”Voisiko olla niin, että yrityksissä ei ehkä ymmärretä verkostojen voimaa, vaan varjellaan omaa reviiriä sen sijaan, että tehtäisiin asioita isommalla tiimillä”, Etelä-Savon Yrittäjien puheenjohtaja Nina Rasola tuumii.
Nina Rasola aloitti toimitusjohtajana ympäristöhuollon kuljetuksia tarjoavassa perheyrityksessä 20 vuotta sitten. Sittemmin yritys on laajentunut hoiva- ja puhtauspuolelle. Yritykset työllistävät noin 40 henkilöä.
Vuosien varrella hänelle ovat tulleet tutuiksi niin Xamk Pienyrityskeskuksen tukisäätiön toiminta kuin valmennuksetkin. Kauppatieteitä hän alkoi opiskella jo vuonna 2001 HKKK:n avoimessa yliopistossa.
”Samoissa tiloissa toimi siihen aikaan Pienyrityskeskus ja sen kursseilla tuli käytyä kohtuusäännöllisesti. Viimeksi sisareni Inga osallistui Joko-valmennukseen. Työntekijöitä on ollut myös esimiesvalmennuksissa. Aina meiltä joku on ollut jollain kurssilla mukana.”
Pienyrityskeskus on yrittäjille tärkeä kumppani
Kiireisen yrittäjän arkeen sopivat hyvin lyhytkestoiset, tiiviit valmennukset.
”PYKin koulutukset keskittyvät aina asiaan, ja mukana on ihmisiä eri toimialoilta, mistä syntyy antoisia keskusteluja. Viimeksi taisin itse opiskella sosiaalisen median käyttöä. Hyviä muistoja jäi myös yrittäjien vertaistukivalmennuksesta, jossa jaettiin niin huolia kuin onnistumisia. Ryhmä toimi tosi luottamuksellisesti ja hioutui yhteen. Siitä jäi hyviä muistoja, vaikka olinkin omalla tavallaan kokematon vielä silloin.”
Myös Suomen Yrittäjien hallituksessa toimiva Rasola pitää PYKiä omanlaisenaan helmenä.
”Oli hienoa, että Pienyrityskeskus on saatu pysymään alueella. Siellä on kokemus ja näkemys siitä, mitä yrityksissä kaivataan ja miten se pitäisi tarjota. Pienyrityskeskus korvasi aiemmin meille vähän sitä, ettei täällä ole yliopistoa. Toiminta on jatkunut Xamkin alaisuudessa, mutta ehkä PYK on jotenkin hävinnyt Xamkin sisälle eikä sillä ole niin selkeää roolia kuin itsenäisenä toimijana yliopiston alla oli.”
Vinkkejä myyntiin ja markkinointiin
Ajat ovat haastavia eteläsavolaisillekin yrittäjille. Yritysten koko on pieni, yrittäjien on vaikea irrottautua hankkimaan lisäkoulutusta, jaksaminen on rajallista ja maailmalla ympärillä muuttuu vauhdilla.
”Yrittäjien ja yritysten pitäisi muuttua nopeammin kuin maailma ympärillä muuttuu kestääkseen leivänsyrjässä kiinni. Sehän on aika mahdoton yhtälö tällä hetkellä.”
Rasola muistuttaa, että suurin osa maakunnan yrityksistä on aluesidonnaisia.
”Yrittäjien barometreissa näkyy, että yritykset kaipaavat myyntiin ja markkinointiin osaamista. Palvelukehitys, tuotekehitys ja palvelumuotoilu nousevat myös esille.”
Voi olla pienestä kiinni, että yritys lähtee kehittämään osaamistaan.
Korona-aika on nostanut esille uudella tavalla digitaalisuuden ja sosiaalisen median hyödyt.
”Vähintäänkin yrityksen pitäisi olla löydettävissä somesta ja verkkosivujen pitäisi olla kunnossa, koska digi tukee myyntiä ja markkinointia. Pk-yrityksessä ei kuitenkaan ole aikaa päivittää sisältöjä koko aikaa. Positiivista nyt korona-aikana on ollut, että kehittämisrahaa on tullut toimialoille, jotka eivät sitä yleensä saa. Moni on saanut käynnistettyä verkkokauppoja, ovelta ovelle -palveluja sekä annosten ulosmyyntiä.”
Myynti ja markkinointi ovat haastavia tällä hetkellä
Kasvaa voi lähiseudullakin
Etelä-Savostakin löytyy vahvoja vientiyrityksiä, mutta niiden määrä on pieni. Rasola muistuttaa, että myös ulkomaiset matkailijat ovat osa vientiä, kun he tuovat rahaa paikallisiin palveluihin.
Itsekin vuosikymmenen Itävallassa asuneena hän suhtautuu vientiin realistisesti. Hänestä on arvokasta, jos yritys pystyy laajentumaan vaikka oman paikkakunnan ulkopuolelle.
”Olen laajentanut liiketoimintakaupoilla toiselle paikkakunnalle tässä maakunnassa. Laajentuminen vie aikaa ja rahaa ja vastassa on erilainen toimintakulttuuri. Hyppy ulkomaille vaatii sekä henkistä pääomaa että rahaa. Mikkelin yrittäjissä vitsailemme, että täällä on vientiyritys, jos toimii maakunnan ulkopuolella.”
Rasola arvioi, että harvalla alueen yrityksellä on aidot kasvutavoitteet valloittaa Suomea tai maailmaa.
”Se varmasti liittyy myös yrityskokoon. Tehdään liian yksin ja liian kapeilla hartioilla. Bisnessenkeleiden (pääomasijoittajien) keskustelua jos seuraa, hyvä idea on ok, mutta jos on huipputiimi, niin niistä ihmisistä ollaan valmiita maksamaan.”
Omistajanvaihdos voi olla hyvä vaihtoehto yrittäjyyttä harkitsevalle tai sitä laajentavalle.
Yrittäjät kaipaavat enemmän elintilaa
Kaksikymmentä vuotta yrittäjänä ovat opettaneet paljon. Rasola sanoo, että yrittäjän vapauden sijaan voisi puhua vankeudestakin, siitä, että on aina töissä.
”Alussa oli hirveä näyttämisen halu, oli onnellisen tietämätön tosi monesta asiasta, mutta tiesi, että jos pysyy paikallaan, ei pärjää. Nyt tietää liikaakin ja se alkaa rajoittaa. Intoa olisi ihan hirveästi, mutta kun tietää enemmän riskeistä, oma ajattelukin on rajoittunut, eikä ole voimia räjäyttämään enää pankkia. ”
Hän muistuttaa, miten tärkeää on, että yrityksellä on sen kokoon nähden sopiva ja toimiva tietojärjestelmä, sillä IT:n pitäisi helpottaa yrityksen arkea. Omaa yritystään hän luonnehtii toisaalta liian isoksi ja armotta liian pieneksi byrokratian näkökulmasta.
”Järjestelmät ovat toiminnan sydän. Jos ne menevät nurin, se on tosi iso laaturiski. Me toimimme jäte-, puhtaus- ja hoiva-aloilla pörssiyhtiöiden ja kuntien välissä. Toivoisi enemmän elintilaa ja vähemmän kaventamista hallitukselta, kunnilta ja kaupungeilta omissa ratkaisuissaan. ”
Esimerkiksi jäte- ja puhtauspuolella tesin mukaan palkat maksetaan kahden viikon välein. Jopa tilitoimiston mielestä tahti on liian nopea.
”Se aika on pois oikeasta tekemisestä asiakkaan kanssa ja palveluiden kehittämisestä. Vaikka on apujärjestelmiä, jokin asia voi tulla yllättävän työlääksi. Valtiovalta vie asioita isoihin digitaalisiin järjestelmiin, joihin pitää kuulua. Kustannukset ja osaaminen voivat olla haasteellisia pienille yrityksille. ”
Koulutusideaksikin hän pohdiskelee, että yrityksissä kaivataan käytännöllisiä esimerkkejä siihen, minkälaiset järjestelmät palvelisivat parhaiten ja tehostaisivat vaikkapa henkilöstöhallintoa tai asiakkuuksien hallintaa.
Aluekehittäjänä Rasola muistuttaa, että maakunnan väkiluku vastaa yhtä elinvoimaista kaupunkia.
”Täällä on kolme kaupunkia, joita kohdellaan kohtuullisen tasavertaisesti, se on jalo ajatus, mutta ei johda mihinkään huippuun tai kehityksen imuun. Jos ajatellaan yritysmaailmaa, siellä on usein veturiyritys, joka luo kaikkea ympärilleen ja sitä kautta hyötyy moni. Pitäisi nousta vanhoista poteroista, käydä oikeasti keskustelua, puhdistaa pöytä ja rakentaa yhteisvoimin alueen brändiä.”
Etelä-Savo on kiinnostava matkailualue, mutta se, mikä näkyy täältä maailmalle, on Saimaa tai järvialue.
”Pitäisi ajatella isommin ja näkyä isommin. Hankkeiden pitäisi saada aikaan jotain pysyvää. Kaikilla hankkeilla pitäisi olla isona asiana sama tavoite, maakunnan elinvoimaisuuden ja imagon parantaminen. Jos kaikki pyrkivät kohti yhteistä päämäärää, jossain vaiheessa jotain voisi tapahtua.”
Maakunnan vahvuudet hän näkee selkeinä. On sujuvaa arkea, hyvät liikenneyhteydet, edullisia asuntoja ja omistajanvaihdoksia odottavia yrityksiä.
”Henkilökohtaisesti en usko, että uusi koulu saa muuttamaan tänne, vaan elämän perusedellytykset ja työ. Täällä on sujuva arki, on turvallista, puhdasta sekä tilaa olla ja hengittää.”
Täällä on todella sujuva arki.
Teksti, kuva ja videoleikkeet: Päivi Kapiainen-Heiskanen