Mitä on tulla opiskelijana mukaan maaseutua tutkivaan ja kehittävään hankkeeseen, jossa käytetään monitulkintaisia ja vaikeita sanoja? Mitä tarkoittaa tietointensiivisyys, älykäs erikoistuminen ja paikkaperustaisuus? Miten MINÄ pärjään näin tutkimuksellisessa hankkeessa? Haukkaanko nyt liian suuren palan? Näitä asioita pohdin aloittaessani palvelumuotoilun harjoittelun Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaus Suomen maaseutualueilla – TIETOMAA UUDISTAA -hankkeessa.
Työharjoitteluni alkumetreillä hyppäsin heti suoraan syvään päähän ja sain työpöydälleni ELY-keskusten alueellisten maaseudun kehittämissuunnitelmien sisällöllisen analyysin. Kehittämissuunnitelmien sisällön läpikäyminen auttoi osaltaan ymmärtämään näitä alussa mainitsemiani erikoisia sanoja, mutta edelleen ne jäivät hyvin hähmäiseksi näin opiskelija näkökulmasta.
Harjoittelun teko hankkeessa opintojen ohella oli minulle henkilökohtaisesti erittäin hyvä idea. Keväälle 2022 minulla oli opinnoissani kurssit Yhteiskehittämisestä ja Fasilitointitaidoista. Kurssitehtävänä pidin TIETOMAA UUDISTAA -hankkeen työpakettiin 2.2 ”Mahdollisuudet ja heikot signaalit” työpajan, jossa pohdittiin, miten saamme kontaktoitua edelläkävijäyrityksiä ja saamme heidän äänensä kuuluviin. Tavoitteena oli tehdä laadullista tutkimusta palvelumuotoilun keinoin. Opintojaksojen ohjeiden mukaisesti, aloin rakentamaan työpajaa. Pääsisimme ideoimaan ja pohtimaan, millä tavoin olisimme eri yrityksiin yhteydessä. Yritysten löytämisen väylä oli jo löydetty: Ruokaviraston Hankerekisteri.
Itse työpajan rakentaminen sujui mutkitta. Työpajan myötä pääsin kokeilemaan etäfasilitointia vallitsevan pandemiatilanteen vuoksi. Osallistujia työpajassa oli kaksi kappaletta, molemmat TKI-konkareita joille palvelumuotoilun menetelmät ovat tuttuja. Työpajan pohjan rakensin MURAL-nimiselle alustalle, joka on verkossa toimiva valkotaulu post-it -lappuineen ja kuvan liittämismahdollisuuksineen. MURAL oli alustana hyvinkin helppokäyttöinen, kun olin paikallistanut ja oppinut tarvittavat toiminnot.
Pitämässäni työpajassa oli useita vaiheita ja pääsinkin kokeilemaan monia erilaisia menetelmiä turvallisessa ympäristössä. Ihan erikseen haluan mainita itse muokkaamani SWOT-nelikentän. Osio kulki nimellä ”Tiedonkeruun agendan tarkennus”. Tähän nelikenttään pohdimme post-it -lapuille asioita, jotka kertoivat, miksi näin tehdään, mitä halutaan selvittää, mitä halutaan välttää ja mitä täytyy tehdä, jotta kaikki kohdat täyttyvät. Juuri tämä nelikenttä kiteytti erittäin hyvin tämän työvaiheen ja työpaketin tarkoitusta: Teemme laadullista tutkimusta, jotta voimme kehittää yrittäjän näkökulmaan sopivia kehittämis- ja ohjauskeinoja. Haluamme selvittää, millaisia tiedonlähteitä yrittäjät seuraavat ja mihin tulevaisuuskuviin nykyiset ideat perustuvat, mutta emme halua, että yrittäjät tuskastuvat puuduttavan kyselyn vastaamiseen. Jotta pääsisimme näihin tavoitteisiin, meidän täytyy pohtia tarkkaan yhteydenottotapa ja pitää kaikki mahdollisimman yksinkertaisena ja helppona yrittäjälle. (Työpajan antia).
Toinen mainitsemisen arvoinen menetelmä oli 8×8. Tämä menetelmä on ideointimenetelmä, jossa lopputuloksena on 64 erilaista ideaa. Tähän työpajaan muokkasin toimintatarkoitusta sopimaan paremmin hankkeen tarpeisiin. Ensin kerättiin kahdeksan aihealuetta, joista halusimme tietää lisää. Tässä vaiheessa yrityksen perustiedot olivat mukana, kun tarkoituksena oli rakentaa tämän avulla kyselyilmoittautuminen Sitran Erätaukokeskusteluun. Muita aiheita oli muun muassa tietointensiivisyys ja tulevaisuus. Seuraavassa vaiheessa jokaiseen aiheeseen keksittiin kahdeksan kysymystä, joilla voidaan selvittää yrittäjien ajatuksia aiheesta. Lopulta 8×8 menetelmän tulokset kiteyttivät entisestään tämän työpaketin agendaa. Miten haluat tulevaisuudessa maaseutuun suhtauduttavan? Mikä maaseutu sinulle on? Mitä tietointensiivisyys tarkoittaa käytännössä yrittäjän arjessa? Miten maaseudun kulttuuriympäristöön liittyvää tietoa hyödynnetään? Miten haluat kehittyä maaseutuyrittäjänä?
Työpajan loputtua suunnitelmat olivat selkeät. Keräsimme Ruokaviraston Hankerekisteristä yrityksiä, jotka ovat saaneet yrityksen perustamistukea maatalouden ulkopuoliseen yritystoimintaan. Näille yrittäjille lähetimme kutsut Sitran Erätaukokeskusteluihin. 8×8 menetelmän tulosten avulla pystyimme löytämään ja kiteyttämään keskustelujen agendan ja mahdollisia apukysymyksiä ylläpitämään keskustelua.
Kirjoittaja, Oona Mäkinen, opiskelee palvelumuotoilua Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja tekee harjoitteluaan Älykkään ja kestävän tietointensiivisen talouden ohjaaminen Suomen maaseutualueilla – TIETOMAA UUDISTAA -hankkeessa