös täällä toimivilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua. Korona on tietysti vaikeuttanut näitä hankkeita. Paljon mielenkiintoisia mahdollisuuksia on lähialueillakin. Olen itsekin yrittänyt jakaa vaikkapa omia Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin kontaktejani.”
Suosittelen vahvasti maailmalle menemistä
Aluekehittäjiltä toivoisin rohkeutta
Pitkänen uskoo, että Etelä-Savon maakunnassa tulisi puhua enemmän vahvojen osaamisklustereiden kehittämisestä.
”Matkailuala onneksi muodostaa täällä varsin vahvan klusterin. Maailmalla on vahvoja klustereita, joiden toimijat tekevät yhteistyötä. Olisiko täällä niin, että toimitaan usein liikaa yksin? Yhteistyötä naapurin kanssa tulisi olla enemmän, Ymmärrän kyllä, että yrittäjällä on oma business siinä niin lähellä, ettei aina ole aikaa sivuille vilkuilla. Siksi PYKin tarjoamat koulutukset ovat tässäkin todella tärkeitä, kun ne avaavat näköaloja ja verkostoja. Toivoisin myös näkeväni hyviä yrityselämän uutisia enemmän mediassa.”
Saimaata rohkeammin markkinoimaan.
Teksti, kuva ja videoklipit: Päivi Kapiainen-Heiskanen