Roihu-hanke selvitti kahden vuoden ajan Savonlinnassa ja Mikkelissä, miten ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita kiinnostaisi opiskella lisää yrittäjyydestä. Yhteistyössä opiskelijoiden kanssa kehitettiin uusia yrittäjyyskasvatuksen malleja.

Savonlinnassa Samiedun projektikoordinaattori Tuire Pervilä uudistaa yrittäjyysopintoja opiskelijoiden palautteen pohjalta.

”Opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus suorittaa yhden osaamispisteen yrittäjyys- ja yrittäjämäinen toiminta -osa-alue osallistumalla Roihun järjestämiin monipuolisiin yrittäjyyskasvatuksen tapahtumiin.”

Tarjolla oli Mikkelin SYKE-tapahtuma, yrittäjyyden webinaareja, yrittäjyysvalmennuksia, yrittäjien puheenvuoroja ja työpajatoimintaa..

”Jatkossa tarjotaan myös edellä mainittuja tapahtumia, mutta mallia kehitetään niin, että opiskelijat pitävät osallistumisestaan oppimispäiväkirjaa itselleen ominaisella tavalla vaikka kirjoittamalla tai kuvaamalla.”

Palvelumuotoilusta vauhtia

Pervilä opiskelee parhaillaan tradenomin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja viimeistelee opinnäytetyönään ammatillisen koulutuksen opiskelijalähtöistä yrittäjyyspolku-mallia. Roihu-hanke antoi Pervilälle mahdollisuuden havainnoida Samiedun yrittäjyysopintotarjontaa ja jalkautua koulutusaloille tukemaan yrittäjyyden oppimista.

Lopputyössään hän hyödyntää palvelumuotoilun ja toimintatutkimuksen työkaluja ja työtään varten hän haastatteli viittä Vuosi yrittäjänä -ohjelman käynyttä opiskelijaa Roihu-kokemuksista.

”Rakennan polkumallia, joka huomioi opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ja elämäntilanteet. Opiskelijalähtöisyyden lisäksi on tärkeää varmistaa, että tieto yrittäjyysopinnoista tavoittaa kaikki opiskelijat. Opiskelijoille on merkityksellistä saada opettajalta riittävästi tukea. Pedagogisen johtamisen avulla varmistetaan yrittäjyyspolkumallin jalkautuminen koulutuksen järjestäjän arkeen.”

Pervilä on itsekin ammatillisen puolen opettaja, joka toimi vuosia matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden ohjaavana opettajana ennen kuin aloitti Roihu-hankkeessa.

”Opettajat ymmärtävät yrittäjyyden merkityksen, mutta he eivät välttämättä osaa ottaa sitä osaksi opetustaan. Opettajan yrittäjyysasenne on lähtökohta sille, miten hän tuo yrittäjyyttä esille opetuksessaan sekä miten hän innostaa opiskelijoitaan yrittäjyyteen. Toivon, että uusi yrittäjyyspolkumalli antaa näkökulmaa, tietoa ja ehkä haluakin tukea opiskelijoita yrittäjyydessä.”

Samiedusta yrittäjyyden ammattiopisto

Savonlinnassa otetaan tosissaan yrittäjyysopintojen mahdollisuudet. Samiedun johdolla on tahtotila kehittää opinahjosta yrittäjyyden ammattiopisto.

”Uskon, että nyt löytyneet opiskelijalähtöiset keinot tarjota ja opettaa yrittäjyyttä otetaan laajasti hyötykäyttöön. On tärkeää löytää jokaiselle koulutusalalle yrittäjyyden ajuriopettajat, joita yrittäjyys kiinnostaa ja jotka haluavat jalkauttaa uuden toimintamallin.”

Valmiit oppimateriaalit ja opettajalle tuen tarjoava Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -malli tuli Samiedulle jäädäkseen. Roihun aikana sitä hyödynsi 33 opiskelijaa. NY-yrityksiä syntyi eri koulutustaloille 24. Neljä opiskelijaa perusti oman yrityksen, joiden kautta he tekevät pintakäsittelyyn, matkailuun, leipuri-konditoriaan sekä hius- ja kauneusalaan liittyviä toimeksiantoja

”Koen oman roolini opiskelijoiden vahvuuksien esille nostattajaksi, yrittäjyyden mahdollisuuksien edesauttajaksi sekä opiskelijoiden itsetunnon tukijaksi. Huomasin, että kun puljaa paljon yrittäjyyden kanssa, tähän tulee himo. On selvää, että jatkossa yhä useampi opiskelijoistamme työllistää itsensä yrittäjänä, joten on hienoa, että koulu pystyy auttamaan heitä siinä. Tämä on merkityksellistä työtä.”

Esedu uskoo NY-malliin

Mikkelissä Esedulla on jo kymmenen vuoden ajan toteutettu NY- eli Nuori yrittäjyys -malleja hyvin tuloksin. Yleensä vuosittain NY-yrittäjyyttä kokeilee noin 30-40 opiskelijaa.

”Roihun aikana uusia NY-yrittäjiä oli 58 ja yrityksissä toimi yli 120 opiskelijaa. Käytännössä saimme lähes tuplattua opiskelijamäärän”, kehittämispäällikkö Taisto Hirvonen sanoo.

Uutta Esedulla oli NY-yrittäjien ja oikeiden yrittäjien yhteistyön kokeileminen, vaikkei sitä ihan helppoa ollutkaan toteuttaa.

”Opiskelijoiden työjärjestys sanelee paljon asioita, joten he eivät voi toimia vain yrityksen ehdoilla. Yhteistyöllä pitää olla väljä aikataulu ja osapuolten pitää sitoutua tekemiseen.”

Yhdessä yhteistyökokeilussa kolme opiskelijaa teki oman NY-yrityksensä kautta Tuoretukun ylimääräruoasta perjantaisin henkilöstöravintolaan lounaat.

”Myös ohjaajilta tällainen yhteistyö edellyttää paljon ohjausta ja aikaa, kun toimitaan muussa kuin oppilaitosympäristössä.”

Esedulla kokeiltiin NY-yrittäjyyttä myös kesäaikana ja siihen oli nimetty ohjaavia opettajia, mutta opiskelijat eivät välttämättä rohjenneet silti ottaa heihin kesällä yhteyttä.

”Jos yritykset oli suunniteltu hyvin etukäteen, ne kuitenkin toimivat. Opiskelijat esimerkiksi pyörittivät kesäkahviota Esedun myymälässä ja Varkaudessa kosmetologiopiskelija sai pyörimään kesäyrityksensä hyvin kauppakeskuksessa. Tämä kuitenkin edellyttää opiskelijalta itsenäisyyttä ja vastuunkantoa.”

Pieksämäellä kokeiltiin myös kahdeksantuntisen NY-leirin järjestämistä.

”Kun aiemmin tällaisten suunnittelu on ollut opettajakeskeistä, nyt opiskelijaryhmä oli päävastuussa ja suunnitteli tilat, ohjelman, tarjoilut ja markkinoi leirin. Tapahtumatuotannon aikuisopiskelijaryhmältä löytyi joustavuutta vaihtaa pitopaikaksi viime metreillä Pieksämäki ja siitä huolimatta kasvattaa osallistujamäärä muutamassa päivässä yhdestä 60:een.”

Leiriläiset ja yrittäjä Jarna Kaplas (oikealla) yhteiskuvassa.

Uusia kehitysideoita muhii jo Esedulla. Suunnitelmissa on tukea opiskelijayrittäjiä entistä paremmin ja tuottaa oppimateriaalia.

Esedussa toteutettiin opiskelijoille myös kyselyn, jossa kerättiin palautetta yrittäjyysopinnoista ja siitä, miten opiskelijat arvioivat opintojen vaikuttaneen itsetuntoonsa. Sen tuloksia analysoidaan parhaillaan.
”Varmaa on, että NY-yrittäjyyden kehittäminen jatkuu meillä Esedussa edelleen.”

Roihu-hanke keskittyi yrittäjyyden pitkäjänteiseen kehittämiseen koko Etelä-Savon alueella. Hanke järjesti valmennuksia, omistajanvaihdospajoja, seminaareja ja protoilupajoja. Hanketta koordinoi Xamk Pienyrityskeskus ja sitä olivat toteuttamassa yhteistyökumppaneina Samiedu ja Esedu.

Hankkeen kotisivu: https://www.xamk.fi/roihu

Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen
Kuvat: Tuire Pervilän ja Taisto Hirvosen kuva-arkistoista.

Jaa sivu