Tuore hallitus on Antti Rinteen johdolla käynnistänyt sote-uudistuksen valmistelun uudestaan sen jälkeen kun Juha Sipilän hallituksen hartaasti työstämä uudistus päätettiin lopulta ajaa hallitusti alas ajallisten ja perustuslaillisten haasteiden saattelemana. Uuden hallituksen periaatteellisena lähtökohtana on myös nyt, että sote-palvelut tulee järjestämään kuntaa suurempi itsehallinnollinen alue eli maakunta. Maakuntia on uuden hallitusohjelman mukaan tulossa edelleen 18 ja ajatuksena on, että maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori, kuten järjestöt toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Moni, varsinkin suurempi järjestö ehti jo yhtiöittää osan tuottamistaan palveluista Sipilän hallituskauden aikana päästäkseen näin jouhevammin mukaan sote-markkinoille. Erillisinä asioina uusi hallitus on lähtenyt valmistelemaan muun muassa maakuntien verotusoikeutta. Hallituksen tavoitteena on luoda maakunnista monialaisia Itsehallinnollisia alueita vuoden 2020 loppuun mennessä. Parhaillaan selvitetään, mitä tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille sekä näitä toimia edellyttävät lainsäädäntöaloitteet. Joka tapauksessa luotavan palvelujärjestelmän tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön hyvinvointia, terveyttä, toiminta- ja työkykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.
Hallitusohjelman mukaan vaiheittain tehtävän sote-uudistuksen valmistelussa huomioidaan edellisillä vaalikausilla tehty valmistelutyö. Sipilän hallituksen loppuraportissa maakunta- ja sote-valmistelusta tehdyn laajan valmistelutyön huomioimista edellytetäänkin. Maalaisjärjellä ajateltuna lasta ei varmastikaan kannata heittää pesuveden mukana. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennetta on pyritty uudistamaan jo pitkään. Merkittävinä haasteina ovat olleet muun muassa perustuslain vaatimukset, uudistuksen laajuus, asetut aikaikkunat ja alueiden erilaisuus.
Hallitusohjelmassa todetaan muun muassa palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden sekä kustannusten hillinnän näkökulmasta suurimpien haasteiden liittyvän perustason palveluiden vahvistamiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja kuntoutukseen. Hallituksen mukaan nyt perustason palveluiden pirstaleinen järjestäminen, riittämätön resursointi, muuttuneet palvelutarpeet ja niihin liittyvät osaamisvajeet näkyvät terveyskeskuksissa ja sosiaalityössä, ikäihmisten palveluissa, vammaispalveluissa ja lastensuojelussa, kielellisten oikeuksien turvaamisessa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Palveluiden sisältöjen lisäksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja rahoitus eivät enää pysty turvaamaan yhdenvertaisia palveluita kaikille suomalaisille. Keskeinen kannustin uudistukselle on se tosiasia, että kuntien taloudelliset hartiat eivät kestä palveluiden rahoittamista ja järjestämistä.
Hallituksen tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Monimuotoinen yhteistyö on kaikkien etu ja erityisesti järjestökentällä on Suomessa vankka ja pitkä osaamispohja, jota ei voi sivuuttaa, varsinkin kun hallitusohjelmassa puhutaan lapsi- ja perheystävällisyydestä, asunnottomuuden puolittamisesta, työllisyyden nostamisesta ja mielenterveysstrategian luomisesta. Jo järjestölähtöisen ja pienten toimijoiden työn edistäminen ja tukeminen lisää kansalaisten hyvinvointia, on satsaus tulevaan, vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja lisää osallisuutta.
Toinen Rinteen hallituksen käyntiin polkaisema suuri uudistus on sotu-uudistus eli sosiaaliturvan uudistaminen. Niin sote- kuin sotu-uudistuskin edellyttävät, että esimerkiksi järjestöjen ja pienten sote-alan toimijoiden asiantuntemusta hyödynnetään uudistusten valmistelussa. Uudistuksen myötä sosiaaliturvan tulisi osaltaan vastata ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin sekä tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimisuutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että työn tekeminen on nykyistä kannattavampaa ja työtuloista jää ihmiselle selvästi ennakoitavissa oleva summa käteen. Sosiaaliturvan tulee taata ihmisille ennakoitava turva eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä.
Työllisyyden edistäminen edellyttää hallituksen mukaan vahvaa panostusta koulutukseen ja osaamiseen. Muuttuvan työelämän vaatimukset lisäävät oman osaamisen päivittämisen ja jatkuvan oppimisen tarvetta merkittävästi. Työelämän tarpeiden nopea muutos edellyttää koulutuksen järjestäjiltä nykyistä suurempaa ketteryyttä. Hallituksen näkemyksen mukaan koulutus on paras turva syrjään jäämistä ja näköalattomuutta vastaan.
Koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin nojannut kasvu on luonut Suomelle edellytykset hyvinvointivaltion rakentamiseen ja tuottavuuden kasvuun. Hallituksen tavoitteena on laatia vuoden 2020 loppuun mennessä osaamisen ja oppimisen tiekartta vuodelle 2030, jossa etsitään yhteiset pitkän aikavälin keinot Suomen koulutus- ja osaamistason nostamiseksi, koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja oppimiserojen kaventamiseksi. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot, jotka nyt ovat noin 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta 4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Hallitus tulee perustamaan Creative Business Finland:n tukemaan luovien alojen kasvua. Hallituksen tavoitteena on niin ikään vahvistaa kulttuurimatkailua esimerkiksi hyödyntäen maailmanperintökohteita. Hallitus tulee pitkän aikavälin investointina perustaa luovia aloja ja kulttuuritoimintaa tukevan rahaston. Opetus- ja kulttuuri-, työ- ja elinkeino- ja sosiaali- ja terveysministeriöiden asettama työryhmä luovutti vuonna 2017 ehdotuksensa luovan talouden vahvistamiseksi Suomessa. Luovat alat -työryhmä esitti jo tuolloin, että silloisen hallituksen tulisi käynnistää monialaisen Creative Business Finland -kehittämispalveluiden rakentaminen ja että ne rakennettaisiin Tekesin, nykyinen Business Finland, biotalousohjelman mallin mukaisesti ja hyödyntäen parhaita kansainvälisiä käytäntöjä.
Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hankkeessa tehtiin keväällä 2018 kysely, joka lähetettiin Kaakkois-Suomessa kaikkiaan 101 sote- ja hyte-alan toimijoille, järjestöille, säätiöille ja yrittäjille. Kysely laadittiin monialaisena yhteistyönä yhdessä Järjestöt 2.0 Yhes enemmän –hankkeen kanssa ja siihen pyydettiin kommentit Xamkin opetuksen edustajalta ja Kouvola Innovationin edustajalta.
Vastauksia laajaan kyselyyn, kysymyksiä kaikkiaan 32, saatiin kaikkiaan 35. Tätä voi pitää sangen hyvänä tuloksena. Kyselyn perusteella järjestettiin Kouvolassa Sotereseptin-nimeä kantanut koulutus syyskuusta 2018 helmikuuhun 2019. Koulutus rakennettiin kyselyn perusteella esiin nousseille kehittämiskohteille ja toimijoiden tarpeille sekä huomioiden uudet menetelmät, kuten palvelumuotoilu, kumppanoitumisen ja verkostoitumisen tavat ja mahdollisuudet sekä menetelmät vaikutusten ja vaikuttavuuden näkyväksi tekemiseksi. Kyselyn perusteella seuraavat kehittämiskohteet korostuivat erityisesti:
- lisää verkostoja ja kumppanuuksia yli toimialarajojen kaivataan kipeästi.
- apua rahoituksen ja tuen saamiseksi toimintaan, koulutusta hyvin rahoitushakemusten kirjoittamiseen ja uusien rahoituskanavien löytämiseen.
- toiminnan markkinointiin ja palveluiden muotoiluun kaivataan koulutusta.
- vapaaehtoisista on huutava pula.
- toiminnan ja palveluiden laadunarviointia ei osata tehdä eikä sen merkitystä nähdä.
- asiakkaita ei ole profiloitu eikä heidän tarpeitaan ja odotuksiaan kartoitettu, tuotettujen palveluiden sisältö ja palvelupolku ovat hahmottamatta asiakkaan ensimmäisestä kohtaamisesta lukien. Vastaajat kuitenkin arvioivat tuottavansa asiakkaittensa tarpeiden mukaisia palveluita.
- Terveys- ja hyötypelit eivät olleet vastaajille lainkaan tuttuja. Vastaajat arvioivat kuitenkin, että heillä on sellaisia toimintoja, joiden suhteen voisi kehittää, kokeilla ja hyödyntää digitaalisuutta ja pelillisyyttä, esimerkiksi kehittämällä uusia ratkaisuja toimintaan ja auttamismuotoihin, kuten terveys- ja hyötypelejä, vertaistuen mahdollistajaksi, esimerkkejä, ideoita ja ajatuksia nousi paljon esille.
- digitaalista osaamista ei ole ja osaamistarpeista nousikin pitkä lista.
- sote- ja maakuntauudistukseen liittyen kyselyyn vastaajat kaipasivat kovasti tietoa ja koulutusta.
Kouvolassa järjestetty Soteresepti-koulutus pyrki vastaamaan ja antamaan työkaluja sote- ja hyte-alan toimijoille. Koulutukseen ilmoittautui kaikkiaan 27 toimijaa, joista koko koulutukseen osallistui 10. Osa koulutettavista haki ja pääsi koulutuksen aikana Sitran järjestämään Soteuttamo-sparraukseen, johon pyydettiin myös kokemuksia Sotereseptistä ja inspiraatiopuhe Soteuttamon kick off –tilaisuuteen Kotkassa. Sotereseptin koulutus -kokonaisuus oli seuraavanlainen:
20.9. klo 10:00-12:00 Kick off-tilaisuus, koulutuksen sisältö ja ensimmäinen työpaja:
ydinosaaminen, asiakasprofiili, – arvo ja strategia.
27.9. klo 12:30-15:30 Palvelumuotoilu kehittämisvälineenä: ydin löytyy inhimillistämisestä, kokemuksesta, arvosta ja tarinasta.
25.10. klo 12:30-15:30 Verkostot ja kumppanuudet.
28.11. klo 9-16:30 Palvelujen kehittäminen, City Drivers –hankkeen palvelumuotoilu -seminaarin yhteydessä klo 14.
11.12 klo 12:30-15:30 Markkinointi, liiketoimintaosaaminen, viestintä, vapaaehtoistoiminnan kehittäminen.
17.1.2019 klo 12:30-15:30 Jaksaminen, mentorointi, tärkeimmät verkostokumppanit.
14.2.2019 klo 12:30-15:30 Laatu- ja vaikuttavuusluento- Maakunta- ja sote –uudistus.
Kokemukset Sotereseptistä ovat hyvät, tilaisuudet olivat innostavia, herättivät paljon mielenkiintoa ja lukuisten tehtävien myötä osallistujat pääsivät todella kehittämään toimintojaan ja saivat tietoa uusista menetelmistä ja uutta näköalaa toimintojen kehittämiseen ja kumppanoitumiseen. Koulutuksen aikana kävi selväksi, että vapaaehtoisista on huutava pula järjestökentällä ja henkilöt, jotka pyörittävät toimintaa ovat uupuneita. Asialle on syytä tehdä jotain, jotta järjestökentän ja piententoimijoiden osaaminen ei valu hukkaan.
Haluan kiittää Digitaaliset ja pelilliset ratkaisut luovan hyvinvointitalouden edistämiseen -hankkeen hyvää yhteistyökumppania Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä-hankkeen (Järjestö 2.0- kokonaisuuden maakunnallinen osahanke) järjestöagenttia Henna Hovia. Yhdessä tulee hyvää!
Tiina Nevanperä, Tutkimuspäällikkö
Pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelma 6.6.2019 OSALLISTAVA JA OSAAVA SUOMI – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta, Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-756-7