Kun Kalle Korhonen perusti Jeven Oy:n vuonna 1989 yhtiökumppaninsa kanssa, oli selvää, että ammattikeittiöiden ilmanvaihtoratkaisuille pitää löytää vientimarkkinat.
Ensimmäinen tilaus Ruotsista tulikin jo alkuvuosina meänkielisestä Tornionjoenlaaksosta, joten jeveniläiset luulivat ensin sen tulleen kotimaasta.
Millainen vientimaa Ruotsi on? Katso tästä Kalle Korhosen ajtuksia.
”Ruotsi oli ainoa oikea paikka meille aloittaa vienti. Se on monella tapaa tuttu maa lähellä, ja kouluruotsilla pärjää”, alkujaan varsinaissuomalainen Korhonen tuumii.
Ruotsiin laajennuttiin vuosien varrella lisenssisopimusten avulla eli Ruotsissa hoidettiin myynti ja valmistus osin myös muihin Pohjoismaihin.
”Tuotteemme ovat aika suuria, joten tuotteiden kuljetus helpottui ja Ruotsista pystyi myymään myös Tanskaan ja Norjaan. Ensin ostimme 60 prosenttia ruotsalaisesta lisenssivalmistajafirmastamme ja sitten loputkin eli siitä tuli tytäryhtiömme. Vinkkinä sanoisin, että omasta tuotemerkistä täytyy pitää huolta, ettei se katoa pitkissä vientiketjuissa.”
Ruotsissa jeveniläiset yllätti se, että naapurimaa on vientimarkkinana huomattavasti kokoaan ja asukaspohjaansa suurempi. Vauraassa maassa on totuttu ostamaan ylärekisteriin hinnoiteltuja tuotteita. Pienoinen yllätys oli myös se, että laajassa maassa on kulttuurisestikin hyvin erilaisia alueita, mikä pitää ottaa huomioon myynnissä.
”Sanoisin, että jos haluaa myydä vaikka Göteborgissa, siellä pitää olla oma agentti samoin kuin Malmössä, pohjoisessa tai Tukholman alueella.”
Korhonen muistuttaa, että vientiä käynnisteltäessä tuotteen täytyy olla jo varsin valmis, vaikka sen yleensä joutuukin räätälöimään vientialueelle. Jopa Pohjoismaissa ammattikeittiöiden ilmanvaihdolle on omat standardit ja käytännöt toimia.
Jeven Oy laajeni viemällä tuotteitaan Pohjoismaiden lisäksi myös Saksaan, Baltiaan, Puolaan ja Isoon-Britanniaan. Parhaimmillaan 70-80 prosenttia konsernin liikevaihdosta tuli Suomen markkinoiden ulkopuolelta.
”Kansainvälisyyttä on mielestäni se, että tuodaan kotimaahan euroja ilman tappiota.”
Suurimman vientikauppansa yrittäjät tekivät parisen vuotta sitten, kun kasvun varmistamiseksi yritykset myytiin ruotsalaisomistukseen. Suomen tytäryhtiön nykyinen toimitusjohtaja toimii Mikkelistä käsin, mutta Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtaja Söderhamnista käsin, mutta molempien tytäryhtiöiden ja emoyhtiön hallitukset ovat tiukasti ruotsalaisissa käsissä. Yrityksen perustajat jättäytyivät kaupan jälkeen toiminnasta pois.
”Usein unohtuu, että monet isot LVI-alan yritykset ovat ruotsalaisia. Myös meillä Mikkelissä on merkittävää alan osaamista. Perustimme Jevenin aikoinaan Mikkeliin, koska täällä oli alan koulutusta, työvoimaa oli saatavilla ja eri asteiden oppilaitoksista saimme myös kansainvälisiä harjoittelijoita. Tätä Mikkelin erityispiirrettä kannattaisi nostaa esille.”
Etelä-Savon Vientiosaajat -hanke aloitti yhteistyökumppaneineen huhtikuussa Kasvukillan, kasvusta ja kansainvälistymisestä kiinnostuneita yrityksiä vapaaehtoisen verkoston.
Kalle Korhonen kertoi perjantaina 11. kesäkuuta klo 14-15.30 Kasvukillan verkostoitumistapaamisessa kokemuksistaan Ruotsin markkinoista. Tilaisuudessa kuultiin myös pertunmaalaisen Plastep Oy:n toimitusjohtaja Antti Zittingin pitämä yritysesittely. Samankaltaisia hybridimallilla toteutettuja tapaamisia tullaan järjestämään kesälomien jälkeen.
Kasvukiltaa on ollut käynnistämässä Etelä-Savon Vientiosaajat -hanke yhteistyössä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n ja Etelä-Savon kauppakamarin kanssa.
Lisätietoja: Etelä-Savon Vientiosaajat -hankkeen projektipäällikkö Niko Arola, puh. 040 5380961, sposti: niko.arola(at)xamk.fi
Teksti, kuva ja videoklippi: Päivi Kapiainen-Heiskanen