Pieksämäkeläinen Rakennusliike U. Lipsanen kehittää omia digitaalisia työkaluja, on toteuttanut jo kaksi onnistunutta sukupolvenvaihdosta. Yritys oli aikanaan myös mukana perustamassa Pienyrityskeskuksen tukisäätiötä.
Yritys suunnitteli juhlivansa 70-vuotista taivaltaan kesäkuussa 2020, mutta nyt juhlat on siirretty viidellä vuodella eteenpäin. Yrityksellä on toimisto kotikaupungin lisäksi myös Mikkelissä ja Jyväskylässä.
”Meiltä Pieksämäen toimistolta on jopa lyhyempi matka Jyväskylän torille kuin Mikkelin torille. Olemme rakentaneet Keski-Suomessa paljon kouluja. Esimerkiksi Laukaassa, Jämsässä ja Muuramessa olemme tehneet paljon kohteita”, toimitusjohtaja Antti Lipsanen kertoo ja toteaa, että yritys rakentaa ajoittain paljon myös pääkaupunkiseudulla.
Rakennusliike on erikoistunut rakentamaan liike- ja toimistotiloja, julkisia kohteita, teollisuustiloja sekä korjausrakentamiskohteita.
”Perheyrityksenä me pelataan omalla naamalla ja olemme lähellä asiakkaita ja työntekijöitä. Sen sijaan esimerkiksi rahoituslaitokset ympärillä ovat muuttuneet naamattomiksi ja pankinjohtajat saattavat asua nykyään ulkomaillakin.”
Sukupolvenvaihdos vie vuosia
Ensimmäisessä sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1984 rakennusneuvos Matti Lipsanen otti vetovastuun isältään ja vuonna 2009 oli Antti Lipsasen vuoro.
”Valta otetaan tai saadaan, jos luopuja ymmärtää tai haluaa sen antaa. Meillä sukupolvenvaihdos kesti karkeasti kymmenen vuotta, mistä oman aikansa vievät myös sukupolvenvaihdoksen omistajakuviot. Kun isäni oli tammikuussa 2008 viimeistä päivää toimitusjohtajana, hän luovutti minulle urakkasopimusmapin ja huoneensa”, Antti kuvaa.
Samaan aikaan sisaruksista Satu alkoi johtaa vuonna 1976 perustettua Lipa-Betoni Oy:tä. Hän vetää myös heinäkuussa yrityskaupan myötä konsernin osaomistukseen siirtynyttä HB-Porras Oy:tä.
”Onneksi isä luottaa minun tekemiseen ja toimi hyvänä mentorina ja taustahenkilönä. Sivusta kun olen katsonut muiden sukupolvenvaihdoksia, olen miettinyt, että onko se myös kiinni henkilöistä. Ehkä jatkaja ei aina osaa tai halua ottaa valtaa. Toisaalta ensimmäinen sukupolvenvaihdos voi olla haastavampi kuin toinen.”
Omia digityökaluja tulossa
Yritys on hyödyntänyt jo pitkään digitaalisuuden mahdollisuuksia. Mikpolissa, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kampuksella Mikkelissä, yrityksellä on toimipiste, jossa tiimi tekee 3D-mallinnusta ja toteuttaa kehittämishankkeita.
”Moni alan yritys tekee nyt digiloikkaa. Me olemme olleet kärjen tuntumassa. Olemme kehittäneet omaa ohjelmistoa, joka hyödyntää pelillisyyttä ja joukkoistamista. Esimerkiksi Multialla toteutettavassa koulukohteessa tilaajapuoli on voinut hyödyntää pelillisyyttä vaikkapa valitessaan kohteeseen värejä tai lattiamateriaaleja. Tämä tekniikka on mennyt huimasti eteenpäin, ja asiakkaat saavat siitä lisäarvoa”, Antti Lipsanen kertoo.
Yrityksen omana tuotekehityksenä on valmistumassa 3D-mallinnukseen sovellus, joka on jo pilotoitu ja sen demoversiota on lupautunut testannut kaksi muutakin rakennusliikettä.
”Tavoitteena on hioa tuote niin, että se otettaisiin käyttöön ensi vuonna.”
Tietomallista saatua dataan pystytään hyödyntämään tarjouslaskennasta tuotantoon asti.
Myös Lipa-Betoni kehittää digitaalisia työkaluja. Parhaillaan työn alla on tuotannonohjausjärjestelmä ja sen jälkeen syntyy ohjelma tarjouslaskentaan.
”Nämä ovat pilottihankkeita, joissa koodaamisosaaminen on yhteistyöyrityksessämme. Kun tuotannonohjausjärjestelmä valmistuu, pystymme hyödyntämään logiikkaa tuotannon suunnittelussa, jolloin ihmisen tekemä työtä vapautuu tärkeämpiin asioihin. Olemme myös mukana Jyväskylän ammattikorkeakoulun hankkeessa, jossa tutkitaan robotiikan sovelluksia tuotannossa.”
Satu Lipsanen peri isältään myös paikan Pienyrityskeskuksen tukisäätiössä. Yritys oli aikanaan mukana perustamassa tukisäätiötä, kun koettiin tärkeäksi, että omalla alueella tehdään yrittäjyyden ja yrittäjyyskasvatuksen tutkimusta.
”Tulin mukaan tänä vuonna. On hyvä, että Etelä-Savossa tehdään itse tutkimusta, eikä se tule muualta. Isäni ajatteli, että tuon Pieksämäen näkökulmaa tukisäätiössä esille.”
Yritysten koulutustarpeita miettiessään Satu Lipsanen muistelee omia hyviä kokemuksiaan toimitusjohtajien vertaistukiryhmästä.
”Se oli loistava kokemus. Tällä hetkellä pk-yrityksissä kaivataan varmasti myös datan hallintaan, tietoturvaan ja sosiaaliseen mediaan liittyviä koulutuksia.”
Yrityksen kotipaikalla on väliä
Koronavuosi ei ole häirinnyt yrityksen perusarkea, sillä etätöitä on totuttu tekemään monipaikkaisesti jo vuosikausia. Koronatilanne ei ole näkynyt tilauskannassakaan, koska yritys tekee pitkäkestoisia hankkeita, eikä julkisen puolen kohteissa tehdä yleensä nopeita jarrutuksia. Kotimaakunnassa julkisia kohteita kilpailuttaville Antti Lipsasella on selkeä viesti.
”Jos oman maakunnan kilpailutukset perustuvat elinkaarimalliin eli rakentamiseen sidotaan rakennuksen ylläpitovastuu 25 vuodeksi, se tiputtaa kilpailutuksesta pois alueen rakennusliikkeet. Olisi hyvä muistaa, että me pyrimme käyttämään paikallisissa kohteissamme aina paljon paikkakunnan yrityksiä, mikä jättää verotulot omalle paikkakunnalle ja antaa paikallisille yrityksille referenssejä hakeutua vastaaviin kohteisiin muualla.”
Me ollaan käytännössä vientiyritys. Valtaosa liikevaihdosta tulee muualta.
Yrityksen tavoitteena on ollut noin 50 miljoonan euron liikevaihto.
”Vähän rattaat narisivat, mutta viime vuonna siinä onnistuttiin. Tavoitteena on järkevä kasvu, ettei aleta näivettyä ja kuolla pois. Suhdanneherkällä alalla pitää olla riskinkantokykyä.”
Enemmän voisi arvostaa kotimaisia yrityksiä.
Myös Satu Lipsasella on maakunnan kehittäjille selkeitä terveisiä.
”Infra, kuten tiet, rautatiet ja IT, pitäisi saada kuntoon, koska se lisäisi etätyön mahdollisuuksia. Pitäisi tehdä asioita yhdessä ja rakentaa yhteistä hyvää. Pitäisi myös ymmärtää enemmän sitä, mikä merkitys yrityksen kotipaikalla on. Kun omistus on Etelä-Savossa, on epätodennäköistä, että yritys siirretään toiseen paikkaan. Enemmän pitäisi korostaa sitä, miten täällä kotipaikkaansa pitävät yritykset tuovat maakuntaan rahaa.”
Meillä on täällä Pieksämäellä äärettömän hyvä yrittäjäporukka.
Teksti, kuvat ja videot: Päivi Kapiainen-Heiskanen